Värikeskustelu
-
https://www.facebook.com/share/qnMZUtP9bsZoTyhJ/?mibextid=WC7FNe
Facesta bongattuna aivan törkeen upee silver dapple En just nyt kuollaksenikaan muista noitten kuvioiden (dapple) suomenkielistä nimeä, ihan kielen päällä muttei tuu mieleen. Kimoutuva tuo hevonen taitaa olla (kommenttien mukaan), mutta onpa hieno kimoutumisen vaihe, ei tuu ihan joka pollella tommosta. Ei-kimoilla tuommoista nähnyt enimmäkseen ruunivoikoilla ja tulee sitten karvansävyn vaihteluiden mukana enemmän tai vähemmän näkyviin.
EDIT/ Samalta kasvattajalta löyty samaa kuosia kirjavuudella höystettynä myös
https://www.facebook.com/share/p/4C9wJKBqhfan3axQ/?mibextid=WC7FNe
-
-
@sonja papurikko tai markanpilkut!
Hankala sanoa, onko pelkkä kimo kyseessä vai esim kimo hopean päällä. Pelkäksi hopeanmustaksi - eli siis se oikea silver dapple, vaikka nimeä käytetäänkin mistä tahansa hopeisen näköisestä papurikosta - aika räikeä. Toki se on eri roduissa eri näköinen, ja erityisesti irkkuroduilla taitaa olla kimokin usein tosi selkeä papurikko tasaisen harmaan sijaan.
-
Tuossa on tamma samasta isästä kuin Warrior ja ilmeisesti geenitestattu Z/n ainakin paperiensa mukaan!
-
@anarchy Joo, se on jo sen verran tasainen pohjasävyltään, varsinkin naamasta, että luotan testitulokseen!
-
@jii Aaaah papurikko, se se oli!! Hyvä että sain unta edes illalla, kun pohdin vaan tota sanaa ja alko kiukuttaa kun en saanut sitä mieleeni
Tommosen hepan kun sais, kyl ois upee. On kyllä super jännä kuosi. Taitaa olla tietyille roduille ominainen, just noille vanhemmille kylmäverisille. Mistä tulikin mieleeni, onko kukaan koskaan nähnyt suomenhevosella papurikkoa
-
@sonja Kyllähän varsinkin papurikkokimoa on suomenhevosissa, esimerkkeinä vaikka E.V. Jovankka ja Lumi Aaroni, mutta se toki katoaa vaalenemisen myötä. Muissa väreissä taitaa olla harvinaisempaa/vaikeammin havaittavissa, mutta suomenhevosilla mulle tulee facebookissa tasaseen vastaan markanlantillisia rautiaitakin. Suomenhevonen paras hevonen -ryhmässä oli juuri julkaisu (linkki toimii ehkä?) jossa on vuotiaalla aika selkeät laikut kehittyny tälle karvanvaihdolle, varsakarvassa ei niitä ole ollut.
Mistä tuli mieleen, vähän aihetta sivuten, lasketaanko päistäriköiden laikut omakseen vai meneekö papurikosta? Niillä kun on välillä hyvin samantyylistä kuviointia, esimerkkinä Taikaliilan jonkun kesän kuva. Niillä toki värit menee päinvastoin eli tummempia pilkkuja vaaleella pohjalla vs vaaleita tummalla.
Edit// Ja nyt kun katselin uudelleen, niin tuolla suokkivarsalla on kanssa tummia laikkuja eikä noita vaaleita ja rupesin epäilemään itseäni laskettiinko papurikoksi pelkästään vaaleat laikut vai oliko vaan tietyn tyyppiset laikut
-
@titiuu aika usein voidaan puhua myös "käänteisestä" papurikosta, ja se olis sit just sitä mikä päistäriköille voi varsinkin karvanvaihdon aikaan kehittyä. Periaatteessa ihan sama kuvio, mutta värit vaan tavallaan eri päin.
Facebook-linkki ei aukea ryhmään kuulumattomalle. Erityisesti nokisilla ruunikoilla ja rautiaillakin pohjilla niitä länttejä kyllä näkyy aika usein.
Olisi itse asiassa tosi kiinnostava tietää, ohjaileeko joku geeni(kombinaatio) tai ehkä jopa ympäristötekijä markanpilkkujen syntyä, kun ne tosiaan näyttävät olevan joissain roduissa toisia yleisempiä.
Esim. connemara, ic, ID tulee heti mieleen ensisijaisesti papurikkokimoina, kun taas esim. suokeissa ja issikoissa ajatuksiin nousee ensin tasaisemmin harmaantuva kimo, vaikka kumpiakin toki löytyy.Kärpäskimohan taitaa sit taas olla sellainen, että tulee iän myötä jo valkoisessa vaiheessa. Itse miellän sen taas sit täysiverisiin (ja täysiveri-verisiin) leimallisimpana lookkina.
-
@jii said in Värikeskustelu:
Olisi itse asiassa tosi kiinnostava tietää, ohjaileeko joku geeni(kombinaatio) tai ehkä jopa ympäristötekijä markanpilkkujen syntyä, kun ne tosiaan näyttävät olevan joissain roduissa toisia yleisempiä.
Ei-kimoissa ja ei-hopeissa (jotka aiheuttaa itsessään papurikkoa) on geneettistä siinä määrin että johtuvat hiussuonten kuvioista. Karvan juuressa on vähemmän pigmenttiä jonka takia @Sonja n postaamalla hevosella näkyy niin selkeästi, pitkällä karvalla ei näy yhtä dramaattisesti
-
@kais Joo siis yksilöittäin kaikkea karvan väriä ohjaa toki joku kommervenkki joko karva(tupe)ssa tai geenitason kehityksessä! Tosi hyvä esimerkki kyllä toi minkä löysit eri näköisestä kuviosta (vaikka aika silkkisessä karvassa tuokin näyttää mun silmään esiintyvän)
Lähinnä mietin just populaatiotasolla, et onkohan papurikkokuvioon jotain laajempia esiintyvyyteen vaikuttavia syitä, kun tuntuu olevan tietyissä roduissa vähän yleisempi kuin toisissa, eikä tosiaan aina ilmene vaikka väri sitä usein suosisikin. Sekä kimoja, hopeavärisiä että tummia/nokisia ruunikoita ja rautiaita (ja voikkoja) kun kuitenkin esiintyy myös ihan tasavärisinä.
-
@jii Oman ymmärtämän mukaan loppujen lopuksi esiintyy aika tasaisesti eri roduilla, joillakin on vain enemmän juuri papurikkoa suoraan aiheuttavia värejä mm. connemaroilla kimous on paljon yleisempää kuin vaikka suomenhevosilla. En oo nähnyt ihan vaaleaksi kimoutunutta hevosta joka ei ole joskus ollut papurikko, mielenkiinnosta kysyn onko esimerkkiä koska hankala kuvitella miltä välivaihe näyttäisi ;-; Mutta jatkaen verisuoniselitystä, sehän on myös ainakin osittain perinnöllistä, joten jos sitä on jossain rodussa niin voihan se sillä tavalla yleistyä. Mulla on vähän luetunymmärtämisessä tänään ongelmaa niin kysyn vielä että huomasitko että linkkaamani hevonen on sama kun alkuperäisessä kuvassa?
Tähän hieman sivuhypyllä kysyn, onko täällä ollut vielä näistä eri kimon mutaatioista puhetta? Se voisi niinkin liittyä tähän toiseenkin keskusteluun että G2 vaikuttaisi hitaammin kimoutuvana pysyä kauemman aikaa papurikossa. Jos se on yleisempi jossain rodussa kuin G3 niin siitä rodusta varmaan helpommin löytää papurikkokimoja
-
Täällä on muute lisä hyviä esimerkkejä siitä, miten klippaamine paljastaa kuvioita, samalla tavalla ku noissa Sonjan kuvissa. Noilta varmaa klipataa aika reippaasti karva pois juuriki varmaa näyttävyyden takia.
Ja tässä video jossa vedellään ilmeisesti hopeanmusta poni klipperillä.
sama poni. -
@kais totta tuokin rotujen omasta "kimopitoisuudesta"! En siis oo sun kanssa tietääkseni nyt mitenkään eri mieltä missään, joten nou hätä
Huomasin ja hoksasin. Lähinnä sitä meinasin, että karvan pituus yksistään tuskin on ainoa tekijä. Ero on selkeä, mutta hevonen silti sileässä näytöskunnossa ja selvästi papurikko. (Omat ajatukseni voisin tietysti kirjottaa myös tarkemmin auki, enkä jättää puolitiehen.)
Melkein kaikki kimothan joo jossain vaiheessa puolivalkoisena viimeistään saa kyllä markanpilkkuja takapuolelle. Osalla se vaan on jo lähtiessä hyvin selkeää, osa taas pysyy aika tasaisen harmaana hyvinkin vaaleaan vaiheeseen asti. Googlaamalla vaikka solid greying horse näkee niitä pilkuttomia tasaharmaita nuoria. Se on se värivaihe, kun värejä tuntemattomampi sanoo hevosta "harmaaksi" tai "hiirakoksi" kimon sijaan. Jotkut ei pysy siinä yhtäkään kesää, vaan papurikon näkee jo hyvin nuoressa harmaassa vaiheessa.
Mutta viittasin myös tasaisiin hopeanmustiin, tummanrautiaisiin, suklaapalominoihin jne. joilla kuitenkin helposti myös voisi olla markanpilkkuja, muttei aina kuitenkaan ole.
Varmasti joku biologi näitäkin tutkii, mut itsellä ei oo tullu kimoista etsittyä semmosta tutkimusta toistaseks.
-
@kais said in Värikeskustelu:
Tähän hieman sivuhypyllä kysyn, onko täällä ollut vielä näistä eri kimon mutaatioista puhetta? Se voisi niinkin liittyä tähän toiseenkin keskusteluun että G2 vaikuttaisi hitaammin kimoutuvana pysyä kauemman aikaa papurikossa. Jos se on yleisempi jossain rodussa kuin G3 niin siitä rodusta varmaan helpommin löytää papurikkokimoja
Hahaa taitaa muuten olla tuo tutkimus, jota vilkaisin ja totesin, että ehei, en halua. Lisää numeroita ja niiden tekemien muutosten muistelua, sitähän tämä harrastus on!
-
@jii Nyt ymmärrän paremmin, mulla jotenkin tuli päähän ajatus että kimoutuisi jotenkin suoraan tasaisesti ja siitä meni sekasin ;-; Tuohon kimoutumisvaiheiden vauhtiin voisi jopa liittyäkin juuri tuo G2/G3 ero mutta en lähe lyömään vetoa.
-
Rupes sen verran kaihertaa, että kaivelin pari markanlanttista suokkia: Lukkosuon Lumina, Tolokun Helinä, Varpuliini, Pauhis
Haaleitahan nää on moneen annettuun esimerkkiin verrattuna, mutta on kuitenkin. -
Ei mulla muuta ku että ihana kirahvi Taikatomu
-
-
Tämä kaveri on myös kovin papurikkoinen. Jos en ihan väärin muista, niin kuvassa on hän.
Myös tämä, joka nyt muutenkin on aika värinvaihtaja Kyseessä muistaakseni tämä hevonen. -
Tää Palladium Kuu on musta niiin erikoinen. Siis onkse oikeesti "vaan" päistärikkö? Papurikkokuviokin näkyy