Vaihdetaan tekstejä :)
-
@siiri Mä voisin tänää illalla - huomenna kirjotella
-
@Raituva joo! minkälaista haluat kirjoittaa ja mitä vastineeksi?
-
-
@raituva Yes sir! Konnalle kouluvalmennus (ratsastajana Siiri) ja Tuulerille päiväkirjamerkintä.
263 sanaa
Olin lupautunut matkaamaan Royal Gardensiin viikonlopuksi, jossa tarkoituksena oli valmentaa samat ratsukot sekä lauantaina että sunnuntaina. Lauantaiaamun aloitti ihana Yasmin läsipäisen, sukkajalkaisen kouluratsunsa kanssa. Pienen rupattelun jälkeen tulimme siihen tulokseen, että tänään keskittyisimme perustekemiseen - Yasmin itse kertoi olevansa noin Helppo A tasoinen ratsastaja kun taas läsipäinen Dari oli kilpaillut kouluratsastuksessa aina Interiin asti. Ratsukko oli jo entuudestaan toisilleen tuttu, mutta yhteisiä kilometrejä ei ollut takana vielä mitenkään valtavasti.
"Juuri noin, hyvä." kehuin ratsastajaa, joka sai korjattua hevosen lavat mukaan avotaivutukseen. "Huomaatko mikä ero, kun se ei vähän makaa lapojensa päällä, vaan ottaa ne mukaan?" kysyin, johon ratsastaja hymyili vastauksesi. Nyt, kun Yasmin sai ratsastettua Daria kahden pohkeen ja ohjan väliin, tiputti Dari painoaan takajaloille ja jonka myötä se sai selän paremmin käyttöön ja ratsukon koko olemus muuttui kertaheitolla ryhdikkäämmäksi ja tasapainoisemmaksi.
Loppuvalmennuksen aikana työskentelimme hyvin perustehtävien parissa siten, että saimme ratsukon tasapainon ja tahdin kuntoon jokaisessa askellajissa. Laukka tuntui olevan tälle ratsukolle helpointa; siinä Yasmin pääsi selkeästi istumaan parhaiten ratsunsa ympärille ja hän uskalsi vaikuttaa Darin tekemiseen selkein avuin. Ravissa Yasmin haki vielä vähän omaa kroppaansa, sillä isoliikkeisen hevosen ravissa oli helppo jäädä vähän seisomaan jalustimien päälle sen sijaan, että olisi rehellisesti istunut istuinluidensa päälle ja tehnyt työtä sekä vatsalihaksilla että selän rentoudella pysyäkseen ravin vietävänä tasapainoisesti. "Jes, hae vaan tässäkin sitä fiilistä, että istuisit ikään kuin puolitäyden pallon päällä. Oma korsetti tiukkana, mutta ristiselkä antaa ravin liikkeen viedä mukanaan." kannustin ratsastajaa, joka pusersi keskiravia halkaisijalla naama punaisena. "Ihan valtava ero, kun uskallat istahtaa sinne satulaan sen sijaan, että vähän lintsaat jalustimien päällä seisoen. Hyvä, ota vaan käyntiin ja jatketaan huomenna." lopetin valmennuksen.
...
375 sanaa
Sunnuntaina jatkettiin siitä, mihin eilen päästiin. Kun Yasmin ja Dari oli ravannut ja laukannut alkulämpöjä alle, pyysin Yasminia pysäyttämään ratsunsa. "Mä ajattelin olla niin näppärä, että nappaan sulta jalustimet kokonaan pois. Tänään meinaan istutaan, ja tehdään töitä ihan toden teolla." naurahdin, ja irroitin ratsastajan saappaan jalustimesta ottaakseni jalustinremmit kokonaan satulasta irti. Yasmin yritti mukista ja väitti tippuvansa, mutta kuittasin ratsastajan huolet sillä, että siinä tapauksessa tallilla olisi pirskeet pystyssä, kun tippumisesta seuraisi kakunleipomista ja -syömistä. "Oot kamala." Yasmin valitti leikkimielisesti.
Teetin alkuvalmennuksen aikana siirtymätehtävää ravin sisällä, jonka myötä Yasmin pääsi vuoroin kokoamaan ravia ja vuoroin ratsastamaan lisättyä ravia. Kootussa ravissa Dari tahtoi jäädä aavistuksen hitaaksi, sillä Yasmin tarrasi ratsuunsa sisäreidellä valtavasti kiinni, mutta heti kun ratsastaja rentoutti jalkansa ja antoi ravin viedä enemmän ylös kuin eteen, myös Dari rentoutui ja esitti hyvin tahdikasta ja voimakasta koottua ravia. Lisätyssä ravissa Yasmin puolestaan vähän tukeutui ohjaan, johon läsipäinen hevonen vastasi vahvalla yläkaulalla, mutta jälleen kerran ratsastajan korjattua omaa tekemistään myös hevonen rentoutui. "Tämä hevonen on ihan valtavan hyvä opetusmestari, sillä se toimii hyvin peilin tavoin. Kun sä rentoudut, se rentoutuu ja puolestaan kun sä jäät kireäksi kuin viulunkieli, sekin jää vähän kireäksi." selitin ratsastajalle.
Loppuvalmennuksen aikana teimme vielä laukkaa siten, että annoin Yasminille porkkanaa hyvin tehdystä alkuvalmennuksesta. "Ei me mitään piruettia lähdetä kääntämään, mutta vähän jotain sen suuntaista. Kokoa laukkaa niin paljon kun pystyt siten että tahti ja rentous säilyy ja kun tuut koko rata leikkaa-linjalla kohti kulmaa, käännät muutaman askeleen piruetin tyylisesti ulkoavuilla. Ja muista, että tässä sun täytyy huolehtia että sisätakajalka pysyy voimakkaana ja ulkolavan tulee ehdottomasti olla mukana." ohjeistin ratsastajaa, joka lähti tekemään työtä käskettynä. "Joo, yks, kaks, kolme." laskin ratsastajalle sisätakajalan tahtia, kun ratsukko lähti kääntämään piruetin ensimmäisiin askeleisiin. "Ja nyt seuraavan kerran muistat ulko-ohjan tuen, se ei saa kääntää turhan paljon kaulaa ja päätä sisään." ohjeistin.
"Siis vau! Mä en oo koskaan tuntenut mitään tälläistä fiilistä." Yasmin huudahti ja hymyili kun Naantalin aurinko konsanaan. "Niinpä! Se oli ihan valtavan upea suoritus, se oikeasti kokosi, pysyi hyvin kasassa ja sieltä lähti jo ihan aidon oikean piruetin tyyliset askeleet ulos." kehuin ratsukkoa. "Mun puolesta voidaan ottaa käyntiin niin saat jalustimet takaisin, niin saat kevennellä sitä pitkälle kaulalle eteen-alas. Katsotaan sen jälkeen muutamia kotiläksyjä teille." hymähdin ratsukolle, joka oli tehnyt viikonlopun aikana valtavan hyvää työtä.
-
-
Konna, valmentaja Moona Mäntylä, 299 sanaa
Siiri verrytteli komean mustan orin kanssa Bogårdin kentällä. Ori ravasi rennosti eteenpäin hyvässä ja tasapainoisessa eteen-alas venytyksessä. “Varo, ettei nenä mene liian alas ja turpa valu ryntäisiin kiinni”, Moona totesi kentän laidalta ja lähestyi valmennettavaa ratsukkoa varovasti. Konna oli iso ja ryhdikäs kouluori, jolta löytyi liikettä ja pyöreää muotoa. Valmennus aloitettiin perinteisesti avotaivutuksilla, sillä avotaivutus on tunnetusti ratsastuksen aspiriinia. Konnan löydettyä tasapainoa ja orin kevyentyessä ulkolavalta pääsivät he tekemään enemmän kokoavia liikkeitä. Sitä ennen pikainen sulkutaivutuksen kertaus kaikissa askellajeissa ennen kuin alettiin jumppaamaan oria kauttaaltaan.
“Elikkäs avotaivutus, kevyt suoristus välissä ja sulkutaivutus, tai puhutaan renvers. Eli pylly jää uralla ja etuosa pysyy uran sisäpuolella”, Moona kertoi ja Siiri hetken aikaa pohdiskeli kuviota, mutta ihmettelyn jälkeen ratsukko sai todella hyviä pätkiä suoralla uralla. Orista alkoi löytyä aivan uudenlaista liikettä ja eteenpäinpyrkimystä, että kokoaminen alkoi tulla luonnostaan ja Konna kantoi edestä hyvällä ryhdillä. “Pidä istunta avoinna ja anna sisälonkan ikään kuin pudota alas. Se vähän kuin osoittaa minne Konnan pitää takajalkansa laittaa”, Moona neuvoi ja he jatkoivat ympyrällä avo-sulkutaivutus vaihtoja käynnissä ja sen jälkeen ravissa.“Muista antaa minitaukoja tehtävien väliin ja anna vaihtojen välissä Konnan ojentaa itseään. Ei jäädä liian pitkäksi aikaa hakkaamaan päätä seinään. Anna välikäynnit ja sitten aletaan työstämään laukkaa urakalla”, Moona hymyili ja Konna käveli pitkää reipasta käyntiä uraa pitkin. Suunnan vaihdon jälkeen Siiri keräsi ohjat kevyelle tuntumalle ja lähti valmistelemaan laukan nostoa. Siiri verrytteli laukkaa isolla ympyrällä ja lähti sitten pyytämään kootumpaa muotoa.
“Nyt laukassa ajattelet samaa kuin sulussa. Aloita piruetti laajalla ja hyvällä työskentelypiruetilla. Ei tarvitse jäädä pennin päälle pyörimään”, Moona hymyili ja hän tahtoi nähdä hevosen piruetilla hyvässä tasapainossa. Siiri lähti hyvin pienentämään piruettia ja lopulta ja tekivät hyvin kootussa laukassa kauniit piruetit molempiin suuntiin. “Loistavaa. Kaunista ja tasapainoista, kuten kuuluukin olla”, Moona hymyili ja loppuun ratsukko otti loppuun ravin kokoamista piaffen ja passagen merkeissä.
Tuuleri, hieroja Olgamaria Pusula, 257 sanaa
Olga oli lähtenyt tekemään uusia aluevaltauksia Ahvenanmaalle, sillä siellä odottaisi muutama hevoshieronta keikka. Samalla hänen olisi tarkoitus mennä koeratsastamaan uutta kouluhevosta itselleen, mutta ensin hoidettiin asiakashevoset alta.
Laivasta päästyä Olga suuntasi ensimmäisenä Bogårdin tiluksille, jossa odottaisi suomenhevosori nimeltään Tuuleri. Omistaja kuvaili punarautiasta oria todelliseksi hyvän mielen hevoseksi ja Olga odotti innoissaan tapaavansa tämän ihanuuden. Alkuun Olga oli antanut Siirille tehtäväksi käydä orin kanssa vartin mittaisella kävelylenkillä ja pitää orilla villaloimea yllä, kunnes Olga pääsisi paikalle käymään hevosen läpi.Paikalla odotti oikea lempeä ilmestys, kun Tuuleri korvat hörössä ja uteliaat kiltit silmät tarkkailivat vieraan ihmisen aikeita. “Hei, Tuuleri”, Olga hymyili ja silitti oria. Siiri jäi mielenkiinnolla seuraamaan hierontaa ja aluksi villaloimi otettiin kokonaan pois. Olga lähti kevyesti tunnustelemaan löytyisikö mistään erityisen lämpimiä paikkoja. Palpoimisen jälkeen Olga lähti hieromaan oria kauttaaltaan aloittaen oikean puoleisesta niskasta. Punarautias ori seisoi kuin patsas paikoillaan tallin käytävällä ja orin alahuuli roikkui pitkänä. Hieronta teki hyvää aktiivisen treenikauden jälkeen ja mitään suurempia jumeja orista ei löytynyt. Lannealueella ja niskassa oli arempia alueita, mitä Olga hieroi varovaisemmin ja kävi lopuksi vielä laserilla läpi.
“Se on elämänsä kunnossa. Hyvä ja tasapainoinen lihaksisto. Huomaa, että hyppää paljon”, Olga totesi hymyillen ja Tuuleri sai villaloimen päälle. Loppuun vielä etu- ja takajalkojen venyttelyä, että nähdään onko nivelissä jäykkyyttä tai arkuutta. Tuuleri venyi notkeasti ja malttoi pitää venytyksen yllä.
“Hyvä. Nyt pari päivää kevyttä menoa ja sitten saa alkaa jumppaamaan. Karsinalepoa en suosittele, koska tunnetusti liike on lääke”, Olga kertoi ja kirjoitti Siirille vielä hyviä jumppaohjeita ylös. Tuuleri nötkötti tyytyväisenä käytävällä villaloimi päällä ja ori pääsisi vielä ulos nauttimaan auringosta. -
@raituva said in Vaihdetaan tekstejä :
Olgamaria Pusula
ihanat, kiitos sun tekstit on tossa vähän ylempänä muokatussa viestissä
-
@siiri Kiitos paljon
-
Tänään näpyttelisin mieluusti vaihdokkeja!
-
@siiri Mulla olisi aikaa Kuoleman hiljasta klinikalla eikä ole asiakkaita tulossa
-
@raituva mitä vaihdellaan?
-
-
-
@siiri Aa, meikä mandariinille menee teksti kuin teksti kirjoittaa
-
Alli, estevalkka, valmentaja Olgamaria Pusula, 274 sanaa
Pirteä tummanpunaruunikko tamma laukkasi hyvässä tasapainossa hiekkakentällä. Tulta ja tappuraa kiltistä tammasta löytyi runsaasti, että alkuun siirtymisissä tasapaino pääsi horjahtamaan. ”Otetaan ihan rauhalliset siirtymiset. Se saa kuuman hevosen paremmin kuulolle ja ei puomit kolise”, Olga neuvoi ja Oliver lähti tekemään ihan alkuun käynti-ravi ja käynti-laukka siirtymisiä. ”Ei kiirettä. Selkeä pidäte ja heti myöntää, että niskan rentous ja tasapaino säilyy”, Olga seurasi ratsukon menoa suu korvissa. Pirteä tamma olisi halunnut päästellä menemään.
Olga arvasi, että estekorkeuden noustua tamma suorastaan räjähtäisi. Alli oli innokas ja korvat hörössä tamma tarjosi hyvin iso askelista, pyöreää laukkaa, että lähestymisissä Oliver sai olla tarkkana. ”Kun se käy kierroksilla, voit ottaa siirtymisiä esteiden väliin, ennen ja jopa jälkeen. Saadaan pikkasen tamma rauhoittumaan, ettei puomit tipu. Ja muista heti myötäys, jos otat pidätteet. Ettei jää pienen pientä vetoa päälle”, Olga neuvoi ja Oliver sai alkaa hyppäämään pientä rataa tamman kanssa. Radalla oli kahden ja kolmen sarjoja, vinoja esteitä ja tiukkoja kaarteita. ”Kaarteissa kunnon pidäte. Oma katse ja tasapaino, voit vähän pidättää, ettei lähdetä lapa edellä kanttaamaan”, Olga neuvoi.
Alli hyppäsi pelottomalla varmuudella ja hyvällä ilmavaralla. Oliver piti taidokkaasti ratsukon omaa flowta yllä. ”Hyvät ponnistuspaikat, hyvät tiet, hyvä te”, Olga kehui, kun ratsukko suoritti 160 cm rataa vaivattomasti hyvällä tempolla. Allilla oli virtaa yllä, mutta tamma ei ylikiehunut. ”Nyt on sopivasti maustetta”, Olga hymyili ja kaikki olivat tyytyväisiä suoritukseen. ”Vielä kerran?”, Olga kysyi ja ratsukko lähti nopea tempoisessa laukassa tekemään annettua rataa. Alli on rento, mutta pirteä ja aivan omistautunut hyppäämiselle. Hyvin avuilla ja Oliver auttoi tammaa löytämään kovastakin vauhdista hyvän ponnistuspaikan. ”Te ihan lennätte”, Olga hymyili, kun Alli hyppäsi hieman kaukaa ison okserin yli, kuitenkin osumatta puomiin ja laskeutui vielä täydessä tasapainossa.
Pioneeri, kouluvalkka, valmentaja Kiaran Rosenberg, 260 sanaa
Kentällä odotteli Siiri ja upea tähtipäinen musta ori, Pioneeri. Klassisena kouluratsastajana Kiaran on epäilevä kaikkia omistajia kohtaan, ketkä kehuvat hevosten kantokykyä. Kiaran oli pääsyt turtumaan, kun tuomareille ei kelvannut oikeasti koottu hevonen: takajalat eivät työnnä, takaosa laskee, hevonen kohoaa edestä ja ennen kaikkea hevonen on mieleltään virkeä sekä haluaa kantaa itseään.
Taas mies sai hämmentyä, kun Siirin upea musta puoliverinen oli oikeasti kantokykyinen. Vaikka kyseessä ei ollut klassinen puoliverinen, oli Pioneeri voimakas, ketterä ja upea kouluratsu. ”Melkein käy kateeksi”, Kiaran totesi hymyillen ja ihasteli orin liikkeittä. Siiri teki pehmeät piaffe-passage siirtymiset ilman, että orin tasapaino horjahti tai piaffe oli puolelta toiselle horjahtelevaa. Ori pysyi hyvin kootussa muodossa. Orin takaosa laski alas, takajalat nousivat juuri oikeaan aikaan ylös ja etuosa kohosi. ”Voit vähän, päästää muotoa avoimeksi. Sen ei tarvitse noin paljon mennä sykkyrään niskasta”, Kiaran neuvoi ja Pioneerin valmiiksi upea olemus sai sen odotetun ”sitä jotain” mausteen.
”Anna jalkojen olla rentona ja koska hevonen osaa, ei tarvitse käyttää alapohjetta, tai nilkkaa lainkaan”, Kiaran neuvoi ja seurasi tarkasti, miten ori liikkui ratsastajan alla valkean hiekan päällä. Siirillä on hyvä pehmeä istunta ja ajoittaa avut oikein, että ratsastus on kuin pehmeän tanssin seuraamista. ”Pitkät, rennot jalat”, Kiaran muistutti, kun kantapää pääsi muutaman millin verran nousemaan. Sulkutaivutukset ravissa ja laukassa eivät tuottaneet ongelmaa. Sulkutaivutuksesta Siiri sai houkuteltua Pioneerin upeaan piruettiin. ”Ei tarvitse jäädä pennin päälle pyörimään. Anna sen hakeutua isommalle linjalle, jos tasapaino vaatii. Sitten vähitellen lähdet pienentämään, mutta ei jäädä aivan kolikon päälle pyörimään”, Siiri nyökkäsi ja lähti sulkutaivutuksesta hakemaan uutta piruettia. ”Hyvä tasapaino, hyvä rytmi, hienosti”, Kiaran kehui ja ihasteli ratsukon tanssia.
-
Valmennuksia kaipaavia on useita, mutta jos nyt karsittas vaikka näihin kahteen:
Kummallekaan ei tarvi maksimitasoista valkkaa pitää, vaan voi myös olla tekniikkaharjoituksia tms. Enkä odota kummaltakaan ratsukolta täydellistä suoritusta, voi mennä aivan vihkoonkin Molemmilla ratsastajana/ohjastajana minä itse, eli Jaana
Mieluiten kirjoittelen pk-merkintöjä, luonteita tai sukareita ^^
-
Novalle kouluvalmennus
Kaunis, mustankimo lusitano eteni pitkin ratsastuskenttää ratsastajan keventäessä rennosti orin ravin tahtiin. "Se on periaatteessa ihan kiva juuri tässä muodossa, mutta sen pitäisi olla valovuoden nopeampi sun pohkeelle. Me voitaisiin tehdä vielä hetki jumppaa siirtymisten parissa että saataisiin Nova heräteltyä tähän päivään ja vastaamaan se sun pohjeapuihin rivakkaammin." ohjeistin ratsastajaa, joka lähti lisäohjeiden siivittämänä tekemään avo- ja sulkutaivutustehtävää sisällyttäen tehtävään askellajin sisällä tehtävät siirtymät. Alkuun ratsukon työskentely oli vähän sinne päin suuntaavaa, mutta pikkuhiljaa Nova ratsastajineen löysi kolmen T-kirjaimen pyhän kolminaisuuden; tahdin, tasapainon ja täsmällisyyden.Kun ratsastaja oli löytänyt paremmin itsensä hevosen ympärille ja pystyi vaikuttamaan mustankimoon, lähdimme ratsastamaan pieniä pätkiä Intermediaite-tason radasta. Alkuun yhdistimme kootun käynnin ohjelman koottuun laukkaan, jossa piti esittää pituushalkaisijan ympärillä siksak kuviolla sulkutaivutusta laukanvaihtoineen. "Joooo." kehuin ratsukkoa, joka teki työtä käskettynä. "Nyt huolehdi, että sun oma istunta ei hieman valahda vasemmalle, vaan pidät korsetin tiukkana ja istut keskellä satulaa - ja kun saat pienen puolipidätteen kautta hevosen suoraksi, pyydät sen vaihtamaan laukkaa. Jes, juuri näin. Huomaatko mikä ero, kun istuit itse keskellä niin Novakin pääsee suoristumaan ja sillä on tilaa vaihtaa laukka suorassa eikä niin, että se vähän roiskaisee vasen lapa lukkiutuneena jonkinmoisen vaihdon sun toivoessa että se oli suurinpiirtein puhdas." jatkoin.
Loppuvalmennuksen aikana yhdistimme lävistäjällä laukanvaihdot joka kolmannella askeleella ja lähdimme kääntämään piruetteja siten, että Novan oli määrä pysyä ylälinjastaan ja kaulastaan melko avoimena, jotta se sai poljettua piruetin voimakkaasti takaosansa päällä. "Jeees, todella hyvä. Taputa sitä ja ota hetkeksi käyntiin."
--
Sole pk-merkintä
Kaukana Ahvenanmaasta tunsin olevani lomalla, vaikka oikeasti olin työmatkalla Itävallan paahtavan auringon alla. Olin saapunut valmentamaan muutamia ratsukoita, jonka lisäksi olin luvannut Orikulman pariskunnalle ratsastavani heidän muutaman hevosen päivän päätteeksi. Kun kentälle tuotiin kullanhohtoinen lusitano-ori, tunsin olevani kuin lapsi karkkikaupassa - olin hyppiä innosta ja päässäni pyöri noin miljoona ajatusta siitä, mitä ja miten ratsastaisin orin tänään.Kun hyppään ensikertaa vieraan hevosen selkään, käytän kymmenen - ehkä viisitoista - minuuttia hevosen alkuverryttelyyn jossa tunnustelen huolellisesti hevosen rattia, kaasua, jarrua ja yleistä fiilistä työntekoa kohtaan. Sole vaikutti olevan kivan eteenpäinpyrkivä ja se vastasi nopeasti apuihin, joten lähdin melko pian työstämään oria rehellisemmin takaosansa päälle saaden sen hiljalleen parempaan ryhtiin ja tasapainoon. Vaikka orilla oli hyvä lihaskunto ja kantokyky, se kuitenkin meni sieltä, mistä aita oli matalin valahtaen välillä hieman pitkäksi. "Höpöhöpö." jututin oria, kun korjasin sitä takaisin kootumpaan muotoon.
Pienten välikäyntien jälkeen lähdin työstämään oria laukassa, jossa työskentelin tänään ehdottomasti eniten - enkä vähiten siksi, että sen keinuhevosmainen laukka houkutteli fiilistelemään hetkessä. Yksittäiset vaihdot Sole tarjosi melko automaatiosti, mutta sarjassa tehdyissä vaihdoissa huomasin orin venähtävän välillä hieman pitkäksi. Kun tuin orin tekemistä enemmän ja huolehdin heti vaihdon jälkeen sen takajalkojen olevan ripeät ja tulta täynnä, myös sarjavaihdoista saatiin varsin näyttäviä, tasapainoisia ja ryhdikkäitä kokonaisuuksia. "En mä tiedä mitä kieltä mä puhuisin sulle, mutta jättebra!" naurahdin orille, joka pärski innokkaana saatuaan takajalat ja sitä kautta voiman vaihtoihin mukaan.
"Tämähän on tosi kiva. Lähetä tämä loppuvuodeksi Ahvenanmaalle, niin sulla on ensi kaudella Grand Prix-tason kouluhevonen." Nauroin Moonalle, joka oli seurannut tekemisiämme tiiviistin kentänlaidalla. "Ihan totta, eihän tästä ole enää pitkä matka geepee tasolle, teknisesti se tekisi, eikä liikekään ole este - kun tämä saisi vaan vielä hiukan lisää voimaa ja kantokykyä, niin se oli siinä." jatkoin, ja huomasin yrittäväni ylipuhua naista luopumaan oristaan saadakseni nauttia sen kanssa yhdessäolosta tätä hetkeä pidempään. "Sulla on mun numero. Soitat vaan." nauroin vielä ja siirsin Solen raviin keventääkseni sen eteen-alas.
-
@jaanak Volhyniaa ja Assia saa käydä viihdyttää päiväkirjamerkinnöin.
Rockylle valjakkoa
Musta, äärettömän ryhdikäs friisiläisori laukkasi valjakkovaunut perässään tasapainoisesti, rennonletkeästi kentällä alkulämpöjä samalla, kun olin itse muuttua kateudesta vihreäksi. Joku friisiläisissä iski minuun kuin sata salamaa - luultavasti juurikin se näyttävyys, joka Rockyssakin oli. "Joo-o. Kunnon satuhevonen." sain viimein huokaistua, kun olin katsonut valjakon tekemistä kierros toisensa jälkeen.
"Otetaan vielä ihan koko kentän kokoista kahdeksikkoa siten, että suoristat ja pyydät laukanvaihtoa keskilinjaa ylittäessä. Saadaan vähän takajalkoja aktivoitua ja heräteltyä ori päivän tehtäviin." tuumin, ja esittelin tötteröitä kädessäni.Kun valjakko oli lämmitellyt ja valmis päivän agendaan, esittelin heille kentälle rakentamani tarkkuusradan muutama tehtävä kerrallaan. Tehtävät valmisteli kokonaisuuteen, jossa halusin nähdä vauhdikasta, mutta tasapainoista suorittamista - ilman, että pallot poukkoilisivat tötteröiden päältä kentän pohjalle.
"Ei täällä Jaana kello tikitä vielä, niin ota ihan rauhassa vaan. En mä jaksa käydä joka töttöröllä nostamassa palloja ylös." nauroin vatsa kippurassa, kun valjakko laukkasi tehtävien läpi vähän sieltä sun täältä. Nyt pienen muistutuksen jälkeen Jaana malttoi mielensä ja otti tekemisen vähän enemmän tosissaan, pallotkin pysyivät suhteellisen hyvin tötteröiden päällä eikä lennellyt kauniissa kaaressa vuoroin länteen ja vuoroin itään.
"Noniin, onnistuuhan se tötteröiden väliinkin ajaminen!" kannustin nauraen valjakkoa, joka eteni tehtävältä toiselle melkoista haipakkaa.Valmennuksen loppuun ajoimme rataa, joka sisälsi paljon tiukkoja kaarteita ja tehtäväkokonaisuuksia, jotka vaativat tasapainon lisäksi selkeitä temponmuutoksia; sujuvan kokonaisuuden saadakseen Jaanan piti uskaltaa välillä himmata vauhtia ja vuoroin taas pyytää oria etenemään reippaammassa vauhdissa esimerkiksi ulos tehtävältä kohti seuraavaa tehtävää. "Tosi hyvä, juurikin oikea ratkaisu tähän väliin." hymähdin, kun Jaana uskalsi siirtää orin muutamaksi askeleeksi raviin saadakseen tehtäväkokonaisuuden suoritettua ilman tipahtavia palloja. "Ja sitten vaan urku auki ja laukkaa kohti seuraavaa tehtäväkokonaisuutta!" komensin, johon valjakko vastasi reippaalla laukannostolla.
Andre kouluvalmennus
Jaana oli valmennusta kysyessään pyytänyt, että keskittyisimme ensisijaisesti hänen istuntaan ja apujen käyttöön, sillä ratsukolla oli viime aikoina ollut ongelmia yhteisen sävelen löytymisessä. "Ei mitään katastrofaalista, mutta jotenkaan ajatukset ei siirry päästä toiseen ihan sellaisena, kun olisi ideaalia." Jaana totesi, kun kiipesi kauniin rautiaan puoliverirorin selkään. "Selvä, otetaan selvää missä kohtaa tulee katkos ja lähdetään ratkaisemaan ongelmaa." hymyilin, ja ohjeistin Jaanan alkukäyntien jälkeen ensimmäisen tehtäväkokonaisuuden pariin.Teetin ratsukolla melko haastavan alkuverryttelyn, sillä halusin päästä nopeasti käsiksi ongelmaan. "Käännä tähän ympyrälle ja jäädään tähän työstämään ravia ensin siten, että teet tuon puoleisen kaarteen pientä pohkeenväistöä hevosta kooten ja suoristuksen jälkeen lataa keskiravia jäljelle jäänyt puolikas." ohjeistin ratsastajaa. "Tässähän tämä ongelman ydin piileekin." virnistin muutaman kierroksen jälkeen ratsastajalle, joka näytti hevosen selässä melko tuskaiselta. "Oot vähän kiveä itse, etkä jousta liikkeen mukana - jonka myötä susta tulee hidas ja kömpelö, johon Andre vastaa peilin tavoin myös hitaudella ja kovuudella. Kokeilepa vetää keuhkot täyteen happea, istua syvälle satulaan, päästää jalat ja kädet rennoksi ja sitten toistaa sama." ohjeistin, jotta ratsastaja uskaltaisi rentoutua hevosensa selässä. Hiljalleen Jaana uskaltautui päästämään kroppaansa rennoksi, jonka myötä myös Andre rentoutui ja hakeutui hiljalleen pehmeämmälle ylälinjalle. "Jes, juuri näin." kehuin ratsukkoa.
Jatkoimme tehtävän suorittamista myös laukassa, jolloin jotkin palaset loksahtelivat kuin itsestään paikalleen - alkuvalmennuksen aikana esiintynyt jäykkä ja kireä ratsastaja oli tipotiessään, jonka myötä Andren liikkuminen ja tekeminen vapautui täysin uudelle tasolle. "Jaa, taputa sekä itseäsi että hevosta ja otetaan hetkeksi käyntiin." hymähdin, kun Jaanan kasvoille muuttui hiljalleen onnellinen ja vapautunut hymy.
"Mä luulen, että ootte viime aikoina keskittynyt liikaa temputtamiseen ja ihmeiden tekemiseen. Teille tekisi äärettömän hyvää ratsastaa nyt viikko tai vaikka kaksi maneesissa peilien edessä hyvin rennoin mielin ihan vain käyntiä, ravia ja laukkaa ja hakea ihan perustavanlaatuisesta tekemisestä yhteinen rentous ja kiva fiilis takaisin työntekoon. Peilien avuilla sun olisi myös helppo vahtia omaa istuntaa ja varmistaa, että et jää jäykäksi ja kovaksi siellä selässä." neuvoin ratsastajaa, joka oli hyvin samaa mieltä kanssani.
-
Mä voisin vaikka jonkun päiväkirjamerkinnän tai kouluvalmennuksen kirjoittaa, jos on vielä kiinnostusta tekstivaihtoon. Jospa sit inspirois omillekin hevosille kirjoittaminen kun välissä kirjottaa jollekin muulle Vaihdossa Helmille vois kirjoittaa päiväkirjamerkintää tai este/maastoestevalmennusta
-
@juulia said in Vaihdetaan tekstejä :
Mä voisin vaikka jonkun päiväkirjamerkinnän tai kouluvalmennuksen kirjoittaa, jos on vielä kiinnostusta tekstivaihtoon. Jospa sit inspirois omillekin hevosille kirjoittaminen kun välissä kirjottaa jollekin muulle Vaihdossa Helmille vois kirjoittaa päiväkirjamerkintää tai este/maastoestevalmennusta
Joo, ihana Helmi tänään ei varmaan enää lähde, mutta huomenna tai viikonloppuna jaksan taas näpyttää Callea saa käydä tervehtimässä, jos haluut valmentaa niin ratsastajana Siiri ja jos haluut mielummin kirjoittaa pk-merkintää, kaikkea saa tehrä.