Tekstien merkitys (laji)laatuarvosteluissa
-
@poppens Voisko sekin inspiroida kirjoittamaan, jos tarinakisoista saisi enemmän lisäpisteitä 2p. Kun niihin on kuitenkin panostettu ja tuomaroitu.
-
@poppens said in Tekstien merkitys (laji)laatuarvosteluissa:
@Raituva En myöskään pidä hullumpana ajatusta, että useammasta kilpaillusta jälkeläisestä saisi myös lisäpisteitä.
Eikö ainakin ARJL oo yks versio tästä käytössä jo?
-
@raituva Niin, miksikäs ei Mulla on tylsää, niin kävin piruuttaan syöttämässä sanalaskuriin yksien tarinakisojen tuotoksien tekstejä, niin esim. nykyisellä pisteenlaskusysteemillä (osallistuminen 1p. + 1p. per 50 sanaa), pisteitä tulisi osallistujille tarinakisoista tähän tyyliin:
983 sanaa 20p
304 sanaa 7p.
392 sanaa 8p.
403 sanaa 9p.
547 sanaa 11p.
282 sanaa 6p.
309 sanaa 7p.
449 sanaa 9p.
314 sanaa 7p.
401 sanaa 9p.Eli nykyiselläkin pisteiden jaolla hieman kirjoittajasta (ja tehtävänannosta) riippuen tarvitsee sen 1-3 osallistumista tarinakisoihin, että esim. tuo 15 lisäpistettä tulisi täyteen. Tarinakisoissahan on vielä se hyvä puoli, että kun ne on merkitty selkeästi hevosen sivuille, niin tuomarin tarvitsee vain syöttää teksti sanalaskuriin ja laskea sieltä pisteet. Tekstit on kuitenkin kisajärjestäjän tai -tuomarin toimesta jo luettu ja arvosteltu.
@Veera-R Ei mitään käryä, en ole varmaan koskaan edes käynyt ARJ:n sivuilla.
-
No minäpäs tässä rupesin huvikseni hahmottelemaan pakettilaatuarvosteluideaa
PAKOLLISTEN OSUUS
- Perustiedot (rodun/painotuksen mukaiset);
- Kuva (millainen tahansa, kunhan vastaa uskottavasti perustietoja);
- Sukutaulu (sen standardin 3 polvea?) ehkä merkittynä sukulaisten ominaisuustiedoilla (väri, säkä -litania);
- Painotus- ja kapasiteetti;
- X määrä lajin kilpailuja (tähän itse valittavana vielä tarkemmin erilaisista kilpailutyyleistä, kuten vaikka statistiikan, kisaosallistumisien määrän, pelkkien sijoitusten, porrastettujen ominaisuuspisteiden jne. välillä)
VALITTAVAT KATEGORIAT PÄÄARVOSTELUUN (valitse esim. 2 seuraavista)
TEKSTIKATEGORIA:
-
Pisteytetään kunnon mittainen, monipuolinen ja kattava luonne, jossa pakollisena on oltava hevosen perustemperamentin ja käsittelyn kuvailun lisäksi osaaminen ja käyttäytyminen laatuarvostelun painotuslajissa (ei välttämättä määrättyä tarkkaa sanamäärää, mutta sisällön kattavuus jo itsessään ohjaa pituudeltaan reilumpaan kokonaisuuteen);
-
Pisteytetään laatuarvostelulajin valmennustekstit (tässä ehkä suoraan tietty sanamäärä > pisteet);
-
Pisteytetään päiväkirjamerkinnät (kaikki, joissa pääosassa kyseinen hevonen? myös kaikki tuotoskilpailutuotokset);
-
Pisteytetään tarinallisempi ja kerronnallisempi sukuselvitys (eli vapautetaan mahdollisuus kaavamaisesta sukuselvityksestä erilaisiin ilmaisutapoihin) myös, vaikka se olisi olemassa olevista sivullisista hevosista
MERIITTIKATEGORIA:
-
Pisteytetään perusosiossa vaaditun X kisakokemuksen lisäksi ylimääräinen lajin alainen kilpaileminen yli vaaditun määrän;
-
Pisteytetään lajin alainen CUP-kisaaminen;
-
Pisteytetään lajin alainen tarina/tuotoskilpaileminen (ei uudestaan, jos pisteytetty jo tekstikategoriassa - pitäisin tämän silti molemmissa, jotta kannustaisi mahdollisimman monia ottamaan tuotoskisoihin osaa);
-
Pisteytetään hevosen saamat aikaisemmat palkinnot (jotka ovat vaatineet ihmisen arvostelutyön tai omistajan työtä asian eteen - enemmän pisteitä lajia tukevista palkinnoista, kuten varsalaatiksesta);
-
Pisteytetään hevosen lajin mukaiset kuvat
JALOSTUSKATEGORIA:
-
Pisteytetään hevosen rakenne rakennekuvasta;
-
Pisteytetään hevosen jälkeläiset (isommasta määrästä etua – jälkeläisiä arvostellaan eritoten lajin silmien kautta);
-
Pisteytetään hevosen suku (tuonneilla sukuselvityksestä, joka saa olla yksinkertaisempi listausselontekotyyppinen, mutta kuitenkin syvällisempi kuin vain ranskalaisin viivoin; suvullisilla itse hevosista, kuten ennenkin, pääkriteerinä menestys kys. arvosteltavassa lajissa);
-
Pisteytetään hevosen periyttämät ominaisuudet (temperamentti ja luonteenlaatu – riittää lyhyet virkkeet luonteessa tai ominaisuuksien listaaminen; lisäksi maininnat vahvuuksista ja piirteistä itse hevosessa, joiden siirtyminen jälkeläisille tarkistetaan jälkeläisten sivuilta, kuten nyt vaikka ”lennokas ravi” ja löytyykö tästä sitten mainintaa jälkeläiseltä, että silläkin on lennokas ravi)
MISCELLANEOUS KATEGORIA (MIKÄ SITTEN HYVÄ NIMI OLISIKAAN):
-
Pisteytetään monipuolinen galleria, joka koostuu erilaisista ja eri tilannekuvista;
-
Pisteytetään varustekollaasi ja ruokintaohjeet (jotka soveltuvat lajinsa mukaiselle kilpahevoselle?);
-
Pisteytetään omistaja/ratsastajahahmon esittely ja kuvaus suhteestaan tähän hevoseen;
-
Pisteytetään hevosen kisakokemus muissa arvostelulajia tukevissa lajeissa (kuten estehevosella kenttäkokemus, tai valjakkohevosella koulukokemus);
-
Pisteytetään hevosen voittamat aiemmat palkinnot ja meriitit (kaikki mahdollinen, myös puhtaasti pelkkään arvontaan perustuvat);
-
Muuta mahdollista, mitä keksiikään
Lisäksi valittavana esim. 0-1 lisäpistekategoriaa näiden kahden pääarvostelukategorian rinnalle, josta saa myös pisteitä, mutta vain vähemmän ja tiettyyn rajaan asti. Jos tarpeeksi pisteitä kertyy jo kahdesta kategoriasta, niin en tiedä asettaisiko lisäkategorian kohdalle silloin kiellon tarpeettomana tmv. Pisteiden kattorajoja ja tasapainoja siis vähän silmällä pitäen! (Tai, jos tuosta viimeisestä kategoriasta tekee suoraan lisäpistekategorian, kun sen sisältö ei välttämättä vastaa suuruudessaan muita, ja valittavia pääkategorioita olisi silloin vain kolme?)
Alamääritelmiä ja kriteereitähän voisi soveltamisvaiheessa venkslailla ja siirrellä paikasta toiseen, kunnes kaikkein toimivin kokonaisuus löytyisi. Yleislaatuarvosteluun jäisi hevosen kokonaisvaltaisempi arvostelu, jossa otettaisiin kaikki kategoriat ja puolet yhdessä huomioon, mutta lajilaatuarvostelut näkisin sopivampana pilkottuina tämmöisiin pienempiin osasiin ”poimi ja kokoa paketti” –hengessä. Joka tapauksessa, vähän tällä tyylillä saisi eroteltua ei-tekstiharrastelijoilta pois tekstintuottamisen pakkoa, mutta samalla säilytettyä tekstien merkittävyyden ja arvon niille, jotka niistä tykkäävät.
Älkää kysykö mitään siitä, millaisilla pistemäärillä näitä konkreettisesti sitten suhteuttaisi toisiinsa... En ole koskaan kunnolla ymmärtänyt matemaattisen logiikan päälle!
-
Mulla ei ole vahvaa mielipidettä siihen, miten tekstejä pitäisi pisteyttää. Mulla on vahva mielipide kuitenkin siitä, että tekstien tulisi jollain tavalla olla osa lajilaatuarvostelujen pisteytystä: esimerkiksi lisäpisteiden muodossa. Vaivannäkö ei ole tähän ehkä paras peruste, mutta mielestäni (päiväkirja)tekstit kertovat myös siitä, millainen se hevonen on, eli onko siitä tähän lajiin. Sisällön painottaminen olisi parasta, mutta sellaiseen toimintaan ei riitä tuomareita, joten pidän sanamäärää hyvänä kompromissina.
@alexiina-c (ja yleisesti):
Toivon, että miten laatuarvostelua rukataankin, ei kuitenkaan palata muinaiseen jaotteluun pk-tekstit vs. valmennukset. Sehän on just sitä luovuuden rajoittamista: kerrotaan, millaisia tekstien pitäisi olla. Ennemminkin tulisi pyrkiä siihen, että jokainen saisi kirjoittaa sellaista, mistä tykkää, ja näin se laatiksiinkin kirjoittaminen olisi kivaa. (Edit: edelleen siis sen verran tulisi rajoittaa, että tekstin [yksi] päähenkilö tulisi olla arvosteltava hevonen.)Mielestäni ei ole myöskään järkevää antaa kisatuotoksille sen enempää painoarvoa kuin muille pk-merkinnöille, tai ainakaan enempää arvoa suhteessa niihin kuin nykyään. (Toki sijoituksesta saa ja pitää palkita, kun arvontasijoituksestakin palkitaan.) Joo, ne tarinat ainakin lukee joku, mutta se ei tekstin arvoa kyllä lisää. Jos tiedän saavani pitkästä kisatuotoksesta jonkin verran enemmän pisteitä päväkirjaan verrattuna ja haluaisin vain pisteitä, tietenkin järjestäisin / osallistuisin hirveään tarinakisamäärään, johon lähettäisin ihan perus päiväkirjamerkintöjä "arvioitavaksi". Vaikka teksti ei muuttuisi miksikään käytyään häviämässä kisoissa, siitä ropisisi lisää pojoja ilman mitään syytä. Jos taas tykkään kirjoittamisesta muutenkin, se ei siinäkään tapauksessa muuta tekstin tasoa ja arvoa yhtään miksikään, vaikka teksti kävisi sijoittumassa kisoissa. Ei se muuttaisi sitäkään, kuinka paljon tekstiin panostaisin, jos sitä tässä ajatellaan.
-
@oresama said in Tekstien merkitys (laji)laatuarvosteluissa:
ei kuitenkaan palata muinaiseen jaotteluun pk-tekstit vs. valmennukset
Voi olla ihan oman tulkintani juttu, mutta itse ajattelen valmennustekstit lajilaatuarvostelunäkökulmasta tarinallisena kuvauksena hevosen käytöstä kyseisessä lajissa, kun taas päiväkirjamerkinnät ovat vähän mitä vaan maan ja taivaan väliltä, jotka hevoseen jotenkin liittyvät. Toteutustyyli noin muuten kummassakin ihan vapaa! Molemmat olivat tuossa esimerkissäni tekstikategorian alla, eli yhdenvertaisina ja yhdessä huomioitavina pisteytyksessä - ja myös silkan selkeyden tähden erikseen nimettyinä, mutta se ei tarkoita, etteikö niitä voida katsoa samaksi (joskus erottelen ne omassa harrastustyylissäni, joskus en) Ja ehdottomasti omintakeisemman luovuuden vapauttamisen puolesta minäkin liputan, joka tuo tekstien tekoa enemmän kivaksi vapaavalintaiseksi puuhaksi, eikä pakkopullaksi!
Tarinakisojen kohdalla taas itse pitäisin niitä (ei välttämättä pistemäärissä, vaan esille nostettuina) tärkeinä, sillä toisin kuin itse hevoselleen suoraan sivuille kirjoitetut päiväkirjamerkinnät (pl. vaikka vaihtokauppana tai hoitotoimintana tehdyt), tuotokset on (ainakin oletettavasti) aina tehty suhteessa toisiin harrastajiin (heidän tapahtumiinsa osallistumisena). Tämä puolestaan lisää yhteisöllisyyttä ja tukee vuorovaikutusta harrastajien kesken. Sen takia minä pikkuisen alleviivaisin tarina/tuotoskisaosallistumisten tärkeyttä laatuarvostelussa, koska sen ei tarvitse eikä kuulu tapahtua muunlaisten päiväkirjamerkintöjen kustannuksella. Nämä on näitä näkökulmakysymyksiä ja vähän, että mistä kukakin tykkää ja pitää itselleen tärkeänä.
-
@oresama Niin no mulla oli ajatuksena tuossa tarinatoiminnan esille tuomisessa se, että kun täällä moni haluaa edelleen säilyttää teksteistä saatavat pisteet, niin miksi sitten ei tarinakisojen muodossa? Ne nyt kuitenkin on sitä jaoksien alaista toimintaa, joten siinä mielessä koen ainakin itse järkevämmäksi sisällyttää ne kilpailujaoksien laatuarvostelun pisteytykseen, kuin ne päiväkirjamerkinnät. Mun mielestä noiden laatuarvosteluiden ajatus on hieman nyt hukassa jos (kuten tuolla aikaisemmin jo mainitsin) suvuton hevonen voi saada lähes puolet maksimipistemäärästä ihan jollain muulla, kuin siihen kilpajaokseen liittyvällä toiminnalla.
Toinen juttu on sitten tuon AI:n käyttö tekstin tuottamisessa. Sillä ei ole oikeastaan väliä tullaanko se kieltämään vai ei, ihmiset tulevat hyödyntämään sitä joka tapauksessa myös (ja etenkin?) laatuarvosteluun tähdätessään. Ja tämä on se syy, miksi itse haluaisin poistaa tai ainakin huomattavasti vähentää tekstien merkitystä lajilaatiksissa. Vaikka AI:ta käyttäisikin vain "ideoimiseen", se on kuitenkin huomattavasti nopeampi ja helpompi tapa tuottaa ne tarvittavat tekstit hevosen sivuille, kuin luoda sitä itse. Ja jos ja kun tekoälyä käytetään tekstin tuottamisessa, niin se syö sitten sen perimmäisen ajatuksen koko harrastukselta, jonka tarkoitus on pohjautua omaan mielikuvitukseen ja luovuuteen ja auttaa sen kehittymisessä.
Ja tämän vuoksi sitten suosisin myös niitä tarinakisoissa tuotettuja tekstejä enemmän, kuin perus pk-merkintöjä / valmennuksia. On varmasti korkeampi kynnys lähteä sillä tekoälyn tuottamalla tekstillä tarinakisoihin, joissa joku oikeasti lukee sen tekstin, kuin viedä samainen teksti pk-merkintänä laatikseen, jossa se syötetään vain sanalaskurin läpi.
Kyllä minäkin tykkään enemmän niistä hevosista, joilla on muutakin sivuillaan kuin perustiedot, sukutaulu ja kuvat, mutta nykyiset laatikset eivät oikein taivu siihen, että niitä tuotettuja tekstejä oikeasti arvioitaisiin enempää kuin nyt, eikä se minun mielestäni ole näiden laatuarvosteluiden tarkoitustaan. Ja tämä tekstien painottaminenkin on vain seurausta sille, että kun massakisaamisen myötä pisteiden keruu laatiksiin helpottui liikaa, olivat tekstit oikeastaan ainoa vaihtoehto nostaa vaatimustasoa. Nyt kuitenkin mun mielestä nuo eväät on jo syöty, kun tekstiäkin voi saada hevosen sivuille tekemättä itse käytännössä mitään.
Mutta joo, oli niin tai näin, olen kyllä ihan tyytyväinen laatiksien toimintaan nykyiselläänkin, pääasia on että ne toimivat.
-
Onko näissä teidän pisteytysehdotuksissa/muutoksissa/toiveissa/haaveissa ajateltu tuomarointinäkökulmaa? Pisteytysmuutoksiin ei riitä se, että ne ajavat käyttäjän etua (tämä toki tärkeä pointti myös!), vaan myös tuomareiden työn täytyy mun mielestä pysyä kohtuu kivana ja helppona hommana. Otan nyt esimerkiksi tuon Alexiinan tekemän kattavan pisteytysmallin, jonka näin tuomarin näkökulmasta koen jokseenkin ongelmallisena. Jos tilaisuuteen ilmoitetuista hevosista 90% on valittu arvioitavaksi tekstien perusteella ja vain 10% meriittien perusteella tms, sehän tarkottais tekstituomareille ihan älytöntä hommaa samalla, kun jo valmiiksi "helpompien" pisteosioiden tuomareille (suku, jälkeläiset, kisat) jäis entistäkin helpompi homma. Mun mielestä tuo tuomarointimalli ei millään tavalla edistä tuomarityön jakautumista tasaisesti. Nykyisellään lajilaatiksissa kaikki pisteytysosiot ovat kaikille osallistujille samat, jolloin tuomareillakin on keskenään sama määrä hevosia arvioitavana.
En kannata sitä, et kaikesta mahdollisesta aletaan antamaan lisää pisteitä. Pelkään sen nostavan ykkösellä palkittujen määrää ja näin ollen vähentävän sen nykyiselläänkin suhteellisen helposti saavutettavan ykköspalkinnon arvoa. Mutta itse krjl:n sukupistetuomarina olisin valmis antamaan lisäpisteitä useammasta kisanneesta jälkeläisestä, jos ne lisäpisteet esim sisältyisivät osion viiteen mahdolliseen lisäpisteeseen ja pisteytys olisi muodostettu järkeväksi ja helpoksi tuomaroida. Näen myöskin sukuosion helpohkona pisteytysmuutosten kannalta, jos esimerkiksi halutaan korvata vanhempien puuttuvia kilpailutuloksia (tiettyyn pistemäärään asti?) toisen polven kilpailutuloksilla. Tai jos nyt muutettaisiin pisteytystä niin, että evm-sukuiset saisivat sukuosiosta 0p, ryhtyisin ilomielin sukupistetuomariksi kun ei tarvitsis pisteyttää sukuselvityksiä.
-
@Juulia Ei, tämähän oli lähinnä kevyttä ajatuksella leikittelyä. Ilman muuta on eri asia vakavassa keskustelussa katsoa muutoksia myös toisesta käytännönkulmasta - sieltä tuomarien puolelta. Minä en siihen tuossa esityksessäni ottanut kantaa. Heitin mallin ajatuksena erilaisemmasta (paloitellusta) lähestymistavasta laatuarvosteluiden rakenteeseen. Se, onko tuon tyyppisestä sitten mitään koppia otettavaksi käytännössä vai ei, on eri asia. Huvikseni sitä pohdiskelin kieli poskella.
-
@juulia said in Tekstien merkitys (laji)laatuarvosteluissa:
Mutta itse krjl:n sukupistetuomarina olisin valmis antamaan lisäpisteitä useammasta kisanneesta jälkeläisestä, jos ne lisäpisteet esim sisältyisivät osion viiteen mahdolliseen lisäpisteeseen ja pisteytys olisi muodostettu järkeväksi ja helpoksi tuomaroida.
https://arj.ruusukka.org/laatis/pisteytys.php > "Jälkeläisten laatuarvostelupalkinnoista saatavia lisäpisteitä on mahdollisuus korvata kisanneilla jälkeläisillä. Kahden kisanneen jälkeläisen jälkeen jokaisesta vähintään yhden startin ARJ-kisoissa tehneestä jälkeläisestä saa yhden (1) pisteen, enintään viiteen (5) pisteeseen saakka. Startit todennetaan joko varsan sivuilta löytyvästä kisakalenterista tai VRL-profiilista (profiili tulee olla linkitetty varsan sivuille). Sekä perinteiset, että porrastetut kisastartit hyväksytään."
Itse olen tykännyt tästä. Tähän viittasin myös aikaisemmalla kommentillani
-
Nostellaan ylöspäin jos jollakulla olisi vielä lisää mielipiteitä
Nykytietojen mukaan ainakin yksi jaoksen laatuarvosteluihmisistä on kiinnostunut pisteiden muuttamisesta, ja on jo kerännyt listaa näistä muutosehdotuksista.
-
Ajattelin ensin etten viitsi tätä mainostaa, mutta ehkä nyt sitten kuitenkin, jos tästä irtoaisi vaikka keskustelua tai jotain. Kirjoitin siis tämän viestiketjun innoittamana blogiin pari viikkoa sitten tekstin Laatuarvostelut ja niiden pisteytys, jossa yritän kasailla ajatuksiani aiheen tiimoilta. Olen vähän sivunnut historiaakin, kas kun sattuu olemaan käytettävissä Virginia-niminen kävelevä reliikki.
Eihän tuossakaan tekstissä mitään ideoita tai ehdotuksia ole, ei minulla ole niitä (paitsi laatuarvosteluiden täydellinen räjäyttäminen helvettiin, mutta se ei ehkä saisi kannatusta), kunhan nyt vain kohkaan pääasiassa oman napani ympärillä. -
@jayde said in Tekstien merkitys (laji)laatuarvosteluissa:
Olen ollut tosin pitkään sitä mieltä, että antaa osallistujien arvostella ne alueet, mitkä pystyy objektiivisesti pisteyttämään.
Tämä on sellainen asia, jonka voisin nostaa Jayden aiemmasta viestistä esille. Nyt laatikset vaativat paljon käsin tehtävää tuomarointityötä. Voitaisiinko sitä vähentää jollain keinoilla? Paine oikein tekemiseen olisi varmasti suuri enkä usko, että porukka lähtisi huijaamaan hevosilleen isompia pisteitä. Tietenkin tuollakin tavalla on virheiden riski.
Ensimmäisenä tulee mieleen kilpailupisteet.
-
@elen Tää on hyvä idis! Itse enivei pidän taulukossa suht tarkkaa kirjaa hevosteni pisteistä ja just kisapisteet sekä laskennalliset suku-/jälkeläispisteet olisi helppo katsoa läpi itse.
Mut käytännössä tullaan sitten siihen, että ensinnäkään kaikilla ei välttämättä ole kovin hyvä excelin käyttötaito ja laatistaulukoiden antaminen ns. kaikkien "armoille" voi mennä pahimmassa tapauksessa aika karusti vikaan.
Toiseksi ovatko ohjeet kaikille tarpeeksi selkeät? Apua voi ja saa aina, mutta hutilyöntejä tulisi taatusti nykyistä enemmän jos käyttäjä on ymmärtänyt vaikka joitakin asioita väärin.
Ja kolmanneksi osittain edellä mainituista syistä johtuen jonkun ne pisteet pitää joka tapauksessa tarkastaa joka luultavasti olisi lähes yhtä iso työ kuin itse niiden pisteiden laskeminen.
Yksi olisi tietysti, että ne itse lasketut osuudet ilmoitettaisiin jo osallistuessa jolloin ainakin minimoitaisiin se ettei kukaan vahingossa sotke koko taulukkoa.
-
@serena said in Tekstien merkitys (laji)laatuarvosteluissa:
Yksi olisi tietysti, että ne itse lasketut osuudet ilmoitettaisiin jo osallistuessa jolloin ainakin minimoitaisiin se ettei kukaan vahingossa sotke koko taulukkoa.
Joku tämmöinen oli selkein ja "turvallisin" vaihtoehto varmasti. Tuossakin kun on kompastuskivensä, kuten hyvin viestissäsi listasitkin.
-
@elen Joskus on heitetty ideaa pöydälle että osallistujat laskisivat pisteet (jotka ei vaadi tuomarin mielipidettä) itse ja tuomari vain tarkistaisi niitä.
-
Tuomarityötä ei vähennä yhtään vaikka osallistuja laskisi osan pisteistä itse, jos tuomari joutuu kuitenkin tarkistamaan ne. Eriasia sitten tietenkin jos luotetaan siihen että ne ilmoitetut pisteet on laskettu oikein
-
@juulia Juu, sehän siinä olisi pitkälti pohjalla. Pistotarkastustyylillä enemmänkin kuin tarkalla 100% tarkastuksella.
-
Näin pitkäaikaisena laatistuomarina (YLA, ERJL, KRJL & FLA) oon seuraillut tätä keskustelua alusta alkaen, mutten oikein aiemmin keksinyt, miten muotoilisin ajatukseni. Mikäs sen parempi aika tulla ajatuksiaan koostamaan kuin klo 05:30 aamulla, hahah Yövuorossa on poikkeuksellisen rauhallista, joten pitäähän tää aika käyttää hyödyksi.
Koen ihan kelpo ajatukseksi, että pisteitä voisi saada laajemmin erilaisista asioista myös lajilaatuarvosteluissa. Kuitenkin minusta on tärkeää pitää mielessä, mikä laatuarvostelujen tarkoitus edes on. Lajilaatuarvostelut tietenkin pyrkivät palkitsemaan omassa lajissaan, ja nimen omaan sen tietyn jaoksen alaisissa, menestyneitä hevosia, jotka ovat myös tuottaneet jälkeläisten muodossa lisää hevosia menestymään kyseisessä lajissa. Rotuarvostelut palkitsevat parhaita rotunsa edustajia omalla tavallaan, ja esimerkiksi jo aiemmin mainittu FLA antaa mahdollisuuden valita itselle mieleisin arvostelulinjaus (kilpailut, tekstit tai jalostus). Yleislaatuarvostelu, oma henkilökohtainen suosikkilapseni, palkitsee yleislaadukkaita hevosia erittäin voimakkaasti tekstipainotteisesti. Tähän päälle vielä kaikki automaattiset arvontalaatikset ja varsa-arvostelut. Tässä on jo aika laajasti erilaisia vaihtoehtoja, jotka eivät kyllä kaikki mielestäni painota tai vaadi samoja asioita? Toki samoja piirteitä löytyy kaikista, koska loppupeleissä virtuaalihevosta voi arvioida aika rajallisesta määrää asioita. Virtuaalihevonen nyt kuitenkin lopulta on "vain" tekstiä ja kuvia bittiavaruudessa - sukuineen, jälkeläisineen, kisoineen, teksteineen ja muine koristuksineen.
Koin keskustelun unelmien laatuarvostelusta aika mielenkiintoisena. Kukapa meistä ei haluaisi saada hevoselleen laatuarvostelupisteitä juuri niistä asioista, jotka itse kokee kaikkein mielekkäimmiksi toteuttaa ja helpoimmiksi saavuttaa? Tämä kuitenkin söisi minun mielestäni pohjan kokonaan kaikelta laatuarvostelutoiminnalta. Jos kaikesta saa kauheasti pisteitä, yhä useampi hevonen saa I-palkinnon, ja jos sen parhaimman palkinnon saa tuosta noin vaan, niin mikä pointti koko laatuarvostelulla enää edes on? Varsinkaan, jos osallistujat alkavat itse laskemaan pisteitä joidenkin valmiiden kaavojen mukaan.
Moni tässä keskustelussa on tuonut esiin, että kokee laatuarvosteluiden ohjaavan liikaa harrastuksen suuntaa ja pakottavan hevosia samaan "tusinamuottiin". Minulla herää tästä kysymys, enkä tarkoita tätä missään nimessä pahalla, vaan ihan aidosti kiinnostuneena kysymyksenä, että minkä takia täytyy viedä oma hevonen sellaiseen laatuarvosteluun, joka palkitsee sellaisista asioista, joista itse ei pidä? Minusta olisi perin kummallista viedä hevonen vaikkapa YLA:an, erittäin tekstipainotteisiin laatikseen, ja sitten harmitella, ettei se saa 1-palkintoa, koska itse inhoaa kirjoittaa tekstejä. Miksi pitää saada 1-palkinto juuri siitä laatuarvostelusta? Voisiko sen laatuarvostelun jättää kokonaan välistä, jos se kyseinen laatuarvostelu ei ns. edusta omia arvoja tai mielenkiinnon kohteita?
Toinen kysymys on se, että miksei 2- tai 3-palkinto laatuarvostelusta riitä? Miksi pitää pakolla saada se 1-palkinto? Jos inhoat kirjoittaa vaikkapa sukuselvityksiä, niin ei sinun niitä tarvitse kirjoittaa. Jätä se sukuselvitys välistä ja panosta muihin mieluisampiin osa-alueisiin. Itse olen onnellisena hakenut viime vuosina lajilaatuarvosteluista 2- ja 3-palkintoja juuri sen takia, etten ole jaksanut muuten hyville hevosille kirjoittaa päiväkirjaan täytettä, enkä ole halunnut itseäni pakottaa niitä tusinatekstejä raapustamaan.
Moni sanoo kokevansa, että laatuarvostelut ovat jonkinlainen pakko, ja ettei arvostelematon hevonen ole minkään arvoinen. Allekirjoitan sen, että asia oli näin vielä ht.netin aikoihin. Täällä Keskustassa en ole kuitenkaan kai yhdessäkään myynti-ilmoituksessa nähnyt vaatimuksia laatuarvosteluista, ehkä kantakirjauksesta korkeintaan. Myöskin jalostukseen etsitään aina vain laajemmin erilaisia hevosia ihan ilman laatuarvosteluvaatimuksia. Itse en ole vuosiin kokenut pienintäkään painetta laatuarvosteluiden suuntaan. Pyydän jokaista, joka painetta kokee laatuarvosteluiden suuntaan, kysymään itseltään, että onko tämä paine vain oman pään sisällä ja muisto menneisyydestä? Jokaisen kannattaa myös pohtia itse itsensä kanssa, miksi laatuarvostelut ylipäänsä ovat itselle tärkeitä? Jos ne aiheuttavat vain stressiä, niin tarvitseeko niissä käydä?
Mutta, kaiken tämän "no älkää käyttäkö laatiksia jos ei kelpaa" -tyyppisen lätinän jälkeen, koen myös itse palkintorivit kivana lisänä hevosen sivuilla. Erityisesti itselle tärkeällä hevosella ne tuntuvat ihanalta "viimeiseltä niitiltä" kenties ennen hautaan päätymistä. Omalle kasvatustyölle on myös palkitsevaa kerätä meriittejä. Koen kuitenkin, että nykyisillä (laji)laatuarvosteluilla on pitkät perinteet ja tietty standardi: kun hevonen on palkittu tietyllä palkinnolla, sen sivuilta voi olettaa löytyvän ainakin asiat x, y ja z. Tämän takia en haluaisi niihin kovin suuria muutoksia. Koen erittäin hyväksi ajatukseksi, että jalostamisesta eli useammista jälkeläisistä ja pitkistä suvuista saisi huomattavasti enemmän pisteitä ihan kaikkialla (YLA:ssa tämä aika hyvin toteutuu nykyisellä pisteytyksellä). En kuitenkaan koe, että lajilaatuarvosteluissa olisi hyväksi palkita hirveästi ylimääräisestä kisaamisesta ja kaiken maailman varustekollaaseista. 1-palkintoa ei myöskään mielestäni pidä yhtään nykyisestä enää helpottaa.
Nykyisten laatuarvosteluiden suuren muuntamisen sijaan toivon, että niiden rinnalle nousisi kenties lisää erilaisia, ihan uusia laatuarvosteluita. Suurempia ja pienempiä, tuomaroitavia ja automatisoituneita, erilaisiin asioihin keskittyneitä. Siinä missä nykyiset laatuarvostelut palkitsevat jaoksen, rodun tai yleislaadun standardit mielessä, voisi rinnalle kenties nousta vain laskentaperiaatteella toimivia kilpahevosarvosteluita, pelkkien tekstien arvosteluita, pelkkää jalostusarvostelua, pelkkää jälkeläisarvostelua... Itse todellakin kaipaisin ihan puhtaita suku- ja jälkeläislaatuarvosteluja, joissa voitaisiin palkita huippusukuisia pitkän kasvatustyön helmiä sekä erinomaisia jalostushevosia. Mahdollisuudet ovat aika rajattomia!
Toivottavasti joku sai ajatuksistani kiinni, ja toivottavasti onnistuin nyt kirjoittamaan järkevää suomea tässä aamuyön tunnin aikana. Vielä viimeisenä loppukaneettina kysyttäköön, mikä todella on laatuarvosteluiden tarkoitus? Se, että kaikki saavat kivoja palkintoja ja hyvää mieltä? Ei ole. Minun mielestäni laatuarvosteluiden yksi selkeä ja hyvä tarkoitus on, että hevonen saa itselleen eräänlaisen tittelin, joka kertoo siitä hevosesta jo paljon pelkän lyhyen kirjainyhdistelmän kautta. Vähän niin kuin ihmisen AMK- tai yliopistotutkinto kertoo, että tämä ihminen osaa ainakin tällaisia juttuja, niin tietty laatuarvostelupalkinto kertoo hevosella olevan tietynlaisia ominaisuuksia eli tietynlaista sisältöä sivuillaan. Jos nyt olisi olemassa vaikka joku SiitosHevosLaatis ja kaikilla tallini tammoilla olisi SHL-I palkinto, niin tallini sivuilla vieraileva näkisi yhdellä vilkaisulla, että "ahaa täällä on siis keskitytty nimen omaan jalostustyöhön ja nämä ovat kaikki A-luokan siitostammoja". Ja mun mielestä se olisi tosi siistiä! Sen sijaan, että olisi kaikilla vaan ERJ-/KRJ-I eikä hevosista/tallista voisi päätellä mitään, koska pisteitä saisi mistä vaan ja kaikilla muillakin olisi lajilaatuarvosteluykköset...
-
@Sonja
Tosi hyvä pohdinta ja olet monessa asiassa oikeassa. Erityisesti siinä, että viimeisten 5+ vuoden aikana pipot ovat todellakin höllääntyneet eivätkä ne lajilaatispalkinnot ole enää niin must kuin joskus muinoin ht.netin aikana (siltä ajalta se termi säälikolmonenkin periytyy). Voi olla että varsinkin minä muistelen liikaa niitä vanhoja aikoja, jolloin sai suunnilleen pyydellä anteeksi joka toista ostopyyntöä, kun teki asiat toisella tavalla kuin "piti". Nykyään on todella paljon helpompaa tämän suhteen.Mutta se standardi ja perinteet ovat edelleen olemassa, niinkuin itsekin sanoit. Lajilaatikset ovat vuosikausia määrittäneet sen hyvän hevosen ja oikeanlaisen harrastamisen standardin. Ja se on se sama vanha rimpsu: kuva, tekstit, kisat, kisattu suku, kisatut jälkeläiset. Ei sitä varsinaista lajilaatispalkintoa ehkä tarvita nykyään varsinkaan, mutta joka tästä mainitusta standardista poikkeaa, tietää kyllä olevansa vähän erilainen, toki kaikki eivät välttämättä tiedosta sitä. Standardista poikkeamista pitää yleensä ainakin jollain tasolla perustella hevosia ostaessa tai myydessä tai ainakin mainita se. Tai ehkä se taas vain olen liiaksi vanhoja muisteleva minä, mutta kirjoitan edelleen jokaiseen osto- ja myyntitarjoukseen suunnilleen kissankokoisin kirjaimin, että näillä ei sitten tulla kisaamaan eikä niillä ole luonnekuvauksia eikä sellaisia tulekaan. Koen tämän kyllä tänäkin päivänä tarpeelliseksi, koska eipähän kellään ole ainakaan virheellisiä harhakuvitelmia siitä, mitä tarjoan, koska se tarjottu asia on standardinvastaista.
Ja jos nyt oikein aletaan itkeä henkilökohtaisesta näkökulmasta, niin joo, minustakin olisi tosi kiva kerätä omasta kasvatustyöstä meriittejä, koska sitä kasvatustyötä on Ionicin alla tehty kohta 20 vuotta ja lähes 8000 syntyneen kasvatin edestä. Luulisi tämän olevan jonkinlaisen meriitin arvoinen, mutta ei se ole, koska Ionicin harrastustapa ei sovi siihen standardiin. Kuten blogissa kirjoitin, tällainen harrastaminen on lajilaatisten ja oletettavasti minkä tahansa nykyisen laatiksen näkökulmasta hyödytöntä eikä minkään arvoista. Onneksi tosi moni harrastaja ajattelee toisin eikä se tosiaan ole enää niin iso stigma kuin joskus 10+ vuotta sitten. Ja toisaalta henkilökohtaisesti tulen kyllä toimeen ilman meriittejäkin, ettei se minulle mikään oikea ongelma ole.
Vahinko on kuitenkin tapahtunut jo enkä minä tiedä, pystytäänkö näitä hyvän hevosen ja harrastamisen standardeja varsinaisesti muuttamaan lajilaatisten arvostelukriteereitä muokkaamalla. Enkä tiedä että tarvitseekokaan välttämättä, viitaten juurikin siihen yleiseen piponhölläykseen ja että nykyään tosi moni harrastaja on ymmärtänyt että on olemassa elämää siellä standardien ulkopuolellakin, jos ne standardit eivät itseä miellytä.