Piirrosharrastajat

@sarqquu jes Teen sivut kohtapuoliin, piirroksen värittelen myös kohta.

@mila kivan persoonallisia kaikki

“Pitää siivota” --> “Pitää kyllä nyt heti piirtää kaikille kuvattomille hevosille äkkiä pääkuvat, koska häiritsee se, ettei niillä oo mitään kuvia.”

Eihän ne nyt mitään huippuhienoja oo, mutta ees jotakin. Nyt vissiin pitäis sitten siivota tää kämppä… Huoh.

Osallistumisrajoitusten ja -ohjeiden kirjaaminen tuntui muuten musta ihmeen hankalalta, kun joka luokkatyyppi tarvitsi omansa! Onko sivuilla esitettyyn ohjeistustapaan parannusehdotuksia - tai vaikka vaan selkeyttämistä kaipaavia kysymyksiä? Otan ilolla vastaan.

@elisa En osaa luvata! Toistaiseksi vaikuttaa, että kysyntä on melko vähäistä, mutta järkkääminen on ainakin musta mukavaa Hyvin voisin kerran vuodessa tämän pystyyn pykätä.

Eikä oo sanottua, että tämän järkkäilyn tarvitsisi jäädä mun hommaksi: kaikkia luokkatyyppejähän voi kuka vain järjestää ja voin antaa myös show-luokan sheets-pohjan myöhemmin käytettäväksi, jotta perinne voi jatkua muidenkin käsissä. Eli jos tapahtuma innostaa niin osallistumaan, järjestämään tai järjestämistä myöhemmin toivomaan vaan

Onkohan näitä mahdollisesti tulossa myöhemmin lisää?

Vika ilmoittautumispäivä!

@milma kiitos ihana
Söpö heppa sulla. kysymykseen vastaten, ite ehkä vaalentaisin taustaa ja laittaisin muitakin vihreän sävyjä mukaan

@yaryar kuuntelin ACOTARin äänikirjana englanniksi, ja vaikka poliittiset kiemurat ja taikuus fantasiassa kiehtoo aina, mulle se oli nimenomaan juuri päähenkilö (nimi oli Feyre?) jonka takia en sietänyt jatkaa enää useamman kirjan verran. Ehkä jos se olisi ollut vähän vähemmän romanssi ja enemmän fantasiajuoni Se maailma oli kyllä kiinnostava!

Jotenkin siinä oli mun makuun tosi paljon… en tiedä, sen hoikan kauniin keijuaatelin hehkutusta ja itsesääliä, oon vähän enemmän juonivetoinen lukija. Odotin parin arvostelun perusteella enemmän sellaista kummallista luonnonhaltiaväkeä ja hovijuonia, enkä ihan sitä fantasiaromanssia jota tuo sarja sit tuntuukin olevan.

Mutta! Jos tykkää vahvoista naisista niin suosittelen sullekin ehdottomasti Terry Pratchettin nuortenkirjasarjaa Tiffany Särkysestä (ei romanssi, vaan nimenomaan justiinsa vaan tytön kasvutarina majatalonpitäjän tyttärestä maalaiskunnan paikalliseksi noidaksi/parantajaksi).

Ekassa kirjassa, Vapaat pikkumiehet, Tiffany taitaa olla 12, ja niitä on viiden verran julkaistu niin, että Tiffany on kirjojen välissä kasvanut aina kaksi vuotta, viimeisessä Paimenen kruunussa parikymppinen.

Ja sit Pratchettilta kans Hirmurykmentti. Se on vähemmän fantasiaa ja enemmän just nimenomaan nuoren naisen päätöksiä ja huolia ja aktiivista työtä niiden eteen, mutta sijoittuu samaan maailmaan kuin Tiffany-tarinat. Päähenkilö Polly liittyy salaa armeijaan löytääkseen veljensä, joka on kadonnut.
(Vaikka päähenkilö on tyttö, tää oli niin menevä että jopa mun teini-ikäinen veljeni luki koko romaanin parissa päivässä!)

Mulla on tällä hetkellä työn alla Sherman Alexien The Absolutely True Diary of a Part-Time Indian joka kertoo teinipojan arjesta intiaanireservaatissa Spokanessa, Washingtonissa, ja Pratchettin ja Neil Gaimanin yhteisteos Good Omens josta täällä jo on kai hössötettykin.

Maanantaina on seitsentuntinen junamatka edessä, ajattelin ottaa molemmat mukaan ja katsoa kuinka pitkälle ehdin. Jos ne on hyviä, niin voin sitten vielä paketoida ja antaa edellämainitulle veljelle jouluksi

@j kiitos oli sellanen pienen hetken joulutunnelma päällä kun tätä teki