Rupattelutopic kaikille tylsistyneille
-
.... en tiiä, naurattaa kyl, taas, tää mun hidas mutta vakaa hajoominen.
Viime yönä heräsin, muka herätykseen, katoin et kello on jo yli 5:30 eikä se parilla epäuskosella tarkistuksella siittä muuttunu (yleensä lähen viimestää 5:25 töihin) ja kauhial paniikilla vaatteet päälle, otin oikein mun fillarin jossa renkaat tyhjät että kerkeen. Matkalla kävi mielessä että vähä tuntuu nyt joku oudolle mutta ajoin työpaikan pihaan ja kävelin portista sisään. Siinä vaiheessa rupesin kattoo kelloo et kerkeenkö käydä ruokalalla hakee jotai evästä. Vailla kolme. En tienny pitäskö itkee vai nauraa, polin kottii ja ihme kyllä sain vielä unta. Nii ja se mikä tuntu oudolle oli se et oli iha säkki pimmeetä. Niih.
Mul oli ma-ti vapaa ja sillo oli kans vastaava show kun maanantain vastasena yönä heräsin ja tajusin ettei mul oo herätystä ja siinä keskellä yötä sitte panikoin puhelimet ja kaikki läpi ku en muistanu enkä unisena osannu mistää kahtoo mikä vuoro on kunnes joku aivosolu älys että nii vapaa vaan.
-
This post is deleted! -
@serena voi kauhia Itsellä sama juttu, ei tullut aamuvuoron tekemisestä mitään, kun stressasin koko yön sitä että heräänkö kelloon (ikinä en ole myöhästynyt tai jäänyt heräämättä).
-
@jannica Joo en tiiä miten tuollatavalla nuin polla sekasi Onneks en laitellu työkavereille tai työpaikan whatsappii mitää viestejä että oon myöhässä ku arvelin että kyllä mie sillä fillarilla kerkeen.
-
Merieläinpuistot vaatineet taas uuden uhrin Vittu laittaa kyllä laulattamaan taas tämä ja että ihmisistä on jotenkin hienoo päästä töllistelemään delfiinejä/valaita ja niiden temppuja.
-
Ihanaa, täräytin moottoritiella kuoppaan ja sen jälkeen alko autossa hirvee kolina. Ajelin porukoille ja pelko persiissä ettö nyt tulee kallis keissi. No, iskä tänään katto sitä ja toiselta puolelta iskari irti. Onneksi ainakin tällä hetkellä vaikuttaa sille että päästään yhden osan vaihdolla ja se osa makso 23e. Nyt vaa sormet ja varpaat ristiin että iskä saa sen vaihdettua ite eikä tartte lähtä viemään pajalle Eikä paljastu lisää vahinkoa... Lähti ELYlle viestiä, oon ajanu tohon monttuun varmaan neljästi mutta aatellu et kyllä siitä joku on ilmottanu...
-
Kävin mutsin serkun navetalla kun se sijaitsee meidän mökin naapurissa ja siellä oli kaks tän kesän vasikkaa 🥺🥺 Aitauksessa oli viime kesän vasikka jota kävin sillon rapsuttelee, ja nyt siellä oli kaks pientä, vähän vanhempi tyttö ja kaksviikkonen iiiso poika Tyttö oli hirveen ujo, mut poika rakasti rapsutuksia ja oli hirveen pehmee, oisin halunnu ottaa sen mukaani
-
@nikki Kyllä se o iha mahtava työsuhde etu, kun pääsee viikoittain vasikoille lässyttää
-
@Veera-R Aivan varmasti, mä käyn tuolla Pertunmaan mökillä tosi harvoin kun meillä on mökki myös Vanhakylässä (ei olla mitää porvareita, toinen kuuluu äidin suvulle ja toinen isän suvulle), niin ei kauheesti oo päässyt kattelemaan lemmuja. Mut yritän käydä aina ku oon siellä ja mulla on yks lapsuudenmuisto lehmästä nuolasemassa mun naamaa varmaan 15 vuotta sitten Viime kesänä kävin kuvaamassa lemmuja niin vein nyt lahjaksi taulun minkä tilasin tuosta parhaasta, toivottavasti tykkäävät 🥺
-
@nikki Ai sitä o naapurissa melkee oltu Olisit kertonu, kaipaisin joku ottaa vähä kuvia mun ponnysta. XD
-
-
@nikki Jos vanhus sinne asti elää XD Koira Vanhuski lähti niin äkkiä, et nyt oon iha varpaillani kokoajan, et milloi tuo heittää veivinsä, vaikka onki nyt kyllä hienossa kunnossa
-
@Veera-R Jotkut lähtee ns. saappaat jalassa, veikkaan että toi omakin koira. Onhan se jo hidastunut, ristisidevamma kiukuttelee eikä se enää kuule mitään (tokkopa koskaa kuullut, korvathan sillä on ihan koristeena vaan), mutta sekin tulee todennäkösimmin menee varottamatta sitten kun menee.
-
@nikki Toisaalta ajattelin kyllä niin, että ratkaisu oli paljo helpompi silloin tehdä ja sai elää koiran elämää loppuun saakka
-
@Veera-R Me mennään tässä lähiaikoina ell tuon vanhuksen kanssa, katotaan vähän näppylöitä ja kaulaan tullutta pattia, ja että miltä jalan kiputaso vaikuttaa, voidaanko määrätä kipulääkitys vai pitääkö ruveta miettimään radikaalimpia vaihtoehtoja.
-
Muutetaan tässä avopuolison kanssa vihdoin isompaan kotiin, johon saa tulla myös koira. Se on puutalo-osake, joten muutama kaksi seinänaapuria löytyy, joten ihan silleen samalla huolettomasti ei vois koira haukkua kuin omakotitalossa. Ollaan joka tapauksessa katteltu rescuekoiria, koska en haluaisi ostaa kasvatettua koiraa, kun kodittomia on niin paljon. Eikä meillä myöskään oo varaa tästä suoriltaan heittää 2000-3000€ euroa vain siihen koiran ostoon Koiran ylläpitoon on kyllä varaa, myös yllätyseläinlääkärikuluihin on varat (ihan hätätapauksessa mun vanhemmat tukee rahallisesti), mutta tuommoinen ostosumma on vaan liikaa.
Vastuullisia rescueyhdistyksiä myös tuntuu olevan kyllä esim. Pet Rescue Finland, Kulkurit ja Balkanin koirat, mitä nyt oon kattellut. Muutaman hakemuksenkin laittanut jo, mutta tuntuu, että kilpailu kaikista alle polven korkuisista on todella kovaa. Koti on kuitenkin sen verran pieni vielä silti, että ei isompaa koiraa haluaisi ottaa, ja pidän muutenkin enemmän pienistä tai keskikokoisista koirista. Myös mahdollisesti haastavan koiran kouluttamisen koen helpommaksi, jos koiralla ei ole aivan härän voimia.
Noh, tuo nyt oli vain tuommoista lätinää. Onko täällä kellään rescuekoiraa? Kiinnostaisi kuulla kokemuksia koko prosessista koiran hankinnasta sen tämän hetkiseen tilanteeseen asti!
Oon ollut ilman koiraa jo viisi vuotta eikä mun sydän kestä enää. Kodista vaan puuttuu oleellinen osa ilman koiraa ️ Nyt ois täydellinen hetki hankkia, kun tulee uusi koti ja koulu loppuu, niin vakitöistä tulee rahaakin kiitettävästi. Ja ollaan miehen kanssa suurimmilta osin eri aikaan töissä, joten koirulin yksinolo olisi aika vähäistä.
-
@Sonja No Balbon sä tiedätkin. Mä kutsun sitä puolirescueksi, koska se tuli yksityisomistajalta, mutta sitä on todennäköisesti ehditty pahoinpitelemään 2,5 vuodessa ja se pelkäsi mun isää silloin kun se tuli. Se oli myös pelkoaggre kaikkea liikkuvaa kohtaan eli sitä ei oo varmaan totutettu ikinä mihinkään eikä sille oo opetettu mitään käskyjä. Balbo oli kuitenkin aina enemmän pelokas ku vihanen, ja ajan kanssa se alkoi tulla kuorestaan. Se oppi ja oppii edelleen uudet asiat ihan valonnopeudella, sille opetettiin istu, maahan, kieri, pyöri, selälle, tassu ja sitten erikseen vielä vasen ja oikea tassu, ja se opetettiin kulkemaan portaissa vieressä vs. edellä. Sitä ei olla koskaan saatu totutettua muihin eläimiin ja vieraiden kanssa se on edelleen epäluuloinen, mutta kehittynyt niin hirveästi siinä. Nyt viikonloppuna se on ollut mökillä mun, mun vanhempien, mun siskon ja mun kolmen veljen kanssa. Se on pummannut kaikilta ruokaa ja antanut kaikkien rapsuttaa. Se on muutamaa meistä purrut, mutta ei ikinä tahallaan, ja se on tuttujen kanssa maailman paras koira. Se nukkuu mun sylissä ja tulee moikkaamaan kaikkia kavereita joita tuon kotiin, ja se luottaa muhun niin hirvittävästi että välillä itkettää. Se nukkuu mun vieressä öisin, seuraa mua minne mä meenkin, ja mä luen sitä ku avointa kirjaa. Sillä oli hirveästi ongelmia kun se tuli, mutta siitä tuli Maailman Paras Koira ja se tulee varmaan aina olemaan mun elämäni koira.
-
@sonja En mäkään heittäis kahta tonnia. Onks pikkukoirilla oikeesti niin paljon tiukemmat hinnat ku isoilla? Omat oli 1200 ja 1300 ja toki hetki piti säästää mutta ei nyt kohtuuttomasti.
Mun eka nyt edesmennyt oli kotimainen kodinvaihtaja, jota ei oltu listattu mihinkään vaan sitä tarjottiin meille kun laitettiin aikoinaan olemassa olleenseen Apulaan ostetaan-ilmoitus. Oli hyvä koira ja jäi erossa mun exälle kun sopi hänen kanssaa niin paljon paremmin yhteen kuin mun.
Nykyään en sekarotuisia enää harrasta kun tarvitsen ennalta määrättyyn työhön koiria.
-
@sonja mä suosittelisin enemmänkin suomalaista kodinvaihtajaa. Jotenkin nuo ulkomaan rescuet ei nappaa yhtään, siitä on tehty niin järjettömän suuri bisnes. Mun eka, jo edesmennyt, koira oli suomalainen kodinvaihtaja. Ihan paperit ja suomalainen kasvattaja oli, mutta hieman epäonninen omistajien suhteen.
Ja noh, oma rotukoira maksoi sen 1800€ (fieldspanieli, ulkomailta eli tuohon tulee sit toki muut kulut päälle, yhteensä mulla taisi mennä himpun vajaat 3000€ ennen kuin koira oli kotona) ja seuraava varmaan tulee olemaan 1500-1800€ (kultainennoutaja) luokkaa, paha sanoa. Muotiroduthan ne maksaa enemmänkin, mutta ne yleensä ovatkin enemmän tai vähemmän sairaita (mm. brakyrodut).
-
@Sonja Miljalla oli ihan hyvä pointti noissa ulkomaisissa rescueissa, varmasti siellä on hyviäkin ja oikeasti kotia tarvitsevia koiria, mutta siitä on tullut niin iso trendi, että kannattaa selvittää taustoja kunnolla jos sellaisen haluaa. Kannattaa katsoa eläinsuojeluyhdistyksien sivuja sekä Facebookissa on kaikennäköisiä kodinvaihtajaryhmiä, joihin kannattaa liittyä. Oon russeliryhmässä törmännyt nyt lähiaikoina muutamaan ihan asialliseen kodinvaihtajailmoon, aina tulee elämäntilanteita joissa joudutaan koirasta luopumaan. Rescueitahan ne ei ole, mutta aikuisilla koirilla on aina enemmän vaikeuksia löytää kotia kuin nuorilla ja pennuilla, vaikka ois kuinka asiallinen eläin.