Virtuaalihevostelun tulevaisuus
-
Kyllähän monella tallilla on instatili sivujen lisäksi (siis perinteisellä tallilla), ja ainakin Seppeleeseen, jolla on noin 1000 instaseuraajaa, on tullut hoitajia sitää kautta. Mutta tosiaan oma maailmansa ja sama juttu myös Devin puolella, että Deviantissa on joko koko talli tai sitten vielä lisäksi omat sivut ja lisäksi insta. Mutta Seppeleestäkin olen myynyt aikoinaan insta-tallille hevosen, ja poni eli siellä mukavaa elämää
PKK:han järkkää instanäyttelyitä ja viime vuoden lopun näyttelyissä tuli ihan mukavasti osallistujia instatalleilta, suurkiitokset @Tuulia lle hienoista järkkäilyistä! Joten tässä hyvä esimerkki, miten saa yhdistettyä näitä maailmoja.
Mutta samaa mieltä sikäli, että VRL voi tuntua turhan monimutkaiselta ja tietomäärä kaikkiin laatiksiin ja jaoksiin on valtava. Siksi myös tärkeä, että villejä kisoja pidetään, jotta kaikilla helppo tulla mukaan, eikä tarvitse päätä kuluttaa puhki, mikä on VH-tunnus tai vastaava. Näitähän voisi myös instassa järjestää ja luulisi että kelpaavat sitten samanmoisesti laatiksiin, jotka hyväksyvät myös villit (YLA, TYH?)
-
-
Mä laitoin just yksistä kisoista kans mainostusta ig:n puolelle ja jännä nähä että tuleeko sieltä miten kisaajia mukaan skaboihin.
Muutenkin oon aina välillä yrittänyt pohtia tapoja tuoda omaa harrastusta esiin instassa kun suurena ongelmana on se, että en osaa piirtää
-
Myös välillä laittanut IG-puolelle kisojen mainostamista ja voisi alkaa harkita, että sitä kautta voisi myös osallistumista
-
Mä olen kyllä silläkantilla, että virtuaalihevostelu täällä netissä ei edes ole tai tule koskaan olemaan 100% puhelimella tehtävää. Eihän kaikki nettipelit (esim Star Stable) ole puhelimella pelattavia vaan nimenomaan koneella ja sitäkin pelaa suomessa todella moni lapsi, nuori ja vähän vanhempikin. Mulla itselläni virtuaalihevostelun suola on nimenomaan koneella laajempi tekeminen.
Mitä puhelimella kisojen osallistumiseen tulee, niin ei omasta mielestäni ollut sekään ennen mitään vaikeaan. Tuossa 2013-2015 välillä kun olen ollut yläasteella oli kisoihin pakko osallistua puhelimella, koska koulusta päästyäni kolmelta kaikki kisat oli jo täynnä eli jos mieli kisata, niin koulun välitunneilla puhelimella ilmottauduttiin. Puhelimena ollut mulla käpy Nokian lumia, mikä oli hyvin alkeellinen älypuhelin. Sähköpostissa mulla oli kisalistat tallennettuna eli sieltä vain kopioin. Monissa kutsuissa oli myös aina sähköposti linkkinä eli riitti, että kopioi kutsun otsikon. Jossain kohtaa tallensin myös puhelimella linkit suoraan muistiin ja myöhemmin taisin käydä ottamassa ne talteen kotiin päästyäni.
Miksi mä haluisin markkinoida tätä juuri nuorille oli se, että itse sain älyttömästi virtuaaliharrastuksesta tuolloin kieliopillisesti irti, mikä näkyi mun kouluarvosanoissa parempana. Mielikuvituksen käyttö näkyi myös äidinkielen kirjoituksissa monipuolisena teksinä ja entisestä 7 numeron tytöstä tulikin luokan priimus. Lisäksi näin koulukiusattuna ja pienen kaveriporukan omaavana se virtuaaliharrastuksen tuoma yhteisöllisyys oli kiva. Tosin tuolloin samaan aikaan aloittelevana harrastajana vanhemmat sorsi tosi paljon ja kasvatteja ei ollut mitään toivoa saada, jos joku kokeneempi niitä halusi. Toki tämä on nykyään poistunut kun harrastajakanta pienentynyt eikä tuplatarjouksia hevosista tule usein.
En koe, että virtuaaliharrastuksen tulee muuttua puhelimella tehtäväksi. Nykyään läppärit alkaa yleistymään peruskouluissakin, lukioon ei ilman läppäriä taida olla toivoakaan päästä eli koneettomuus lienee harvan ongelma. Ehkä ennemmin se, että harrastuksen monipuolisuus on kärsinyt kun kaikki on VRL:n alla ja yhteisöllinen vieraskirjakulttuuri ja villit kisat tms muut kissanristiäis tapahtumat on vähentyneet. Mä uskon et nuoriso innostuisi just enemmän näistä vähemmän vakavista tapahtumista, kun taas me vanhukset tykätään enemmän järjestelmällisestä systeemistä.
Plussia virtuaaliharrastuksessa esimerkiksi on
- mielikuvituksen rajaton käyttö
- mahdollisuus saavuttaa sellaista mitä ei oikeassa elämässä (esim olla GP esteratsastaja)
- kirjoitustaidon paraneminen
- mahdollinen koodamisen oppiminen
- nettisivujen tekeminen (jos susta ikinä tulee elämässäsi yrittäjä niin säästät tällä satoja, jossei tuhansia euroja kun osaat itse tehdä ja päivittää)
- yhteisöllisyys
Miinuksia
- helposti kangistutaan vanhoihin kaavoihin
- vanhempi harrastajakunta on helposti vähättelevä uusia kohtaan ja ajaa heidät täten pois. Aloittelevat sivut ei luonnollisesti ole a-tasoa ja tekstit priimaa, koska visuaalinen silmä ja taito kirjoittaa kehittyy hitaasti. Ei kenenkään meistä ensimmäinen talli ole sellainen mitä nykyiset on.
- liika sääntöviidakko. Tee näin tee noin älä tee näin. Enemmän kannustusta ja neuvomista varovasti, ei tuomitsevasti.
- ilmaisten suomalaisten sivupohjien puuttuvuus, englanti on monelle iso kynnys, vaikka esim weebly onkin kuvakkeiden ansiosta kielitaidottomallekkin suht helppo oppia
-
Tässä keskustelussa on nostettu esiin jo tosi hyviä pointteja, mutta koska tää aihe on jotenkin itseä lähellä kun oon ollut osana sekä tätä nettipuolta että Instagramin harrastajakuntaa, ihan pakko yrittää sanoa itsekin jotain. Toivottavasti en päädy vaan toistamaan kaikkea jo sanottua – tässä on tullut esiin jo paljon asioita, joita vois ehkä olla oikeasti hyvä huomioida tulevaisuudessa ja siinä vaiheessa kun houkutellaan uusia harrastajia tänne netikin puolelle.
Mutta tosiaan, aihe on itseä lähellä kun nähtävästi kuulun täällä netin puolella myös ihan nuorimpiin harrastajiin (täytän juhannuksena 20). Instagramin puolella alan puolestaan olla vanhemmasta päästä, mikä kuvaa hyvin tätä näiden alustojen välistä ikäeroa. Itse aloitin harrastuksen alunperin netin puolella, katosin välissä suntuubin mukana ja palasin harrastuksen pariin Instagramin kautta. Nykyään mulla on taas nettisivut ja VRL on ihan tuttu juttu, mutta mun on jotenkin helppo hahmottaa se, miksi näille muakin vielä nuoremmille harrastajille kynnys siirtyä netin puolelle on usein vielä aika korkea.
Yks näistä alustoja erottavista seikoista on tämä ikäero, joka onkin jo noussut aikaisemmin esiin. Varsinaisesti sehän ei ole mikään huono asia, on ihanaa että eri ikäisiä harrastajia on olemassa siitä huolimatta, missä ja miten he tätä harrastaa. Tähän instaharrastajien nuoruuteen liittyy kuitenkin juurikin nämä jo esiin tulleet ongelmat: nettisivujen luonti mobiililaitteilla (kun kaikilla ei ole tietokoneita ynnä muita käytössä), html-osaamisen vähyys ja nettipiireihin tiukkaan juurtuneet sanastot ja säännöt, jotka eivät ole tuttuja instaharrastajille. Tosi hyvä asia, että täältä on osattu neuvoa nettisivujen teossa ja mobiililaitteillakin toimivia ratkaisuja löytyy, eli luultavasti tämä asia ei ole tulevaisuudessa enää niin suuri ongelma. Html-osaamista on vähän vaikea tyhjästä nyhjästä, mutta onneksi siihenkin laitaa löytyä auttajia.
@Juulia mainitsi tuolla aikaisemmin hyvin tämän sanasto & säännöt -asian, eli uudelle harrastajalle lävähtää aina esiin ensimmäisenä vaan ihan hitosti tietoa eri asioista, ja on ihan selvää, ettei ketään kiinnosta yrittää ymmärtää tätä ihan hirvittävää tietomäärää. Lisäksi useille instaharrastajille nettipuolen sanasto voi olla vaikeaselkoista. Itsekin taistelen tämän asian kanssa ihan koko ajan varsinkin sen takia, että en harrasta hevosia IRL eli todellisuudessa hevostietämykseni on aika minimaalinen. Käyttöön vakiintuneita lyhenteitä voi olla vaikea ymmärtää uutena harrastajana. Juurikin tuollainen jokin lyhyt alkuun auttava sanakirja voisi auttaa tässä asiassa.
Ja yksi asia tästä ikäerosta vielä; @Juulia mainitsi tämänkin, eli teihin oikeasti vanhempiin harrastajiin voi olla vähän vaikea tutustua. Itse ainakin allekirjoitan tämän. Ei sillä, että varsinaisesti haluaisin henkilökohtaisesti tutustua kehenkään (XD), mutta uskon, että varsinkin nuoremmille keskustelunaiheet menee ohi kovaa ja korkealta. Lisäksi sellainen pikkuasia, että te ootte melkeenpä välillä vähän pelottavia XDD Mikä ei siis suoranaisesti oo teidän vika, mutta tuntuu etten minä tai muut nuoremmat uskalla aina liittyä keskusteluun vaikka olisikin jotakin sanottavaa. Tuntuu, että rikon pian jotakin näkymättömiä sääntöjä tai käytäntöjä tai vaikutan vain tyhmältä vanhempien seurassa :’’D Epäilen tälläkin hetkellä, uskallanko tätäkään kilometritekstiä julkaista juurikin tästä syystä.
Oon keskustellut tästä “uskallanko sanoa mitään” -asiasta muiden harrastajien kanssa joskus, ja tiedän etten ainakaan silloin ollut ainoa jota vähän hirvittää liittyä mukaan ns. aikuisten juttuihin. Tämä voi ehkä selittää sitä, miksi uudet harrastajat ei aina oo kovin aktiivisena heti vaikka täällä Keskustassa kirjottelemassa tms. Tähänhän ei mitään suoranaista ratkaisua ole kun kaikesta saa toki keskustella, oli ne asiat miten korkealentoisia tahansa, mutta ehkä on hyvä muistaa jälleen yksi jo aikaisemmin mainittu asia, eli se ettei ketään syyllistettäisi heti jos ei ole ihan perillä kaikista asioista; tietomäärä on valtava ja kaikkea ei omaksu hetkessä. Nuoret kaipaavat monesti kannustusta ja rohkaisua, että uskaltautuvat osallistumaan juttuihin jatkossakin.
Tää viesti vaan jatkuu ja jatkuu vaikka en oo varma, onko mulla mitään rakentavaa sanottavaa oikeasti, mutta mainitsenpa vielä nuo kilpailuasiat tässä yhteydessä. Instatallien piireissä ei ole tosiaan tapana massakilpailla ja keräillä sijoituksia hirveällä vimmalla. Ihmisiä kiinnostavat enemmän kilpailut, jotka on järjestetty hyvin ja tarjoavat näin jotakin, jonka pohjalta voi piirtää ja kirjoittaa: miljöökuvauksia arvostetaan, valmiit aikataulut ynnä muut tilpehöörit ilahduttavat ja on kiva saada joku ruusuke mukaan jos sijoittuu hyvin. Nyt on onneksi näkynyt juurikin tällaisia kisoja, joihin mahdollistetaan osallistuminen instastakin eli kisat voi tavoittaa alustasta riippumatta. Mikäli siis vain kiinnostaa ja on mahdollista, kisoja kannattaa ehkä mainostaa Instassakin!
Tässä keskustelussa nousi myös aiemmin esiin tämä, että netin puolella on omat kaavat, joiden mukaan asioita tehdään, kun taas Instassa on ne omansa, jotka voi joitakin kummastuttaa. Instan puolella kaikkia VRL:n palveluita ei aina oikein nähdä tarvittavina. Tähän liittyy mun mielestä vahvasti se, että Instan puolella hevosmäärät ovat usein pienempiä. Suurin osa harrastaa piirtäen ja siinä sivussa tarinoiden, joten miljoonaa hevosta voi olla vaikea hallita. Yhdelle hevoselle saatetaan luoda elämää piirrosten ja kirjoitusten kautta pitkäänkin. Ajatus siitä, että hevonen on olemassa vain laatiksia ja meriittien keräilyä varten, on aika vieras, ja joitakin hevosten kuoppaaminen hirvittää – yksittäiset hevoset saattavat olla nimittäin hyvinkin tärkeitä.
Tuntuu, etten nyt saanut tässä tietenkään sanottua kaikkea mitä halusin, mutta onpahan siinä nyt jotakin ajatuksia, jos joku jaksaa lukea. Tämä taitaa oikeasti olla ensimmäinen kerta kun ikinä osallistun Keskustan puolella mihinkään keskusteluun, vaikka täällä olen yli vuoden pyörinyt. Ehkä se kuvaa aika hyvin sitä, että kynnys avata suu ja alkaa oikeasti osallistua toimintaan vanhojen kaavojen mukaan on vielä aika korkea.
-
Mielenkiintoinen keskustelu! Itse nuorempana harrastajana koen että ei oikein viitsisi tai "kehtaisi" tulla keskusteluihin mukaan, kun tietää että kaikki muut ovat huomattavasti vanhempia. Veikkaisin että monia myös pelottaa että nuoreen ikään reagoidaan vähättelyllä tai tyylillä "Mitäs sinä tänne meidän joukkoon tunget" (:'D), joka saattaa olla syy kynnykseen siirtyä instagramista netin puolelle, sekä siihen miksi useat nuoret seurailevat keskusteluja mielellään hieman sivuummalta. Ehkä tätä vois just tuoda enemmän esille että virtuaaliharrastukseen ei ole ikärajaa ja kaikki on tervetulleita mukaan porukkaan - iästä riippumatta.
-
Minä olen vähän yllättynyt tästä ikäasiasta. (Ja pidän itseäni niin nuorekkaana, että "en minä ainakaan ole sellainen vanha kurppa" ) En ole koskaan jakanut harrastajia iän puolesta mihinkään kasteihin tai liiemmin ajatellut muiden ikää, en joku aika sitten (tai ihan vieläkään) edes tiedä suurimman osan ikää. En muista aloittelijanuorena niin paljoa ikää ajatelleen silloinkaan, ehkä enemmänkin silloin oli "ne suositut" tallinpitäjät ja sitten "tavalliset" tallinpitäjät -jakauma.
Mutta jos harrastajien ikäero on tosiaan jännittävä asia, niin sitten ilman muuta olisi hyvä levittää jonkinlaista "iällä ei ole merkitystä" -slogania/aatetta/fiilistä, jolla saisi ainakin turhaa pelkoa lievitettyä. Toivoakseni kukaan meistä pitkän polven nettiharrastajista ei myöskään ole niin pikkumielinen, että millään lailla mollaisi nuorempia tänne tulevia harrastajia. Sitä ei pidä hyväksyä ja onkin tärkeää, että tällaiseen vähättelyyn myös puututaan meidän samojen vanhojen pierujen toimesta heti, jos sellaista ilmenee.
Toistaiseksi olen pitänyt tätä yhteisöä helposti lähestyttävänä ja lämpimänä, jossa varsinkin nykyään autetaan todella avuliaasti ja mielellään. Meno on oikeastaan minusta paljon ystävällisempää kuin esimerkiksi 10 vuotta sitten tai silloin, kun itse aloitin tämän harrastuksen. Mutta toki näkemykseni on subjektiivinen, sillä katselen asiaa tältä puolelta.
Omasta puolestani siis kaikille uusille ja nuorille rohkeutta tulla mukaan, jos siltä tuntuu Täällä kun onneksi saa olla aika anonyymi, jos ujostelee, eikä mikään pakko ole toisaalta joka paikassa äänessä ollakaan, jos se ei ole luontevaa. Mutta toivottavasti kenenkään hiljaisuus ei johtuisi siitä, ettei uskalla, koska pelkää joutuvansa "vanhempien" silmätikuksi
-
@oona said in Virtuaalihevostelun tulevaisuus:
Mä olen kyllä silläkantilla, että virtuaalihevostelu täällä netissä ei edes ole tai tule koskaan olemaan 100% puhelimella tehtävää. -- Mitä puhelimella kisojen osallistumiseen tulee, niin ei omasta mielestäni ollut sekään ennen mitään vaikeaan. -- En koe, että virtuaaliharrastuksen tulee muuttua puhelimella tehtäväksi.
Tää on just sitä vanhojen kurppien ajattelutapaa mistä mä aiemmin jo puhuin. Jos ei olla valmiita muuttamaan mitään, niin mikään ei muutu. Tää saa meidät palaamaan takaisin lähtöpisteeseen ja aloittamaan sama keskustelu uudestaan puolen vuoden päästä, että missä kaikki meidän uudet harrastajat. No varmaan siellä, missä on niille sopiva alusta harrastaa.
Tällainen "tulkaa nettiin sieltä instagramista, täällä on hyvä harrastaa samalla tavalla kun me ollaan aina tehty" on vähän sama kun että hamsteri yrittäis kaupata kultakalalle juoksupyörää sanoen, että tää on hei paras juttu ikinä ja tällä pääsee kovaa ja mä oon hyötynyt tästä tavoilla x ja y. Ei se kala sitä juoksupyörää tarvii, koska sillä on sille sopivampi tapa liikkua.
Sen sijaan että yrittäis pakottaa kalan juoksupyörään tai hamsterin uimaan, pitäis löytää niille yhteinen paikka jossa olis tilaa sekä juoksupyörälle että vesialtaalle, jotta kala ja hamsteri vois vierekkäin ja sulassa sovussa harrastaa samaa juttua mut kumpikin niille paremmin sopivilla tavoilla. -
@juulia Onko sitten ehdotuksia miten kaiken pystyisi tekemään puhelimella? Instagram palvelee piirtäjiä hyvin, koska voit aina luoda uutta sisältöä, mutta valokuvallisia se palvelee todella huonosti jos et satu olemaan valokuvaaja ja kuvaamaan samaa hevosta jatkuvasti, jotta voisit jatkaa tarinaa mihin se jäi. Harvaa sivupohjaa pystyy fiksusti muokkaamaan puhelimella, vaikka kisaus esim porrastettujen muodossa onnistuu ja muotoonlaiton vaiva häviää.
Ei mahdotonta voi tehdä aina mahdolliseksi, vaikka kuinka haluaisi. Ainoa tapa oikeastaan olisi melkein kuopata laatikset ja kaikki menisi vain tarinapuolelle, jolloin alusta voi olla juuri instagram, mutta moni harrastaa juuri virtuaaliharrastelua näiden meriittien vuoksi ja uskon, että kun porukka löytäisi tämän pariin niin lisää laatuarvosteluista innostuvaa porukkaa on olemassa, mutta ei ole vain löytänyt sen pariin.
-
This post is deleted! -
Ja sitten se, että pitääkö harrastusta muuttaa? Ihminen joka ei innostu jalkapallosta, ei pelaa jalkapalloa vaan etsii muun lajin. Jos ei tykkää virtuaaliheppailusta tällä tavalla niin etsii muun tavan harrastaa tai harrastaa jotain muuta. Harrastuksen pitää saada innostettua porukkaa mukaan itsenään ja jos ei innosta, niin sitten harrastus aikanaan loppuu.
Uskon että suurin sukukato täällä johtuu puhtaasti siitä, että ihmiset ei tiedä edes tälläisen maailman olemassa olosta. Ennen virtuaalihevosista kirjoitettiin lehdissä ja moni (mukaan lukien minä) löysi sitä kautta tiensä harrastuksen pariin, mutta nykyään harva edes lukee lehtiä ja niitä on vähän niin se tapa on kuollut. Jos sulta kysytään mitä harrastat, niin kuinka moni sanoo harrastavansa virtuaalihevosia? Varmasti hyvin harva eli harrastus on tosi piilotettuna.
Siksi puhuinkin aloituksessa juuri sen kohdeyleisön etsimisestä esim somen kautta, koska se on nykyään se missä nuoret pyörii ja mistä ne löytävät uusien lajien pariin (esim IG, Tiktok). Miksi VRL:n facebook mainostus ei toiminut? Facebookin kohdeyleisö on nykyään vanhempaa väkeä, joten nuoria ei sieltä tavoita ja vanhempia on vaikeampi saada mukaan uusiin juttuihin.
Esimerkkinä hyvin on keppihevoset, jotka oli vielä 10v sitten piilossa oleva juttu mistä vain oma piiri tiesi ja nykyään se on suomesta levinnyt ulkomaille asti ja harrastajakunta on räjähtynyt todella isoksi, kun siitä on alettu tekemään numeroa ja uutisia. Miten kukaan voi alkaa harrastaa harrastusta, jos ei tiedä sellaisen olemassa oloa? Sen vuoksi pitäisi mainostaa kohdeyleisölle ja siihen tarvitaan joku jolla on jo näkyvyys muutenkin. Virtuaalihevosten suurin kohderyhmä lienee juuri hevosista innostuneet nuoret. Meidän pitää muuttaa tapoja informoida mahdollisesti innokkaita tulevia harrastajia sen sijaan, että muuttaisimme harrastuksen kokonaan toisenlaiseksi.
Kuten aiemmin mainitsin niin tietokoneettomuus tuskin on suurin huoli, koska kuten mainitsin ne yleistyvät koko ajan peruskouluissa ja lukiota ylemmillä tutkinnoilla alkaa olemaan pakollinenkin. Harva nuori asuu taloudessa missä ei ole mahdollisuus käyttää tietokonetta ollenkaan. Jos kisaa puhelimella porrastettuja ja kirjoittaa tekstejä, niin ainoa koneella tehtävä asia on sivujen luonti ja päivitys.
En usko, että kirjoittamisesta innostuneet heppanuoret ovat kuolleet sukupuuttoon, he eivät vain löydä tämän harrastuksen pariin, koska se on hyvin vaiettu ja piilotettu.
Mitä html:n opetteluun tulee, niin itse harrastin yli 6v kokonaan ilman html:n käyttöä ja vieläkään se ei olisi pakollista, jos en itse olisi html sivuja halunnut ja mulla myös weeblyssä on html päivittely vapaat hevossivut eli jos ei halua koodia opetella ymmärtämään, niin ei ole mikään mahdottomuus harrastaa ilman, että ymmärtäisi koodista mitään.
-
@oona said in Virtuaalihevostelun tulevaisuus:
Onko sitten ehdotuksia miten kaiken pystyisi tekemään puhelimella?
Ei, ja sehän se harmittaakin. Mun html-osaaminen riittää siihen, että osaan tehdä rivinvaihdon. Jos osaisin koodata nettisivun tai mobiiliappin, jonka kautta talleja vois helposti päivittää puhelimella ilman hirveää copypaste-leikkiä (joka muuten on ihan hirveetä puhelimella!) niin tekisin sellaisen heti. Miettikää nyt miten näppärä se olis: pääsis appin kautta käsiksi omiin talleihin, joita vois sitten halutessaan päivittää joko html-editorissa tai sellaisella suntuubin tyylisellä tekstieditorilla, kaikki perus tekstin muotoilu asetuset (boldaus, italic jne) olis siinä yhden klikkauksen päässä ja uuden hepan kuvat vois ladata sen sivulle suoraan puhelimen galleriasta. Tiedotkin vois näpytellä valmiille lomakkeelle ja tallennuksen jälkeen vois ihailla valmiille sivulle ilmestyneitä tietoja.
VRL taitaa toimia nykyään mobiilissa tosi kivasti (en voi varmistaa koska oon unohtanut mun salasanan, lol) ja tää Keskustan fooruminkin käyttäminen onnistuu puhelimella eli ongelmana näen tuon tallien päivittämisen ja sitä en osaa ratkaista. Tai ehkä tää on vaan mun oma ongelma ja kaikki muut tykkää nysvätä tietokoneen äärellä, vaikka samat hommat vois hoitaa puhelimella vaikka työ- tai koulumatkalla julkisissa istuessa. -
Musta Wordpress on paras alusta aloittelevalle harrastajalle. Se on suomeksi, ilmainen, sivuja voi päivittää luurilla (löytyy oma appi), sivuja voi päivittää graafisesti eikä koodeja tarvitse välttämättä lainkaan, tuhansia ilmaisia ulkoasuja. Lisäksi on olemassa jo video-oppaita suomeksi eli Wordpressin opetteleminen vaadi välttämättä lainkaan kielitaitoa.
Lisäksi Wordpress on myös hyvä paikka opetella koodeja, niitä voi käyttää tukena sivuja tehdessä (tosin omia ulkoasuja ei voi tehdä eli täytyy käyttää niitä mitä sivusto tarjoaa) tai vaikka kokonaan koodeilla. Ladattavat lisäosat tuovat omat mausteensa, saa ladattua valmiita taulukkoja, vieraskirjaa, kuvagalleriaa.. Oikeestaan mitä tahansa mutta ne ovat englanniksi eli vaativat jonkun verran kielitaitoa.
Ja mitä tulee tuohon vanhat harrastajat halveksivat uusia - asenteeseen niin musta moni harrastaja on hienosti suhtautunut aloitteleviin. Myyntiehtoja on lievennetty hötönetin ajoilta ja hevosia myydään helposti aloitteleville harrastajille. Tosin siitä täytyisi ottaa koppia että ne konkarit myös ostaisi aloittelevien harrastajien hevosia, ei niille tarvitse luvata kuuta taivaalta vaan tarkoituksena on tukea muita harrastajia.
Ja lisäksi kuvien tärkeyttä ei pidä unohtaa. Virtuaalilistaus on hyvä apukeino jossa on kattava lista vapaasti kopioitavista kuvista. Lisäksi voi vaikka kertoa lyhyesti siitä miten kuvia voi ostaa vaikka tekstejä vastaan tai jopa kertoa lyhyesti esimerkkiviestin kautta miten ulkomaalaisilta farmeilta kysytään lupia ja vaikka antaa vinkkejä sellaisista paikoista joista kuvalupia saa helposti (mä voin vaikka tästä ottaa koppia ja jakaa oman viestini jolla kysyn lupia).
Lyhyesti, joku kattava mutta riittävän simppeli tutoriaali olisi hyvä jossa ei painostettaisi tiettyyn harrastustapaan vaan kehotettaisiin siihen että kullakin on oma harrastustyyli, ei ole oikeata tai väärää. Sellainen missä pääsisi alkuun ja saisi yleiskäsitystä harrastuksesta.
-
@juulia Itseasiassa weeblyllä pystyy puhelinapilla muokkaamaan sivuja tosi pitkälti niin, että tekee puhelimella. Voi lisätä/muokata otsikoita, tekstiä, kuvia puhelimen galleriasta. Ainoa miinus nettiversioon on, ettei pysty laittamaan tekstejä sillein viereikkäin, että saisi tehtyä taulukon kuten koneella. Siellä saa klikilla boldattua tms. Eli sivut olisi helpompi tehdä koneella ja sitten mobiilissa päivittää.
-
Oookei, mäkin nyt tungen lusikkani soppaan. (Virhe? Joo mahdollisesti... )
Mä voin tosi vahvasti samaistua näin 16v lapsena tähän vanhempien harrastajien pelkoon. Oon normaalisti tosi puhelias ja keskustelen mielelläni mistä vain - tai näin on ollut ainakin aina oman ikäisessä seurassa. Tänne virtuaalihevosten maailmaan eksyttyäni ja hokaistuani asian, että täällä on herramunjee niitä 30v harrastajiakin niin meni pupu pöksyyn. Mä mietin vieläkin tosi tarkkaan mitä uskallan sanoa ja erityisesti johonkin keskusteluun osallistuminen on vaikeaa, kun pelätään että leimataan aivan toivottomaksi ipanaksi, joka ei ymmärrä mistään mitään. Monesti huomaan jopa väsyväni siihen, että yritän olla mukana itseäni kiinnostavassa keskustelussa, mutta aikuisilla tuntuu silti olevan tällainen oma kupla. Ja aikuisethan tietää paljon enemmän asioista kun me ipanat.
Nyt kun asiaa mietin, niin ainut asia mistä yleensä uskallan oikeasti puhua on se, että kuulun tähän nuorempaan harrastajakastiin, sillä siihen olisi aikuisten vaikea lähteä puuttumaan - osa kun on ollut ikäisiäni vuonna 2005 tai aiemmin ja maailma sekä tämä harrastus on muuttunut niistä ajoista niin paljon. Ei siis sillä, että kukaan olisi koskaan puhumisiini tai mielipiteisiini puuttunut, se pelko vain elää kun on näin iso ikäero ja on tottunut aina koulussa tai kotona saamaan ohjetta aikuisilta - halusi tai ei.
Aikuiset on niin sivistyneitä, ne on niin hyvä käytöksisiä ja taitavia... Kun oon kerran nokkani tänne tunkenut niin munkin pitää olla eikös vain? Pitää esittää että tietää jostakin jotakin, koska kaikki muutkin.
Toinen mikä ehkä omasta mielestäni on vaikeuttanut keskustelua tai tutustumista muiden virtuaaliharrastajien kanssa on se, että teen omassa päässäni hyvin vahvan jaottelun ns. hienojen tallien ja tavallisten tallien pitäjien kanssa. Monella aikuisella on tällainen ns. hieno talli ja tuntuu että tällaisilla ihmisillä on oma yhteinen ylväs kupla, johon meillä tavallisten tallien pitäjillä ei ole asiaa. Tätä omassa päässäni ovat vahvistaneet tilanteet, joissa esimerkiksi hevonen myydään mieluummin hienon tallin ylläpitäjälle kuin tavallisen tallin ylläpitäjälle (tulevaisuuden lupaukset voivat olla erilaiset joten ymmärrän tämän kyllä) ja tilanteet, joissa yleiseen keskusteluun osallistuu esim. kaksi hienon tallin pitäjää ja sitten tavallisten tallien pitäjiä. Hienojen tallien pitäjiä kuunnellaan, heidän kommentteihinsa vastataan paljon tarmokkaammin ja hienojen tallien pitäjät heittävät yhteistä läppää (tässä voi toki olla, että he ovat vain meitä muita lahjakkaampia keskustelijoita).
En tiedä oliko tää kaikki edeltävä mun omassa päässä koettua, mut toivon että valaisin asiaa myös tästä näkökulmasta. Erityisesti tämä jälkimmäinen asetelma hienot vs tavalliset tallit on omassa päässäni, en tiedä uskonko itsekään, että tällaista ilmiötä on, mutta näin olen kokenut. Toivon, että en nyt astunut kenenkään varpaille!
-
Auttaiskohan se jos nuorilla (aikuisilla) olis omat keskusteluryhmät niin siinä pystyis saamaan sellaisen matalamman kynnyksen keskustelun aikaseks? Uskaltais mokata jne. Helpoiten tollanen onnistuis ku me laitettais Discordiin joku oma alaryhmä ja vaikka tänne oma topa sitä varten. ..ehkä?
Mulla on toisessa harrastusporukassa kans teinit ja aikuiset erikseen ihan vaan käytännön syistä kun aikuiset järjestää harrastusporukan bileitä alkoholitarjoilulla ja teinit harrastaa sosiaalisen kehityksensä lomassa pääasiassa käsitöiden parissa. Ne teinit tietää tosta "aikuisten" puolesta ja pääsevät kanaville missä on kaikenikäisille sopivaa materiaalia. 18-vuotiaille aukeaa sitten mahdollisuus tulla lopuillekin kanaville ja vuositapahtumaan mukaan.
Ihan silleen karkeasti laitettuna en ihmettele että alaikäisillä ja yli 18-vuotiailla on oma tapa katsoa maailmaa ja harrastaa. Meitä nykyään vanhempia oli aloittaessa jollain 99 prosentilla teinejä niin meillä oli saman kehitysvaiheen porukkaa seurana ja niiden kanssa oli helpompi sosialisoida kun kaikilla oli sama elämänvaihe käynnissä. Teineillä on ihan omat prioriteetit sosiaalisessa kanssakäymisessä/kehityksessä kun moni asia on tavallaan "uutta" siihen verrattuna että meillä vanhemmilla on jo jonkinlainen käsitys ympäröivistä maailmasta, itsestämme jne. Oon päässyt tekemään noita harrastushommia ja ollut samoissa ryhmissä alaikäisten kanssa siellä toisessa porukassa ja kyllä sen itsekin huomaa kuinka erilaiset maailmat meillä on.
Ja jos se yhtään tätä aikuisten mystisyyttä hälventää niin ei me yhtään hienompia ihmisiä olla kuin nuoremmatkaan. Me vaan piilotetaan meidän epäonnistumisia ja sosiaalista pelkoa vähän paremmin. :'D
Meni vähän jaaritteluksi mutta toivottavasti joku saa jonkun siemenen tästä.
Yritetään kehittää mahdollisuuksia että teineille olisi joku paikka jakaa asioitaan pienemmällä kynnyksellä niin sieltä sitten toivon mukaan kasvaa sitä inspiroitunutta porukkaa jotka haluaa jatkaa näitä isoja jaoksia jne jos kokevat ne tärkeiksi sitten joskus.
EDIT: Jostain syystä en voi kirjoittaa uusia viestejä niin heitän tämän tänne.
En mä meinannut että ketään suljettaisiin ulos. Sanoin että toisessa paikassa on tehty niin osassa kanavista.
Ehdotin että täällä laitettaisiin oma topa ja/tai Discordissa oma alakanava saman ryhmän sisällä. Ei siinä olisi ketään suljettu ulos tai väkisin pakotettu eristyksiin. Olisi vaan mahdollisuus myös omaan tilaan jos sen haluaa Jos nuoret ei koe sitä tarpeelliseksi niin ei toki kenelläkään ole pakko
-
Sitten yksi mieleenjuolahtava asia on myös, että ratsastuskouluja, yksityistalleja tms on nykyään todella vähän eli niitä matalan kynnyksen aloituspaikkoja on tosi vähän. Helpompaa on aloittaa hoitajana tai yhden hevosin voimin, kuten erittäin moni on varmana myös aloittanut. Itse en tiedä edes yhtää valokuvallista ratsastuskoulua ja piirrettyjäkin tulee mieleen alle 5 eli niitä on todella vähän! Joskus tuntui, että oli joka nurkalla.
Sitten muistan historiasta yhden yksityistallin, minne sai oman hevosen täyttämällä lomakkeen ja ylläpitäjä teki hevoselle sivut. Sinulla oli siis hevonen ja tallipaikka todella simppelisti. Kerran kuukaudessa sai laittaa päivitystä hevosten sivuille oli se sitten kisatuloksia tai päiväkirjamerkintöjä. Tallipaikka maksettiin kuittaamalla kerran kuukaudessa tallipaikka maksetuksi, ilmoittamalla juuri jotain sivuille lisättävää tai osallistumalla tallin kuukausitapahtumaan, joka oli yleensä jonkun lajin villikisa. Tämä oli sellainen todella matalan kynnyksen paikka aloittaa virtuaalihevostelu ja luonnollisesti kun yksityistallissa oli muitakin asiakkaita niin yhteisöllisyys tuli mukana.
-
@lithy Mun korvaan tollanen iän mukaan tehty jaottelu kasvattaa vaan entisestään kuilua nuorten ja vanhempien harrastajien välillä. Itse kuulun näihin vähän alle kolmekymppisiin, enkä mä ainakaan koe, etteikö kaikki voisi samassa porukassa harrastaa ja jutella. Toki välillä keskusteluissa huomaa, että ikäero on joskus isokin, mutta kyllä pääasiassa meidän kaikkien pitäisi mahtua ns. saman katon alle ja harrastaa yhdessä. Koen virtuaalihevostelun kuitenkin todella yhteisöllisenä harrastuksena, sen huomasin etenkin Keskustan ollessa pois pelistä, ja mulle on ainakin ihan sama minkä ikäisen ihmisen kanssa juttelen virtuaalihevosista tai jostain ympäripyöreistä arjen pienistä ja suurista asioista. Se nyt on ilmiselvää, että kolmekymppinen ei voi olla teini-ikäisen ystävä, mutta kyllä samassa porukassa voi harrastaa.
@Knipse tuossa mainitsi hyvin siitä, kuinka pelottavilta me vanhemmat voidaan nuoren silmissä vaikuttaa. Olisiko tämä ennemmin se ongelmakohta, mihin pitäisi puuttua kuin se, että jaoteltaisiin harrastajat iän mukaan eri ryhmiin? Miten me voitaisiin olla helpommin lähestyttävämpiä ja kiltimmän oloisia?
-
@enna Helpottaisko se, että ei kerro ikää ollenkaan ja olis piilotettu profiilista kokonaan Ja jos sattuu jossain yksityiskeskustelussa paljastumaan, että 14v jutteleenkin 35v kanssa, niin tuskin on maailman loppu, kunhan sävy on ystävällinen ja molemmilla mukava fiilis. Vai paljastaako kirjoitusasu liikaa.
Tuskin kaikki katsoo elämää vaaleanpunasten lasien läpi, mutta perus ystävällisyys ja avuliaisuus sekä kaikkien huomioon ottaminen on tärkeää. Ettei ala syrjimään aloittelijoita, vaan uskaltaa esim. ottaa uusilta kasvatteja tai osallistua toimintaan esimerkin näyttämiseksi?, vaikka sieltä ei sitä ykköspalkintoa tuliskaan välttist.