@Naella suuret pahoittelut, kun tämä on näin viivästynyt!! Unohdin tämän jo kertaalleen 😥 Mutta nyt, kun tämä taas palautui mieleeni, niin tartuinpa heti toimeen, ettei pääse kolmatta kertaa valumaan unholaan!
Estevalmennus Rienalle ja Kiiralle, valmentajana Enna Reinivuo
Mistä tietää tulleensa valmentamaan ponia? No siitä, että maneesiin astuessasi näet vain salamannopean vilahduksen jotain valkoista, kuulet sen jälkeen kiroamista ja kun vihdoin alat rekisteröimään mitä on tapahtunut, näet ratsastajan makaamassa ponin kaulalla jalat kohti kattoa. "Anteeksi, minuako se pelästyi, yritin kyllä pitää meteliä tullessani!" pahoittelin Kiiraa, joka keräsi itsensä takaisin satulaan ja käskytti ponin liikkeelle. "Ei se sun syytä ollut, tää saa tekosyyn mistä vaan. On se ennenkin nähnyt maneesiin tulevia ihmisiä", Kiira huokaisi syvään ja lisäsi vielä, että olivat jo verrytelleet vähän kumpaankin suuntaan. Riena ainakin antoi itsestään erinomaisen ensivaikutelman, eipähän jättänyt lainkaan arvailujen varaan, millainen se onkaan luonteeltaan. Alkuverryttelyn aikana pääsin näkemään sekä hienoja pukkisarjoja että sinkoiluja jokaiseen ilmansuuntaan. Kiira teki kovasti töitä pitääkseen pikkuperkeleen kurissa, mutta tänään oli selkeästi ponilla hyvin ilkikurinen päivä.
Tarkoituksenani oli hyppyyttää ratsukolla innaria tänään. Koska Riena tuntui olevan kunnon sähköjänis, tämä tehtävä voisi olla hyvää aivotyöskentelyä, jonka avulla sekoilu saataisiin vähemmälle. Tai sitten edessä olisi suuri katastrofi. Laitoin pituushalkaisijalle kuusi estettä. Joka toinen jäi vielä maapuomiksi ja joka toinen oli matala pysty. Rienahan intoutui jo pelkät esteet nähdessään niin, että alkoi vinkua ja tarjota laukkaa aivan omia aikojaan. Neuvoin Kiiraa istumaan tiiviisti penkissä aina esteelle saakka, korostin myös puolipidätteiden merkitystä. Vaikka tamma olikin aivan räjähdyspisteessä, se hyppäsi erinomaisen hyvin. Sen tekniikka oli kohdillaan, eikä vauhdista huolimatta rytmi mennyt sekaisin hypyissä. Viimeisen esteen jälkeenhän se revitteli joka kerta oikein huolella. Olin kyllä vaikuttunut Kiiran tasapainosta, ei ratsastajaa tuntunut isommatkaan loikat ja täpinät hetkauttavan.
Pikkuhiljaa nostin maapuomeja esteiksi ja estekorkeuttakin pääsimme nostamaan. Estekorkeuden noustessa myös Rienan kierrokset nousivat ja muutamaan kertaan jouduin jopa määräämään Kiiran voltille juuri ennen estettä, kun poni kaahasi aivan liian kovaa. Jos tamma ei olisi noin hyvä hyppäämään, ei tästä tehtävästä olisi tullut yhtään mitään tänään. Vähänkään osaamattomampi hevonen olisi tuolla vauhdilla ollut jo moneen kertaan solmussa puomien seassa, mutta Rienalle tämä tuntui aivan liian helpolta. Lopputunnista Kiira alkoi vihdoin saada kunnon otetta ratsuunsa ja homma alkoi näyttää jopa hallitulta. Kaikki ylimääräiset sinkoilut alkoivat jäädä, ja ratsu keskittyi hienosti tehtäväänsä. Aivan pesunkestävä esteponi Riena kyllä on ja oikein näppärä paketti, kun sen vain osaa kaivaa esiin. Valmennuksen lopussa Kiirakin oli ihan tyytyväinen ratsuunsa ja alkutunnin raivo oli jo tiessään. Saatoin jopa nähdä pienen hymyn ratsastajan kasvoilla, kun se erittäin onnistuneen suorituksen jälkeen taputti ratsuaan kaulalle sanottuani, että tähän on hyvä lopettaa.