Tekstien merkitys (laji)laatuarvosteluissa
-
Koen nykysetkin laatikset hankaliksi, kun ei tule näyttelyissä pyörittyä ja edes 2-palkinnon saaminen on huippusuoritus. Tosiaan en tykkää, etä laatikset tehdään liian vaikeaksi. Menee loppu moti. Kannatan tota FLA tyylistä "valitse myrkkysi" muotoa, että hevonen arvostellaa kisamenestyksen, tekstien tai muun perusteella. Kirjoittajien innostus ei mene hukkaan ja samalla ei ole pakkopullaa. Eikä tule turhaa juupas eipäs taistelua, vaikka voi tosiaan työllistää tuomarointia.
-
@may Siks just mietin, että niistä ei sais ihan hirveesti pisteitä, mutta jotain kuitenkin mikäli kirjoittaminen inspaa.
@Oona Oon samaa mieltä siitä, että se rakennearvostelu oli hyvä kriteeri pitämään ne ihan hirveimmät rakennekukkaset pois ykköspalkinnoilta. Jotenkin itse miellän, että se ykköspalkittu hevonen näyttää lajiin soveltuvalta, eikä ole tyyliin luokkaa kameli. Tässä mietin kuitenkin ehkä eniten tuomareita, sillä virtuaaliharrastajien määrä vähenee, ja tähän olisi hyvä varautua. Vaikka meillä on nyt tuomareita (ainakin suurimmaksi osaksi :D), ehkä tulevaisuudessa tilanne on toinen? Tämänhetkiset laatuarvostelut pohjautuvat vahvasti työvoimaan, ja tämä on ehkä aika vanhanaikainen malli.
@Tiikeri extra sijoitukset olisivat myös hyvä, eivät vain toimi porrastettujen kanssa. Ehkä tämä olisi kuitenkin OK, sillä porrastetut vaativat useimmiten paljon vähemmän töitä
-
@raituva Valinnanvapaudesta tykkään itsekin paljon Jos pystyis valitsemaan erilaisista "paketeista" sen itselleen mieluisen, tää olis tosi hyvä!
-
@jayde Jep ja miten jäsentelee, niin tuskin tuottaa kauheasti extra vaivaa Yhtä kauan menee arvioida täyteläinen päiväkirja kuin laskea 12-polvisen hevosen sukulaisten ja jälkeläisten palkinnot. Työmäärä tulee tuskin vähentymään, että sitten pitää tilaisuuksien hevosmäärää jos menee liian rankaksi.
-
@elen said in Tekstien merkitys (laji)laatuarvosteluissa:
Millainen olisi teidän "unelmalajilaatis"?
Tätä täytyy miettiä kahdesta erilaisesta näkökulmasta, ns. "tarinahevosten" kautta ja sitten ns. "ei-tarinahevosten" kautta - minulla on niitä molempia enkä halua, että toista arvostellaan toisen kriteerein tai päinvastoin. Molemmilla pitäisi kuitenkin olla tilaisuus loistaa.
Unelmalaatikseni olisikin enemmän pakettimuotoinen, jossa ainakin päävaihtoehdot koko arvosteluperiaatteelle olisivat nämä virtuaalihevosten harrastamisen päämuodot (tein nyt oletuksen, että nämä kaksi ovat ainakin liiton alla ne päämuodot).
Toisin sanoen, omistaja voi valita hevosensa arvosteltavaksi tarinahevosena tai ei-tarinahevosena, ja näille on eri kriteerit.
Tarinahevosen kohdalla katsottaisiin kaikkea, missä on erityisesti luova (oman) tekemisen panostus: kaikkia tekstejä, mahdollisia piirroskuvia, gallerian monipuolisuutta, ekstraelementtejä (varustekollaasit sun muut), ehkä myös persoonallista ja uniikkia ulkoasua.
Ei-tarinahevosen kohdalla katsottaisiin enemmän jalostukseen ja kisamenestykseen liittyviä seikkoja: (suhteellista) kisamenestystä, ylimääräistä (cup-)kisaamista, jälkeläisiä ja niiden menestystä, sukua ja sen menestystä, hevosen mahdollisia muita meriittejä.
Lajilaatuarvosteluiden kohdalla kummankin tyylin hevosilta tietysti on pohjavaatimuksena X määrä lajinsa kilpailuja, sillä totta kai jaos haluaa kannustaa ja ylläpitää sitä omaa toimintaansa. Tässäkin tosin katsoisin, että määrät voisivat olla eri ja tarinahevoselta vaadittaisiin vähemmän kilpailuita/sijoja kuin ei-tarinahevoselta, jonka puolestaan taas olisi mahdollista kerryttää isompia pisteitä lisäkisaamisella. Tarinahevonen saisi erityispaljon pisteitä tuotos- ja tarinakilpailuista.
Ei-tarinahevosille helpotettaisiin tekstiosuuksia tai muunnettaisiin ne vahvemmin lisäpistepuolelle. Luonteeksi voisi riittää ihan muutama virke, miksei vain hevosen perusominaisuudet sanallisesti listattuina, jos hevonen arvostelumielessä on muutoin vahvoilla. Tarinahevoselta taas edellytetään panostetumpaa, persoonallisempaa ja pidempää luonnetta.
Kun on tällaiset suuntautumisen vaihtoehdot valita, voi jokainen miettiä virtuaalihevosiinsa panostuksen sen mukaan, kumpaan arvostelutyyliin tähtää. Vaikka pidän kirjoittamisesta, en minäkään jaksa toistaa saman kaavan tylsiä ja puisevia pulinoita kymmenille (saati sitten sadoille ja tuhansille, niin kuin jotkut harrastajat täällä - hatunnosto ) hevosille, joiden elämäntehtävä muutenkin on vain kisata, tehdä jälkeläisiä, laatikseen, kuoppaan. Haluan säästää kynääni niihin oikeasti inspiroiviin tarinahevosiin ja kirjoittaa niille näiden ei-tarinahevosten sijasta, enkä pakottaa itseäni keksimään jälkimmäisille jotain vain siitä syystä, että se on ulkoa tuleva velvoite. Ja samaan tapaan: en välttämättä halua teetättää tarinahevoselleni neljää pakkojälkeläistä, varsinkaan, jos kyseessä on vaikka ruuna. Mieluummin keskityn jalostukseen ja linjoihin näiden ei-tarinahevosten kanssa.
Tiettyyn rajaan asti kummassakin linjassa voi sitten saada lisäpisteitä toisen peruspisteistä (esim. tarinahevonen voi X määrän saada lisäpisteitä cup-kilpailuista; ei-tarinahevonen voi X määrän saada lisäpisteitä päiväkirjamerkinnöistä).
Rakennetta en niin tärkeänä lajilaatuarvosteluissa pitäisi; se painotus on näyttelyillä ja kantakirjoilla. Höllentäisin ylipäänsä rakennevaatimuksia: katsotaan, vastaavatko perustiedot otusta (puoliveriseksi merkityllä ei ole shettiksen kuvia) ja onko hevosella kuvaa tai kuvia (laajasta galleriasta ainakin tarinalinjalla lisää pisteitä) kyseisestä laatuarvostelun lajista. Hyvästä rakennekuvasta toki ekstrapisteitä, mutta sen merkitystä koko pistepotin kannalta en laittaisi niin suureen rooliin.
Ja, mitä enemmän tästäkin pystyisi automatisoimaan (tässä kohtaa se tekoäly/robottiapu on jees!) ja siten vähentämään tuomariurakkaa, sen makeampaa.
Haikailen @Sirpa:n nostamaa SPC:tä automatisoituine systeemeineen. Se kisaaminen oli tosi kivaa, ja minä kun noin muuten inhoan kilpailemista. Nappia vaan, tulokset ovat automaattisesti hevosen profiilissa ja automaattisesti sinne palkintokin napsahtaa, kun aika on. Ei-tarinahevoslinjalta käsin katsottuna tämä se vasta olisi unelma! Tarinahevosten kanssa suhtaudun sitten taas ihan toisin, koska niiden kanssa haluan kiertää tuotoskilpailuja ja ehkä koota kisamenestystäkin hitaammalla tahdilla.
-
Juu siis kun nyt heitin tuon ajatuksen siitä, että suvuttomille se 0-pistettä sukuosuudesta, niin en nyt ihan sitä ajanut, että niille tulisi sitten automaattisesti parhaillaan se II-palkinto. (myös oma lehmällä hyvin syvällä ojassa) Menin tässä tuon elenin ajatuksen pohjalta, että pitkäsukuisia "suosittaisiin" vähän enemmän ja suvuttomilla olisi mahdollista sitten niiden cup-pisteiden kautta nousta sinne I-palkintoon. Se vaatii enemmän töitä, mutta suvuttomat on olleet niin kovassa nosteessa aikalailla tuolta 2006 vuodesta alkaen, että suvuttomien määrä tuskin vähenee, vaikka niille lajilaatiksissa olisi hankalampaa päästä sinne I-palkinnolle. Ongelma on nykyään ennemminkin se, että meiltä katoaa aivan valtava määrä hevosia jalostuksesta kun niillä 2- tai 3-sukupolvea, koska ainakin pv-puolella on vain muutamia kasvattajia, jotka jatkavat jalostustyötä pidemälle ja silloin hevosten sukulinjat määriytyvät pitkälle heidän suosimiensa linjojen pohjalta.
Ja heitin tuon sukuselvityksen poistamisen siitäkin syystä, että kuten @Jayde mainitsi, siellä on arvioinnissa tiettyjä seikkoja, jotka ei IRL päde. Toinen asia on, että mikäli VRL päättää nostaa kädet pystyyn tekoälyn käytön kanssa (kun sen käyttöä ei voi valvoa) niin ei mua kauheasti nappaa itse käyttää siihen sukuselvityksen kirjoittamiseen useita tunteja per hevonen, jos toiset teettävät tekstit tekoälyllä muutamassa kymmenessä minuutissa. Ja mitä tuosta tekoälystä kävin netistä lukemassa, niin sehän on kuin tehty juuri vaikkapa sukuselvityksen kirjoittamiseen, koska tekoäly on hyvä luomaan asiatekstiä, jollainen sukuselvityskin on.
Mun unelmalaatis näyttäisi nyt ehkä sitten tältä:
- rakenne arvostelu (se nykyinen 10p maksimi hyvä)
- pieni luonnekuvaus (josta saa 2-3p.)
- kisamenestys (vaikka se vanha 40p.)
- suku (evm 0p. / suvullisille 20p täyteen kisatut vanhemmat +5 palkitut vanhemmat 1. Polvi ja sitten 0,5-1p muista palkituista sukulaisista ja tähän joku maksimi pistemäärä, koska muuten lähtee tuomareilta järki ja tässä puhutaan kuitenkin lajilaatiksista, joissa hevosen omat kisatulokset tulisi olla pääosassa)
- jälkeläispisteet (lisäpisteitä jälkeläisten palkinnoista)
- cup pisteet (rajattomasti)
- +1p jokaisesta hevosen saavuttamasta näyttely / laatispalkinnosta
Cupeistahan saa tällä hetkellä vain +1 lisäpiste per sijoitus. Tuon pistemäärän voisi nostaa vaikka 2-3p per sijoitus tai antaa enemmän pisteitä, mitä paremmin hevonen on sijoittunut. Ei ole nimittäin mikään helppo rasti saada cup luokkavoittoa, tai edes sijoittua sinne viiden parhaan joukkoon. Ja taas annan ääneni elenin ehdotukselle, että noita cupeja voisi järjestää ehkä hieman enemmän kuin sen 1 kerta / kk, jos cup pisteitä aletaan painottamaan.
Ja mun mielestä sen I-palkinnon ei pidä olla mahdoton saavuttaa, mutta siihen pitäisi jaksaa kyllä käyttää hieman enemmän aikaa ja istumalihaksia, kuin alempiin palkintoihin. Tekstit poistaisin lajilaatiksista luonnetta lukuunottamatta (jää jotain persoonallisuutta), koska ei niitä arvioida kuitenkaan ja samalla häviää se tarve "huijata" tekoälyllä tuotetuilla teksteillä. Jos tykkää painottaa teksteihin ja tarinoida, niin sitten ylaan. Siellä kuitenkin ihan oikeasti luetaan ne tekstit ja arvioidaan sitä sisältöäkin. (Ja mistä sen tietää, jos poistetaan pakkopullakirjoittaminen lajilaatiksista, niin ylakin voisi siitä saada aivan uutta buustia...)
-
@juulia said in Tekstien merkitys (laji)laatuarvosteluissa:
Harrastan pitkäsukuisia ja tykkäisin tosi paljon, jos muutkin laatikset kuin KV (ja KEV, mutta sitä en itse käytä) palkitsisivat pitkistä suvuista enemmän. En kuitenkaan täysin unohtaisi niitä tekstejä, enkä oikeen innostu ajatuksesta että lajilaatiksessa vois saada ykköspalkinnon täysin ilman tekstejä. Mun mielestä ykköstä varten hevoseen pitää panostaa edes vähän jokaisella osa-alueella. Mutta jos esim. ne itseään toistavat päiväkirjamerkinnät voisi halutessaan korvata useammalla kisanneella jälkeläisellä niin miks ei.
Itse kannatan myös sitä, että sukulaisten palkinnoista tai useista jälkeläisistä saisi lisäpisteitä. Mun "unelmalaatiksessa" painotettaisiinkin enemmän sukua ja jälkeläisiä ja tuettaisiin sillä kasvatustyötä, tai ainakin tämä olisi vaihtoehtona pisteytyksessä. Mulla hevosilla on pääosin enemmän kuin yksi jälkeläinen, ja olisi kiva, jos sitä arvostettaisiin enemmän.
Toisaalta omistan myös tarinapainotteisia hevosia ja tykkään että hevosella on vähintään luonne, joten en kokonaan poistaisi tekstejä arvostelusta, vaikka niiden painoarvoa vähennettäisiinkin (painoarvo ei nytkään ole kovinkaan korkea, paitsi suvuttomilla hevosilla).
Pelkästään kilpailuihin perustuva arvostelu ei itseäni ainakaan kiinnosta, vaan tykkään laatuarvosteluissa nimenomaan siitä, että hevosta arvioidaan useammalla osa-alueella.
-
Luin vain aloitusviestin. Mielestäni se, että lisäpisteitä voisi saada jos on enemmän kisattuja jälkeläisiä, olisi todella hieno lisä tähän hommaan. Itse kun tykkään kerryttää ns. jalostusarvoa hevosilleni, niin tämä lisäominaisuus toisi sitten erilaisen tavan saavuttaa laatispalkinto ja samalla tukisi tuota jalostusarvoa, joka IRL myös mitataan jälkeläisten menestyksellä. En myöskään näe, että tämä toisi tuomarointiin liikaa lisätyötä, jos pisteet tarkistetaan lisä-jälkeläisiltä samaan tapaan, kuin siltä yhdeltä kiintiöjälkeläiseltä.
En missään nimessä ole myöskään tekstien poistamisen kannalla. Se taas antaa mahdollisuuden niille, jotka haluavat harrastaa tarinapainotteisesti, kerryttää pisteet laatiksessa traditionaalisen kaavan mukaan.
-
Koin uuden viestin paremmaksi, kuin vanhan editointi, pahoittelut tuplaviestintä
Laatiksissa voitaisiin "kiintiöjälkeläisen" jälkeen arvosteltavat jälkeläiset lisätä lisäpiste-osioon. Lisäpisteitä voisi näin kerryttää joko teksteillä, jälkeläisillä, tai näiden kombolla. Saattaa vaatia lisäpisteiden maksimirajan määrittämistä / muuttamista. En koe, että ainakaan aluksi tarvitsisi muuttaa muita arvostelukohteita, vaan lisätä vain tämä mahdollisuus. Miettisin näihin lisäpisteisiin myös pidemmästä suvusta ansaittavia pisteitä, joko vaikka laajennetun sukutaulun voimin tai KV-tyyppisesti suvun hevosten laatispalkintojen kautta.
-
Nostellaan ylöspäin.
Tuota palkittujen sukulaisten pisteytystä mietin myös itse, mielestäni kun olisi hyvä tukea pitkäsukuisten jalostusta. Nyt ainakin puokkipiireissä monet suvut loppuvat kuin seinään kolmanteen polveen. Ainoa miinuspuoli jonka keksin oli se, että jos ihmiset alkavat sitten suosia palkittuja sukuja ja eivät huomioi ollenkaan vähän eri linjoista tulevia, mutta tämä tuskin on ongelma jos tämä on vain yksi vaihtoehto monista.
-
@jayde said in Tekstien merkitys (laji)laatuarvosteluissa:
Ainoa miinuspuoli jonka keksin oli se, että jos ihmiset alkavat sitten suosia palkittuja sukuja ja eivät huomioi ollenkaan vähän eri linjoista tulevia, mutta tämä tuskin on ongelma jos tämä on vain yksi vaihtoehto monista.
Tätä jakaumaa on toki jo nyt olemassa niin tuskin se siihen vaikuttaa. Esim just tasapolvisuudesta tarkkana olevat harvemmin pääsevät nauttimaan ennen vrl-rekkauksien aikaisista tai ulkomaasukuisista hevosista.
-
Yks idea vaihtoehtoisiin pisteisiin valkkateksteistä vois olla kuvat/piirrokset valkoista hevosen sivuilla.
-
Hei tosi hyvä aloitus! Itse olen paininut aina tekstien kanssa. Joskus ne syntyvät hevoselle kuin luonnostaan ja nautin kyllä mm. luonteiden ja sukuselvitysten kirjoittamisesta silloin kun siihen on inspistä, mutta esimerkiksi valmennusten kirjoittamista laatuarvosteluja varten en ole koskaan ymmärtänyt. Niitä ei kukaan muu lue kuin se tuomari, joka raukka joutuu niitä käymään läpi - en usko että kenenkään tuomarin lempihommaa on valmennusten arvostelu jos ne ovat sitä 100 sanan bulkkikamaa. Eri asia on sellaiset päiväkirjat, jotka ovat syntyneet orgaanisesti osana harrastusta eli tarinaharrastajien tuotokset.
Olisi mahtavaa, jos laatuarvosteluissa olisi valinnanvaraa panostaa eri osa-alueisiin. En liputa sen puolesta, että palkintoja pitäisi jatkossa saada helpommin, vaan liputan vain ja ainoastaan sen puolesta, että meitä harrastajia ja harrastustapoja on monenlaisia. Joku panostaa laadukkaisiin päiväkirjamerkintöihin, toinen kisaa kaikki mahdolliset Cupit, kissanristiäiset ja erikoiskisat ja kolmas keskittyy jalostukseen ja sen myötä sukuun ja jälkeläisiin. Jokainen varmasti tunnistaa, että harrastuksen piirissä on monta eri tapaa harrastaa ja toivottavasti on avoin sille, että jokaisen ei tarvitse harrastaa samalla tavalla.
Vähän aiheen ulkopuolelta, mutta samalla itse aiheesta kun tätä olen huomaavinani tästäkin keskusteluketjusta:
En ole harrastushistoriani aikana ennen huomannut näin suurta vastakkaisasettelua tarinatoimintaan ja ei-tarinatoimintaan panostavien harrastajien kesken. Keskustelut mm. AI topassa avasivat silmäni sille, että harrastajien keskuudessa tuntuu olevan aika tiukkoja mielipiteitä siitä, minkälainen harrastaminen on "aitoa" ja mikä lasketaan vaivannäkemiseksi ja panostamiseksi esimerkiksi hevosten suhteen. Aiemmin en ole tällaista havainnut, mutta ehkä olen niin omissa oloissani aina harrastanutkin, että olen vain ollut sokea tälle. Ja ehkä viime aikojen keskustelut ovat nostaneet aihetta tapetille.@alexiina-c said in Tekstien merkitys (laji)laatuarvosteluissa:
Unelmalaatikseni olisikin enemmän pakettimuotoinen, jossa ainakin päävaihtoehdot koko arvosteluperiaatteelle olisivat nämä virtuaalihevosten harrastamisen päämuodot (tein nyt oletuksen, että nämä kaksi ovat ainakin liiton alla ne päämuodot).
Toisin sanoen, omistaja voi valita hevosensa arvosteltavaksi tarinahevosena tai massahevosena, ja näille on eri kriteerit.
Tällainen jaoittelu saa mulla vähän niskakarvat pystyyn. Eli jos en harrasta tekstipainotteisesti niin mun kaikki tekeminen on vaan "massaa"? Pliis, ei ajauduta tällaisiin räikeisiin vastakkaisasetteluihin. Vaikka olen tällaisen "pick your poison" arvostelutavan puolella, niin koittaisin pitää tällaiset yleistävät termit poissa.
En nyt Alexiina mitenkään henkilöitä tätä palautetta sinuun, älä ota itseesi Sun viestissä oli vaan hyvä esimerkki tästä.
Toki jokainen laatuarvostelu nyt päättää arviointiperusteistaan ja vaatimuksistaan itse, mutta jos halutaan luoda monipuolisemmin eri harrastajia tukeva järjestelmä niin olisi hienoa, jos eri "painotus" ja "panostustavoilla" voisi osallistua ja menestyä laatuarvosteluissa.
-
@h02877 said in Tekstien merkitys (laji)laatuarvosteluissa:
Vähän aiheen ulkopuolelta, mutta samalla itse aiheesta kun tätä olen huomaavinani tästäkin keskusteluketjusta:
En ole harrastushistoriani aikana ennen huomannut näin suurta vastakkaisasettelua tarinatoimintaan ja ei-tarinatoimintaan panostavien harrastajien kesken. Keskustelut mm. AI topassa avasivat silmäni sille, että harrastajien keskuudessa tuntuu olevan aika tiukkoja mielipiteitä siitä, minkälainen harrastaminen on "aitoa" ja mikä lasketaan vaivannäkemiseksi ja panostamiseksi esimerkiksi hevosten suhteenEt ole ainoa, joka tähän on kiinnittänyt huomiota. Usein, kun aletaan puhua laatiksista ja niiden palkinnoista, tulee esille se, tavalla tai toisella, sanat "jos hevoseen ei ole yhtään panostanut, ei sen pidä saada sitä kolmostakaan". Ja tämä panostus tarkoittaa nimenomaan sitä, mitä laatiksen tämän hetkiset säännöt vaativat. Kaikki muu ja erilainen harrastaminen taas on turhaa, hyödytöntä ja ikään kuin väärin.
Täällä on tullut paljon erilaisia hyviä vaihtoehtoja erilaisille pisteytyksille, itseäni kiehtoo erityisesti nämä lisäpisteet varsoista!
-
@h02877 said in Tekstien merkitys (laji)laatuarvosteluissa:
En ole harrastushistoriani aikana ennen huomannut näin suurta vastakkaisasettelua tarinatoimintaan ja ei-tarinatoimintaan panostavien harrastajien kesken. Keskustelut mm. AI topassa avasivat silmäni sille, että harrastajien keskuudessa tuntuu olevan aika tiukkoja mielipiteitä siitä, minkälainen harrastaminen on "aitoa" ja mikä lasketaan vaivannäkemiseksi ja panostamiseksi esimerkiksi hevosten suhteen
Olen kanssa itse huomannut että yhä yleisenä oletuksena "hyvälle" hevoselle on ne kriteerit jotka ovat varmasti peruja sieltä 2000-luvun alusta. Niin harrastus kuin irl maailma on tänä aikana ehtinyt muuttumaan paljonkin: meillä on porrastettuja kisoja, useampi näyttelyjaos, pienempi harrastajamäärä jne.
Ehkä olisi ihan asiallista siis päivittää laatuarvosteluiden kriteereitä ja tuoda tosiaan vaihtoehtoisia tapoja kerätä pisteet joita tässä on kivasti ideoitu. Itse ajattelisin että ei olisi erikseen "lisäpisteet/plussapisteet" vaan että säännöissä olisi listattu kaikki pisteiden keruutavat arvottamatta niitä sen enempää, ehkä se olisi näin jopa vähän tasa-arvoisempaa(?).
-
@h02877 Juu ei mitään, olen samaa mieltä. Vastakkainasettelu ei ole tarpeen, sillä ei ole mitään toista parempaa tapaa harrastaa. Jos joku tällaisia napit vastakkain -asetelmia tukee, niin onpas mälsä juttu. (En tosin itse ole huomannut, että tällaista olisi erityisemmin ilmassa ollutkaan; minusta virtuaaliyhteisössä on hyvä ilmapiiri ja täällä kokee saavansa tukea ja kannustusta oman tavan etsimiseen ja toteuttamiseen - mutta nämä on totta kai aina subjektiivisia kokemuksia.) On vain erilaisia rinnakkaisia harrastustapoja, kuten itselläni nämä kaksi virtuaalihevostelutyyliä, joista käytin neutraaliin sävyyn ensimmäisiä mieleen tulleita termejä.
Jaan siis omat virtuaalihevoseni näihin kahteen kategoriaan, ns. "tarinahevosiin" ja "massahevosiin" (kuten myös ensimmäisessä lauseessani heittomerkein tarkoitin ilmaista, että nämä termit ovat... noh, vähän tuommoiset - parempiakaan en siinä hetkessä keksinyt, jokin istuvampi varsinkin jälkimmäiselle olisi kyllä tarpeen).
Tarinahevosiin panostan toisella tavalla ja massahevosiin (tai voidaan käyttää myös vaikka sanaa "ei-tarinapainotteinen" hevonen) sitten taas toisella tavalla. Tykkään eri syistä molemmista, ja haluaisin vielä paremmat mahdollisuudet - kuten taisin sanoakin - molemmille loistaa omilla vahvuuksillaan mitä tulee laatuarvosteluihin. Niinpä, kun tuossa mietiskelin millainen oma unelmalaatuarvosteluni olisi ja yritin ajatella jotain uutta laatikon ulkopuolelta, se nojautui näihin kahteen päätapaani virtuaalihevosten kanssa touhuilla. Esimerkiksi, tarinahevosilla haluan panostaa monipuolisiin teksteihin, ei-tarinahevosille en mielelläni kirjoittaisi yhtään mitään, tai ehkä sen pari virkettä luonteesta! Ei-tarinahevosille haluan pitkät kisalistat/porrastetut tappiin huipputasolla, tarinahevosilla olisi kiva kiertää realistisemmin jotain pienempiä puskakilpailuita ja tehdä tuotoksia. Ja sitä rataa. Ja sitä rataa.
@h02877 said in Tekstien merkitys (laji)laatuarvosteluissa:
jos halutaan luoda monipuolisemmin eri harrastajia tukeva järjestelmä niin olisi hienoa, jos eri "painotus" ja "panostustavoilla" voisi osallistua ja menestyä laatuarvosteluissa.
No juuri näin, tämä se oli koko viestini ydinpointti! Huomioida vielä entistäkin paremmin ja laajemmin "kasaa sinulle sopiva kokoonpanopaketti näistä aineksista" -tyylisesti erilaisin tavoin rakastetut virtuaalihevoset.
Mutta siis, minkäänlaista relatiivista vastakkainasettelua minun mielipiteissäni ei ole eikä semmoista kannata sieltä etsiä. Kaikki virtuaalihevoset ja harrastustyylit on superjeba - the more the merrier!
EDIT: PS. Oho. Tajusin vasta näin jälkikäteen, että tuon käyttämäni "massahevonen"-sanan voi tulkita kielteisenä ilmauksena, vaikka minulle se oli puhtaasti neutraali termi, joka juonsi ajatusjuurensa vain siihen, että saan nämä ei-tarinahevoset nopeammin ns. "valmiiksi" (laatiskuntoon), kuin tarinalliset hevoset. Vaihdoinpa sen nyt joka tapauksessa alkuperäisessä viestissäni ei-tarinahevoseksi, josko välttyisi paremmin synnyttämästä vääriä mielikuvia. Kökkö sanavalinta minulta siis, sorry!
-
@anarchy said in Tekstien merkitys (laji)laatuarvosteluissa:
Usein, kun aletaan puhua laatiksista ja niiden palkinnoista, tulee esille se, tavalla tai toisella, sanat "jos hevoseen ei ole yhtään panostanut, ei sen pidä saada sitä kolmostakaan". Ja tämä panostus tarkoittaa nimenomaan sitä, mitä laatiksen tämän hetkiset säännöt vaativat. Kaikki muu ja erilainen harrastaminen taas on turhaa, hyödytöntä ja ikään kuin väärin.
Itse myös discordissa käydyssä keskustelussa aistin tämän linjan hyvin vahvana, joka niinikään särähti korvaan. Lukeudun myös niihin jotka kirjoittavat niitä liirumlaarumeja ihan vain koska haluan hevoseni arvostelluksi laatuarvostelussa ja palkituksi muullakin kuin III-palkinnolla, en sen takia että se olisi minulle mieluinen tapa harrastaa. Väkisinkin se tekoälyn käyttö tässä houkuttaa. Ja itse noita lisäpisteitä jokusia kertoja tuomaroineena voin suorilta tunnustaa lukevani kyllä luonteet, mutta päiväkirjat menevät surutta sanalaskurin läpi.
Ei riitä että kisaan kolmessa lajissa, käytän hevostani jalostukseen 2-3 varsan verran ja kisaan niilläkin. Kaikilla on useampi kuva sivuilla, on luonteet ja myös sitä ekstraa mm. hoito-ohjeita. Ne tekstit on pakko sinne rustata jos haluan hevoselle muutakin kuin sen III palkintorivin.
Kannatan myös hyvin vahvasti sitä, että jokaisen tapa harrastaa olisi oikea. Jos se päiväkirja on oma tapa panostaa, olkoon se niin. Mutta etenkin jälkeläisten perusteella saatavat lisäpisteet olisi loistava lisä, sillä hyvä kilpahevonen myös periyttää ominaisuuksiaan eteenpäin. Lisäksi aiemmin mainittu 40 sijoituksen yli menevistä sijoituksista/porrastettujen lisäksi kisatuista normisijoista olisi hyvä lisä jos ne huomioitaisiin lisäpisteinä.
-
Nyt tätä keskustelua luettuani mua kovasti hämmentää se miten paljon ihmiset niille teksteille antavat arvoa vs. miten pieni osuus niillä laatiksissa oikeasti on. Vai eikö II-III palkinto ole sitten enää mitään, koska kyllä ne tekstittömällä hevosella saa.
Kyllä, olen samaa mieltä, että vaihtoehtoja voisi lisätä. Esimerkiksi korvata puuttuvia pisteitä vanhemmilta muilla sukulaisilla tai antaa lisäpisteitä jälkeläisistä, mitä ikinä. En vain ymmärrä tätä syvään juurtunutta oletusta, että ne tekstit olisi edes laatiksissa mikään hyvän hevosen mittari, pääpaino kun on hevosen omissa kisoissa ja lähisuvun menestyksessä. Joo, I palkintoon ei nykyisellään pääse ilman tekstejä (paitsi ehkä hirmu kasalla cup pisteitä), mutta tarvitseeko?
Minä en itse edes varsinaisesti ole tarinaharrastaja tai viitsi paneutua laadukkaisiin teksteihin, joillekin kirjoitan ja toisille en ja yleensä vähemmän mitään oikeasti hevosen ominaisuuksista kertovaa, mutta en edes odota tai halua, että saisin I palkintoja sillä että heppa X nyt sattui saamaan vaikka useamman varsan kuin heppa Y. Kyllä, jalostusta saisi arvottaa nykyistä enemmän, mutta en sillä kokonaan korvaisi tekstejä, niin paljon kuin inhoankin niiden arvioimista. Ennemmin kysyisin miksi ihmiset suhtautuvat niihin pakkopullana kun ne eivät sitä ole.
-
Tässä on puhuttu paljon pitkäsukuisista, mutta miten evm ja lyhyt sukuiset hevoset? Muuten täytyy tehdä kauhea kasa jälkeläisiä ja kerätä cup pisteitä, että saisi ne lisäpisteet. Tai laittaa tuleville kasvateille kisa- ja laatis"pakon", että olisi mahkuja saada II tai I palkinto. Tai muuten alkaa olemaan samoja nimiä sukutaulussa, kun suositaan niitä samoja virtuaalihevosia jalostuksessa.
-
@Raituva täällähän on ehdotettu muun muassa lisää cup-kisoja / enemmän pisteitä per cup sijoitus (nykyisen yhden pisteen lisäksi). En myöskään pidä hullumpana ajatusta, että useammasta kilpaillusta jälkeläisestä saisi myös lisäpisteitä.
Mun mielestä nykyisessä lajilaatuarvostelun pisteytyksessä on myös hieman hassua, että hevonen voi kerätä aika huomattavan määrän pisteitä ilman, että niillä pisteillä on mitään tekemistä itse sen jaoksen kanssa (=rakenne + tekstipisteet). Suvuttomalla hevosella tuo määrä on aika huomattavan korkea, kun hevonen voi saada jaoksettomasta toiminnasta lähes puolet vaadittavista pisteistä (45/100) ja suvullisellakin se voi olla neljänneksen (25/100). Ja sitten toisaalta taas rokotetaan esim. suvullisia hevosia sukupisteosiossa, jos vanhemmat ovat kisanneet väärässä jaoksen alaisessa lajissa.
Ja jos nyt kuvitellaan, että esimerkiksi päiväkirja- / valmennusmerkinnät (jotka eivät liity jaoksen toimintaan) poistettaisiin lisäpisteosiosta kokonaan, niin eihän se tarkoita sitä, että hevonen ei voisi kerryttää teksteillä lisäpisteitä, koska edelleen laatuarvostelussa palkitaan jaoksen alaisesta tarinatoiminnasta (1p. osallistuminen + tekstistä lisäpisteitä sanamäärän mukaan). Tarinakilpailuissa on myös se kiva puoli, että joku ihan oikeasti lukee ne kirjoitetut tekstit ja ne arvostellaan, mutta laatuarvostelussa palkitaan kuitenkin aktiivisuuden mukaan, jolloin kaikilla on mahdollisuus sitä kautta saada pisteitä, eikä edes tarvitse olla millään tavalla hyvä kirjoittamaan.