@korppi 254 sanaa nimihirviön estehyppelöitä:

Päistärikkö ponitamma oli suloinen esitys ja ihastellessani ponin suloisuutta ääneen, ei Oona voinut olla kuin myötäilemässä Katriksi esitellyn ponin suloisuutta. Oona kertoi Katrin yhdeksi ongelmaksi ponitamman hitauden, joten sitä päätettiin ottaa tänään treenin aiheeksi.

Ratsukon viimeistellessä alkuverryttelyään rakensin kentälle hieman six bar suoraa muistuttavan pätkän, kuitenkin siten että kaksi ensimmäistä estettä oli kahden laukan väleillä ja sen jälkeen kolmannelle oli yksi laukka ja viimeinen väli oli innari. Annoin esteiden olla aluksi ihan vain ristikoita, sillä tehtävä olisi kuitenkin varmasti ponille sellainen, jota se ei hyppäisi usein, joten helpot hypyt toivottavasti toimisivat järkytyksen tasaajina.

Ohjeistin Oonalle tehtävän ennen kuin päästin ratsukon kokeilemaan tehtävää ensimmäisen kerran. Oona näytti saavan Katrin hyvin liikkeelle, mutta ensimmäisellä hypyllä tapahtui jotain ja ponitamma onnistui ottamaan kahteen ensimmäiseen väliin jonkin oman askeleensa. Ratsukon laskeuduttua viimeiseltä esteeltä kerroin Oonalle että alku oli näyttänyt hyvältä, mutta toinen voisi ihan reippaasti ratsastaa Katria ensimmäiselle esteelle, sillä mieluummin haettaisiin tilannetta että tila loppuu väleissä, kuin sitä että poni kerkeäisi ottaa omia sooloaskeleitaan väleihin.

Parilla uusintakierroksella Katriin alkoikin löytymään vauhtia ja ristikot päästiin nostamaan pieniksi pystyiksi. Esteiden noustessa pystyiksi Katri ilmeisesti löysi jostain pienen ponin taistelutahtoa, sillä poniin tuntui löytyvän ihan uusi vaihde ja lopulta poni suorittikin tehtävää hyvällä tempolla. Loppu tehtävä pidettiin lyhyenä ja aina onnistuneesta kierroksesta nostettiin esteitä siihen asti että ne olivat lopulta 70 cm korkeudessa ja ratsukko sai suorittaa vielä sillä tasolla yhden hyvän radan, ennen kuin oli aika antaa Oonalle viimeiset neuvot ja vinkit jatkotreeneihin sekä siihen, miten Katriin voisi muutenkin treenata hieman vauhtia, ennen kuin ratsukko sai jäädä itsenäiseen loppuverkkaan.

@lithy 281 sanaa ajojuttuja:

Shotti oli odottamassa meitä jo sisällä saapuessamme Kallen kanssa Lukariseen. Miehen alkaessa laittaa Villeä kuntoon lähdin saamieni ohjeiden perusteella hakemaan Shotin siloja sekä harjoja ja aloin laittaa oria ajokuntoon. Lopulta molemmat lämpöiset olivat valjaissa yhtä aikaa ja pääsimmekin liikenteeseen.

Shotti kulki rennolla askeleella eteenpäin samalla kun annoimme orien kävellä radalle ja lähdimme kiertämään sitä myötäpäivään ja antamaan ajokkiemme lihasten hieman lämmetä, samalla kun viimeistelimme suunnitelmamme tälle ajokerralle Kallen kanssa. Parin käyntikierroksen jälkeen oli aika lyhentää hieman ohjaa ja siirtää Shotti ensin hölkälle ja antaa orin hieman lämmitellä hölkällä muutaman kierroksen verran, ennen kuin sitten otettiin vähän reippaampaa ravia ensin väärään suuntaan.

Lämmityksen jälkeen käänsimme Kallen kanssa orit kilpailusuuntaan ja annoimme niiden hölkätä etusuoralle, missä käänsin Shotin voltille ja otimme pari volttilähtö harjoitusta. Ensimmäisellä kerralla Shotti lähti hieman haparoiden liikkeelle, mutta ori pysyi kuitenkin ravilla ja viimeisellä volttauskerralla tuo tuntui jo paljon paremmalta ja ilmeisesti hieman innokkaampi kaveri nostatti hieman painetta ohjalle, joten Kallen kajauttaessa ilmoille ”AJA” tuntui siltä että nyt voitaisiin voltista lähteä vaikka miten lujaa, mutta lopulta sain Shotin pidettyä järkevällä ravilla ja ori liikkui energisesti eteenpäin ensin selässä mihin tuon ohjasin ja lopulta kuolemanpaikalla ja siitä vielä toisen valjakon ohitse, vaikkakin vain turvan mitalla.

Annoimme orien kävellä hetken, käyden Kallen kanssa lävitse menneen vedon, ennen kuin toistimme sen vielä toisen kerran, tällä kertaa siten, että minä ja Shotti otimme piikkipaikan heti alkuun ja Kalle ajoi Villeä haastajaksi. Shotti tuntui alkuun ehkä hieman tahmeammalta ajaa, mutta heti kun kaveri alkoi tuomaan hieman painetta viereltä, löytyi orin askeleesta vielä uusi tempo ja lopulta ori juoksikin todella hyvän loppukirin. Olimme molemmat tyytyväisiä tähän vetoon, joten jäähdyttelimme orit, ennen kuin oli aika palata tallille riisumaan molemmilta kärryt ja silat sekä antamaan suihku hevoselle.

@alaera 250 sanaa askeleenpidennys treeniä Kitalle:

Ratsukko oli lopettelemassa verryttelyään saapuessani kentälle. Tutun ratsastajan kanssa sävel oli nopea löytää ja saatuani pienen esittelyn Kitasta oli helppoa päästää ratsukko jatkamaan isolla uralla, ohjeistaen ratsastajaa keräämään tamman ohjia tuntumalle. Koska Kitan heikkoudeksi oli mainittu askeleen pidentäminen, päätettiin se ottaa tänään työn alle ja ratsukon löytäessä ensin hyvän temmon käynnille, lähdettiin sen jälkeen askelta pidentämään ensin tässä askellajissa.

Alkuun Kita ei meinannut oikein ymmärtää miksi ne jalat haluttiin hieman pidemmälle kuin olisi tarpeellista, mutta hiljalleen tamman ehdoilla yrittämällä saatiin käynnin askeleeseen uutta pituutta. Kun käynnin pidentäminen onnistui parilla kolmella kerralla tähän kierrokseen, sai ratsastaja antaa tammalle pienen hengähdystauon, sekä vaihtaa omatoimisesti suuntaa, ennen kuin tehtävää alettiin kokeilemaan myös toiseen kierrokseen. Uudessa kierroksessa ratsastaja sai taas omaan tahtiinsa kerätä Kitan ohjat ja herätellä tamman jatkamaan työntekoa.

Kita oli ilmeisesti saanut jo jollain tavalla ajatuksen siemenestä kiinni, sillä tamma paransi koko ajan suoritustaan ja uuteen kierrokseen askeleen pidennys jätettiinkin vain pariin toistoon, jotta tammalle jäisi siitä käynnissä hyvä mieli ja ratsastaja sai siirtää Kitan raviin. Kita selvästi nautti reippaammasta askellajista ja hetken nollauksen jälkeen ratsastaja sai kokeilla myös ravissa askeleen pidennystä. Ensimmäisellä kerralla liikkeen tempo meinasi hieman kärsiä tehtävään pyytämisestä, mutta hiljalleen ratsukko löysi yhteisen sävelen, jonka avulla tehtävää päästiin kokeilemaan myös ravissa ja mitä varmemmaksi Kita tekemisestään tuli, sitä komeampaa askelta punarautias esitteli. Parit onnistumiset molemmissa kierroksissa riitti tähän valmennukseen ja lopuksi ratsukko sai ottaa vapaasti laukkaa ja antaa Kitan vain laukata niin pitkällä askeleella kuin tamma itse haluaa, ennen kuin annoin ratsastajalle loppupalautteen, jättäen tuon omatoimisiin loppuverryttelyihin Kitan kanssa.

@alisé hippoksen sivuilla on ainakin tamma ja varsa näyttelyt

@vp päivän viimeinen ponipallo ja 251 sanaa:

Ajaessani Roslund Gårdin pihaan, näin että minua oltiin jo odottamassa, vaikka olin saapunut paikalle hieman etuajassa. Noustessani autosta ja kävellessäni minua vastaanottaneen nuoren työ tuo näytti minulle missä Dasmarin karsina oli ja poniori olikin jo valmiina odottamassa minua karsinassaan. Kysyin vielä ohjeet orin varusteiden löytämiseen ja ne saatuani kiitin saattajaani ja lähdin metsästämään poniorin varusteita ohjeiden mukaan. Löydettyäni kaikki tarvittavat tavarat palasin takaisin poniorin karsinalle ja laskettuani kantamukseni käsistäni otin Dasmarin käytävälle ja saatuani sen molemmin puolin kiinni aloin harjaamaan ponioria.

Dasmar yritti parhaansa mukaan olla mukana hoitotoimenpiteissä ja tummanruunikko poniori olikin aika suloinen yrittäessään olla parhaansa mukaan mukana kaikessa mitä sen ympärillä tapahtui. Kuitenkin sain orin hoidettua lopulta kivuttomasti valmiiksi ja kiinnittäessäni vielä kaikki suitsien soljet, olin valmis päästämään poniorin irti käytävältä ja lähtemään taluttamaan sitä maneesiin.

Maneesissa kävelytin Dasmaria pitkien alkukäyntien verran, ennen kuin siirryin poniorin kanssa keskemmälle maneesia ja pyysin sen isolle ympyrälle ensin käynnissä ja sitten ravissa. Dasmar ravasi yllättävän lennokkaalla askeleella poniksi ja sen menoa oli ilo seurata. Muutaman kierroksen jälkeen pyysin Dasmarin laukkaan ja annoin ponin laukata muutaman kierroksen ympyrällä, ennen kuin siirsin sen ensin takaisin raviin ja siitä käyntiin jotta sain vaihdettua Dasmarin suunnan ympyrällä. Alkuun Dasmar ei olisi halunnut lähteä ympyrälle uudessa kierroksessa, mutta lopulta sain poniorin ensin käynnissä ympyrälle ja lopuksi siirsin sen vielä raviin ja laukkaan tässäkin kierroksessa, ennen kuin oli aika siirtää poniori takaisin raviin ja siitä käyntiin.

Loppukäynnit kävelin taas Dasmarin kanssa koko uraa pitkin yhtä matkaa, ennen kuin oli aika palauttaa poniori takaisin talliin ja hoitaa se tarhailukuntoon.

@Perho Vili lisätty listalle

Todennäköisesti yritän huomenna lähteä neljättä kierrosta topasta lävitse, tällä hetkellä pitäisi olla kierroksilla 2&3 kaikkien olla saanut edes yksi teksti.

@mari-h 254 sanaa maastakäsittely hömmppäilyä:

Kuka ei rakastaisi pörröistä issikkaa? Vaihtaessani Marin kanssa muutaman sanan Birniriksi esitellystä orista, en voinut olla rapsuttamatta mustaa kaulaa tuuhean pörröharjan alta. Pienen palaverimme päätteeksi otin orin ohjat käsiini ja poimin matkaani vielä pitkän kouluraipan, ennen kuin lähdimme talsimaan Birnirin kanssa kenttää ympäri.

Tänään pitäisimme hommat kevyenä ja työskentelisimme orin kanssa vain maastakäsin. Olin törmännyt netissä klassiseen ratsastukseen ja siihen liittyviin maasta käsin tapahtuviin oppeihin, ja olinkin kokeillut samoja tehtäviä omien hevosteni kanssa, joten päätin kokeilla miten Birnir suhtautuisi noihin tehtäviin. Talutettuani oria muutaman kierroksen molempiin suuntiin, otin sen kanssa ensin muutaman pysähdys-liikkelle-pysähdys siirtymän, jotta sain orin kuuntelemaan minua, ennen kuin käännyin kävelemään takaperin orin etupuolella.

Alkuun Birnir hieman ihmetteli tätä, mutta orin tottuessa toisenlaiseen kävelytapaani, aloin pyytämään oria siirtämään hieman etuosaansa uran sisälle. Tehtävä ei ollut ihan helpoin ilman kunnollista kapsonia, mutta hiljalleen Birnir sai kiinni siitä mitä olin siltä pyytämässä ja ori alkoi taipumaan sisälle. Pidin pätkät lyhyinä ja aina muutaman onnistuneen pätkän jälkeen vaihdoin suuntaa, johon orin kanssa kuljimme.

Taivutuksesta etenimme hiljalleen väistöön ja väistön kohdalla jatkoin samaa menoa, eli vain pieni pätkä riitti ennen kuin suoristin orin ja annoin sen kävellä hetken suoralla uralla ennen kuin kokeilimme väistöä uudelleen, vaihdellen suuntaa aina muutaman kierroksen välein, jotta tehtävästä ei tulisi liian tylsä orille.

Lopuksi teimme vielä vähän käynti-töltti-käynti siirtymisiä sekä erilaisia kiemuroita ja muita mutkitteluja jotta koko treeni ei sisältäisi vain kehän kiertämistä ja satunaisia suunnanvaihtoja. Lopettaessani treenin Birnir pärski tyytyväisenä ja kävellessäni sen kanssa loppukäyntejä ori näytti rennolta ja tyytyväiseltä minkä myös Mari huomasi hakiessaan orin takaisin hoidettavaksi treenin jälkeen.

@jesy 250 sanaa hengailua kermakarkin kanssa:

Voikko kwpn tamma katseli minua kiinnostuneena tarhassaan kävellessäni sen luokse roikottaen tamman narua toisessa kädessäni. Saapuessani Onellan vierelle, rapsutin tammaa pikaisesti ennen kuin kiinnitin narun sen riimuun ja maiskautin hevosen liikkeelle. Onella seurasi minua rauhallisesti takaisin talliin, jossa kiinnitin tamman käytävälle ja irrotettuani riimunnarun sen riimusta ripustin sen karsinan ovessa olevaan koukkuun ja aloin avaamaan sadeloimen tarroja, viedäkseni sen kuivumaan samalla kun hakisin tamman harjat.

Palatessani Onellan luokse tamma nuokkui tyytyväisenä naruissa ja saapuessani sen luokse se nosti päätään, mutta huomatessaan että mitään pahaa ei olisi tapahtumassa se huokaisi syvään ja jatkoi nuokkumistaan samalla kun avasin sen harjapakin ja poimin kumisuan käteeni. Aloin pyörittelemään kullanväristä karvaa ensin hieman kevyemmällä liikkeellä, hieman testaillen miten tamma reagoisi harjaan. Kuitenkin Onella näytti vain nauttivan huomiosta, uskalsin asettaa enemmän painetta harjaan ja varsinkin paikoista, joista tamma näytti kutisevan, uskalsin harjata sitä hieman reippaammin.

Saatuani Onellan läpikäytyä kumisualla vaihdoin sen harjaan ja häntään tarkoitettuun harjaan ja aloin selvittelemään tamman kermanvärisiä jouhia. Harjan ja hännän ollessa selvänä oli seuraavana vuorossa tamman harjaaminen dandyllä lävitse, ja samalla myös tarkistin että sillä ei ollut jaloissa merkkiä rivistä tai muista kolhuista, sillä syksy oli todellakin saapunut sateineen suomeen ja olikin varmasti vain ajan kysymys milloin rivi päättäisi alkaa ilahduttamaan kaikkia läsnäolollaan.

Kuitenkin niin omakseni kuin myös varmasti Onellan omistajan onneksi ainakaan vielä tamman jaloissa ei ollut merkkiäkään rivistä, joten harjattuani tamman lävitse puhdistin vielä sen kaviot ja vietin hetken rapsutellen voikkoa, ennen kuin oli aika palauttaa harjat ja käydä poimimassa tamman sadeloimi kuivamasta ja palauttaa kermakarkki tamma takaisin ulkoilemaan.

~11 valmennusta/pk merkintää alkaa jo vähä hajottaa mutta itseppä kuoppani kaivoin Kiva että voi ees jollain tavalla ilahduttaa muita samalla kun kiusaa itseään vain tyhmyytensä vuoksi

@viixi 278 sanaa Moskan ratsastelua:

Kulomusta suomenhevonen mupelteli kuolaintaan lepuuttaen rennosti takastaan Viixen vieressä saapuessani maneesiin. Vaihdoimme Moskaksi esitellyn suomenhevosen omistajan kanssa muutaman ajatuksen, ennen kuin minut jätettiin maneesiin kaksin Moskan kanssa. Rapsutin oria pikaisesti kaulalta samalla kun tarkistin vielä että vyö olisi varmasti kierällä ja mittasin jalustimet oikeaan pituuteen itselleni.

Heilautettuani itseni Moskan satulaan sain huomata heti alussa että orilla oli iso ja aktiivinen liike ollakseen suomenhevonen. Samalla kun annoin Moskan kävellä pitkin ohjin eteenpäin, kokeilin miten ori reagoisi istuntaan ennen kuin tulisi aika kerätä ohjia käsiin. Moska tuntui vastaavan istuntaan hyvin, päätin käyttää istuntaani hyödyksi sen sijaan että käyttäisin turhaan ohjaa pidättämiseen.

Kerättyäni ohjia paremmin käsiini pyysin Moskaa vuorotellen hidastamaan käyntiään sekä nopeuttamaan sitä uudelleen muokkaamalla tapaa, jolla myötäsin orin askeleita. Kulomusta ori alkoi kuitenkin nopeasti tekemään tehtävää itse, joten aina kun se meinasi alkaa ennakoimaan tehtävää, aloinkin tekemään jotain ihan muuta, kuten taivuttelua ja näin sain omalla tavallaan huijattua Moskaa sekä pidettyä tehtävän monipuolisempana.

Jossain kohtaa aloin pyytämään Moskalta myös käynti-ravi-käynti siirtymisiä, ennen kuin annoin orin jäädä raviin ja jatkoin Moskan taivuttelua ravissa. Moskan ravi oli energistä ja ori tuntuikin välillä keskittyvän enemmän liikkeensä tempoon, kuin tehtävän ennakointiin, joka alkoi näkymään sen jaksamisessa ja jouduinkin vaihtamaan tehtävää paljon nopeammin ravissa vain pitääkseni orin mielenkiinnon yllä.

Laukassa annoin Moskan laukata vain isoa ja vapaata laukkaa pitkin uraa, ilman että sekaannuin orin liikkeeseen yhtään ylimääräistä. Laukassa pyysin Moskaa vain välillä joko isolle keskiympyrälle, tai isolle pääty-ympyrälle, mutta mitään sen vakavampaa ei laukassa tehty. Laukasta hidastin Moskan uudelleen raviin ja annoin orin ravailla vapaalla ohjalla loppuravit ennen kuin siirsin sen käyntiin ja loppukäyntien aikana Viixi palasikin maneesiin ja kerroin huomioni Moskasta ennen kuin pysäytin orin ja laskeuduin sen selästä jättäen sen omistajansa huomaan.

@korppi 275 esterokkia:

Kentällä oikeastaan ennemminkin tanssiva kuin kävelevä poni pisti silmään jo kaukaa. Oonalla meinasi olla hieman kädet täynnä ratsunsa kanssa, mutta saapuessani kävelemään ratsukon vierelle Rockiksi esitelty poni hieman rauhoittui ja saimme vaihdettua Oonan kanssa muutaman ajatuksen sekä tavoitteen valmennukselle.

Kentällä oli juuri sopivasti muutama este pystyssä ja laskin niistä pari ristikoiksi, jotta Oona ja Rock pääsivät mahdollisimman nopeasti hyppäämään. Heti kun Oona oli saanut vain poniorin ravin sen tuntuiseksi että se ei kaahottanut menemään sai nainen ohjata ratsunsa ensimmäiselle ristikolle ja jatkaa siitä seuraavalle ristikolle jos ponin laukka oli ratsastajansa mielestä hyvä.

Muutaman kierroksen jälkeen nostin esteitä 50 cm pystyiksi ja annoin ratsukolle luvan tulla esteille uudelleen. Oonalla meinasi olla välillä ongelmia Rockin kanssa, mutta nainen osasi myös ratkoa ongelmat todella tehokkaasti ja monestikaan niihin ei kerennyt edes puuttua kun korjaukset olivat jo tehtynä. Heti kun Rock suoritti tehtävän kerran suhteellisen rauhallisessa tempossa nostin esteitä vielä 10 cm, jolloin ne alkoivat jo hipomaan ponin omaa tasoa. Ilmeisesti myös korkeammat esteet hieman jarruttivat Rockin menoa ja nyt Oona pystyi jo keskittymään vähän paremmin hyppypaikkoihin, kuin jatkuvaan jarruttamiseen.

Nostin esteitä vielä kerran siten, että pari estettä nousi 75 cm korkeuteen ja muut esteet jäivät 70 cm. Ohjeistaessani Oonaa tälle kierrokselle neuvoin toista tekemään tarpeen mukaan pari puolipidätettä laskeutumisen jälkeen, jotta Rock ei kaahottaisi isommille esteille, vaikka ero ei ollutkaan iso. Rata lähti hyvän näköisesti liikkeelle, mutta ori pääsi hieman yllättämään Oonan toisella 75 cm esteellä ja näin ollen ylin puomi lähti poniorin etusten matkaan. Nostettuani puomin paikalleen annoin Oonalle vielä pari pientä vinkkiä, ennen kuin lähetin ratsukon uudelleen radalle.

Tällä kierroksella Rock suoritti radan puhtaasti joten siihen oli hyvä lopettaa hyppääminen ja ratsukko sai vapaat kädet loppuverryttelyyn.