Värikeskustelu
-
Onko hei sw (suomenkirjava) aina neljä sukkainen vai riittääkö jos jaloissa esim. 1-2 sukkaa?
-
@vibaja eikös tuo liene ilmenevän ihan pieninä valkoisina karvoina otsassakin. Eli ei tarvitse neljää sukkaa...?
-
@spookiness Niin mäki aattelin, mut pakko varmistaa
-
@vibaja ainakin se vieno-kaneli oli se suomenkirjava ja sillä oli pari hassua valkosta karvaa otsassa
-
kyllä juu voi sw olla tosi pienimerkkinen / melkein merkitön. siksi juuri se on myös yksivärisiksi jalostetuissa roduissa säilynyt geenipoolissa purskahdellakseen salaa aina jostain.
-
Mulle tulikin tästä mieleen, että miten eroaa eriperintäinen ja samanperintäinen SW? Entäpä W20? Voivatko näyttää samalta vai lisääkö reilusti valkoisen määrää? Suomenhevosissahan ei kai samanperintäisiä ole, mutta voidaanko olettaa, että näyttäisi samalta kuin muissa roduissa?
-
@katariina-a Picasso on samaperintäinen SW, sen vanhemmista on kuvat nähtävillä jotka on todella pienimerkkisiä. W20 eriperintäisenä on melko pienimerkkinen myös, mutta samaperintäisenä laajaa kirjavuutta esimerkkinä Dream of Gold jota luultiin pitkään tobianoksi. W20 on siitä erikoinen geeni että kirjavuus vaihtelee. Voi olla sabinonkaltaista kuviota, päistärkarvaisuutta tai erittäin laajaa rikkonaista kuviota. Clydesdaleissa on W20 geeni ja esimerkiksi täältä näkee hyvin miten W20 käyttäytyy (kansallinen myyntitapahtuma). Suurin osa on samaperintäisiä, mutta on niitä varmasti eriperintäisiäkin joilla on "hillityt" merkit.
Eli lyhyesti, eri- ja samaperintäinen eroavat toisistaan jos on kyseessä nämä geenit. Issikoilla tai shetlanninponeilla SW1 eriperintäisenä esimerkiksi saattaa oireilla vain herasilmällä, isompana päämerkkinä tai pienenä sukkana jalassa. Samaperintäisellä splashilla menee kirjavuus aina poikkeuksetta vähintään mahan alueelle, mutta eriperintäisenä se pysyttelee visusti pois sieltä. W20 on mulle vähän epäselvä miten käyttäytyy eriperintäisenä, mutta käsittääkseni sabinomaiset sukat, ehkä valkeaa mahassa, isot päämerkit mutta samaperintäisenä kirjavuus leviää koko kehoon, mutta voi olla myös pienimerkkinen.
Tulipa pitkä viesti Korjatkaa toki jos olen väärässä, oon vähän epävarma tuon W20 geenin käyttäytymiseen kun sitä ei tutkita niin laajassa mittakaavassa kuin splashia.
Ps. Sivuhuomautuksena Cassio's Picasso KD on ruunattu, mutta sillä on täyssisarus. Noin vuosi sitten siitä oli vielä pakastetta saatavilla, ei käryä onko enää mikä on sikäli harmi traksujen splash linjalle. Just bongasin Cassion varsan myynnistä, olikohan nuori ruuna. Harmi, koska se teki tuloksia ja oli myös vuoden hevonen vuonna 2019.
-
@Katariina-A Monesti valkoisen määrä lisääntyy, mutta ei aina! Toisaalta riippuu myös siitä, minkänäköiseen eriperintäiseen vertaa. Ihan pienimerkkiset samanperintäiset on mun ymmärtääkseni semiharvinaisia, mutta kyllä mä elävästi muistan nähneeni kuvis To/Toksi testatusta ruunikosta puokista, jolla ei ollut kuin läsi ja sukat tms.
-
@Nikki Tobiano on sellainen geeni et se näyttää melkeen aina samalta oli miten monta geeniä tahansa Ilman testiä ei voi mitenkään tietää että onko eri- vai samaperintäinen. Pienimerkkiset tobianot on todella harvassa mutta onhan niitä joskin niitä ei voi silmämääräisesti erottaa splashista tai dominanttikirjavuudesta. Tosin ei splashia ja dominanttivalkoistakaan välttämättä voi keskenään ilman testiä jos ovat eriperintäisiä etenkin jos rodussa esiintyy molempia.
-
@hm Kiitos paljon pitkästä vastauksesta, en tiennyt yhtään miten lähteä edes etsimään tietoa tästä Nyt osaan ehkä tulevaisuudessa valikoida (tai värittää) mahdollisia kuvia paremmin. Aika epätodennäköistä, että mullekaan tuplasuomenkirjavaa ikinä tulisi, mutta rupesin miettimään, että mitä jos
-
Joo, SW1 on samanperintäisenä isompi kuvio kuin eriperintäisenä. Suurimmillaan splash voi olla kokovalkoinen, jolla on tummaa väriä korvissa, niskassa, kaulan yläosissa ja/tai ryntäillä (ns. medicine hat). Tosin näinkään laajat splashit eivät ole kovin yleisiä ja herää vähän kysymys, että liekö siihen vaikuttamassa sitten jokin toinen tekijä, esimerkiksi se W20, jolla on taipumus lisätä valkoisen värin määrää.
Eriperintäinen splash voi sitten olla merkitön, herasilmäinen, pienimerkkinen tai suurimerkkinen, mutta ilmeisesti se tosiaan ei aiheuta vielä sellaista isoa yhtenäistä valkoista aluetta hevosen jalkoihin, vatsan alle ja kaulalle, mutta en nyt mene tästäkään varmaksi vannomaan.
Huomatkaa sitten, että kun puhun splashistä, tarkoitan SW1:stä. Muista SW-muunnoksista ei ole tarkempaa käsitystä, joitain niistä epäillään samanperintäisinä letaaleiksi eli samanperintäisiä hevosia ei olekaan ainakaan elossa, ne joko abortoituvat kantoaikana tai syntyvät tupla-framen tapaan elinkelvottomina, en tiedä miten nämä geenit käyttäytyvät.
Sabinohan on toinen samankaltaisesti käyttäytyvä kuvio: yksinkertaisena pienempi kuvio, tuplana esiintyessään aiheuttaa kokovalkoisen värityksen, ns. sabinovalkoisen, jolla on tummia täpliä ehkä just kans korvissa jne. Esimerkiksi tämä voisi olla sabinovalkoinen, sillä on tummat silmät, kun ne tummat täplät ovat osuneet juuri silmien kohdalle. (Sivuhuomio: tämä muuten tuntuu olevan jossain määrin "yleistä", että jos on tällainen tosi paljon valkoinen väri, mutta tummia täpliä löytyy, niin ne osuvat juuri silmiin. Onko kellään parempaa tietoa asiasta tai edes samansuuntaisia huomioita vai olenko vain harhainen?)
-
@sirpa said in Värikeskustelu:
tummia täpliä löytyy, niin ne osuvat juuri silmiin. Onko kellään parempaa tietoa asiasta tai edes samansuuntaisia huomioita
Tuli mieleen että voisiko se johtua kehityksestä kohdussa? Periaatteessahan valkoiset merkit ovat kaikki jonkin sortin "kehityshäiriöitä" joihin värisolut joko eivät koskaan synny ja pääse ollenkaan tai eivät vain perillä aktivoidu oikein.
(vaikka ehkä voi ajatella että ainakin sukilla ja päänmerkeillä olisi joku tunnistettavuusominaisuus ja tiikerinkirjavia löytyy jo luolamaalauksista ehkä pensaikkoympäristöön parempana kuin avoimen aron hallakot tai tumman metsän ruunikot... Mut ei mennä siihen)
Muistelisin että osa valkokirjavuuksista ns. mekaanisesti tapahtuu jossakin myöhemmässä sikiön kehityksen vaiheessa, osa jo hyvin varhain, ja jompi kumpi näistä mahdollisuuksista on sit vähän "vaarallisempi" ajankohta. Joka tapauksessa voisi ajatella että itse kullekin näkevälle otukselle on biologisesti aika tärkeää alkio- ja sikiövaiheessa rakentaa silmät ja pääkoppa kunnolla. Et voisiko olla että sen vuoksi ne sitten jää joskus isoissakin kirjavuuksissa "häiriöttömiksi" alueiksi...? Senhän esimerkiksi näkee jenkkien isoista splasheista joskus että korvat kun alkaa olla kokonaan valkeat niin usein hevonen myös aika kuuro.
-
@jii
Viitanen selitti kirjassaan merkkien syntyä siten että alkionkehitysvaiheessa ne uloimmat osat (eli pää ja jalkojen alaosa) voivat jäädä ilman näitä pigmenttiä tuottavia soluja, kun ne solut eivät ehdi vaeltaa siinä tietyssä kehitysvaiheessa ihan loppuun asti tai jotenkin sinne päin... En muista sitä tarkalleen eikä kirjakaan ole tässä käden ulottuvillla ja kun en ole biologian asiantuntija, niin en osaa selittää näitä sitäkään vähää. Että "normaalit" merkit olisivat jossain määrin kenties satunnaisia tai ainakin niiden lopullinen muoto. Kyllähän monesta rodusta (friisi, cb, nvh nyt ainakin tulee mieleen) on pyritty noita merkkejä jalostamaan kokonaan pois ja siinä onnistuttukin, joten ihan täysin satunnaista se ei ehkä ole. Miten kirjavuuden kehittyminen sitten tapahtuu, niin se on mysteeri minulle. Ja monet alkukantaiset roduthan ovat täysin merkittömiä, kuten przewalski ja siitä oli puhetta jokunen sivu sitten, että minä ainakin olettaisin sen johtuvan ihan luonnonvalinnasta ja siitä että se yksi onneton valkomerkkinen yksilö oli petojen varmaan helpompi bongata muuten tasaisesta hallakoiden laumasta, jossa kaikki muut hevoset sekoittuvat vähän toisiinsa.Mutta joo, valkoinen väri tai siis värin puute on jonkinlainen "häiriö". Oletusarvoisesti ihosolujen pitäisi sitä pigmenttiä tuottaa. Ja tosiaan joskus se valkoinen väri voi tosiaan korreloida siihen, että jotakin muutakin on vinksallaan. Kuurous on liitetty splashiin, mutta sitten tämä mainitsemani tupla frame eli overo lethal white syndrome (OLWS) on vähän samansorttinen, jos tosin tosi paljon vakavampi keissi. Väri ei ole kehittynyt lainkaan, mutta ei ole kehittynyt paljon muutakaan, ruuansulatuskanavahan niillä on jotenkin viallinen.
Eikä tämä koske vain hevosia, sillä myös kissoilla ja koirilla valkoinen väri korreloi joskus ongelmiin, ainakin kuurouteen. Bostoninterriereillä liika valkoinen väri päässä yhdistyy vissiin aika usein kuurouteen. Niillä pitäisi olla ns. laukki eli naaman keskellä valkoista väriä, mutta korvien pitäisi olla kunnolla pigmentoituneet. Jos ei ole, ne saattavat olla kuuroja. Samoin joillain kissoilla sinisilmäiset valkoiset ovat kuuroja (olikohan turkkilainen angora nyt ainakin).
-
@jii Mä oon ymmärtäny et valkoiset merkit on yleisesti ottaen domestikaation aiheuttamia (susi vrt. koira, przewalski vrt. yleisesti ottaen kaikki modernit hevoset, villikissat vrt. kotikissat) ja sen takia niitä ei luonnossa juuri näy. Hevoset (ja koirat ja kissat) tunnistaa toisensa lähinnä hajun perusteella, vaikka toki myös visuaalinen puoli vaikuttaa
-
@kioja
Juu näin se on. Useille eläimille väri toimii jonkinlaisena suojavärinä ja valkoinen nyt erottuu yleensä vähän turhan hyvin kaikesta muusta paitsi lumesta. Kesyttämisen jälkeen eivät ne valkomerkkiset yksilöt olekaan joutuneet petojen kitaan vaan ovat päässeet jatkamaan sukuaan. Kenties ihminen on jopa vähän suosinutkin niitä jalostusvalinnassa, kun ovat erilaisia. -
@kioja joo siis tää kesyynnysteoriahan toistuu oikeen helposti monilla nisäkkäillä, ulkonäkö ja luonne muuttuu kun ravinnonsaantikin (ja joidenkin ajatusten mukaan myös esim nykyihmisten lyhyt kallon muoto olis jonkinlaisen "itsedomestikaation" tulos, tiedä häntä).
Mutta sillä tosiaan tuota evoluutiota vaan foliohattuilin kun tiikerinkirjavia villihevosia on tosiaan pech merlen luolamaalauksista ja eurooppalaisista villihevosjäänteistä paikannettu. Myös jonkinlainen miltei hopeavärisen oloinen vaaleaharjainen (mutta jo sukupuuttoon kuollutta alalajia edustava) muumioitunut villihevonen löytyi mmmmm muistaakseni ehkäpä Yukonista...
Tuolla linkin takana viitataan myös mustapohjaisiin siperialaisjäänteisiin. Samaten on mietitty että tumma jauhoinen ruunikko olis hyvin nopeasti ja varhain mutatoitunut hallakosta ja/tai ollut tarpaanille ominaisin väri anyway koska eli tummemmassa metsäympäristössä.Eli siis ihan kaikki ei-ruunihallakko ei ole ihmisen kädenjälkeä kuitenkaan.
Ja kuten sirpa sanoi, pieniä merkkejä on vaikea meidän vieläkään jäljittää geneettisesti. Luonnossa kuitenkin syntyy silloin tällöin vaikka kirjavia hirviä tai korppejakin, ja ilmeisesti ainakin keski-ruotsissa on joku valkoinen hirvisonni ollut sen verran suosittu lehmien kesken että siellä alkaa se vahinkoväri olla jo melkein oma populaationsa.
En näe mahdottomana etteikö esim. "vanhana" mutaationa pidetyt tobiano ja suomenkirjava olisi voineet ns. alkaa ihan jostakin pienimerkkisestä pilkahtelusta jota ihminen sit kannustaa jalostusvalinnoillaan.Mutta totta kai tää jälkimmäinen on ihan taas vaan mutuilua ja jossittelua, en tiedä sen paremmin kuin kukaan muukaan
-
Tuun jälleen jauhaan puoliverisistä Pitäisi joskus lukea muitakin uutisia kuin puoliveristen väriryhmiä.
Selle Français kantakirjaan hyväksytty tiikerinkirjava Irelkao L’Évidence joka on toistaiseksi ainut kantakirjaan hyväksytty tiikerinkirjava. Ensimmäiset varsat on jo syntynyt, mutta ei ilmeisesti vielä rekisteröity.
-
@hm
"Breed: Polish Malopolska
Colour: Appaloosa"Eli malopolski taitaa tuo emä olla rodultaan, ei kai sentään appaloosa?
-
Tainnut rotu ja väritys sekoittua kun nuo kutsuu tiikerinkirjavia appaloosiksi. Se rotukohta on siinä sukutaulurimpsussa eri kohdassa ku appaloosamerkintä.
-
Juu, appaloosa kuulostaisi kovin villiltä kortilta puoliverijalostuksessa, mutta olen sen aiemminkin todennut tässä keskustelussa, että itä-Euroopasta löytyy näitä tiikerinkirjavia joitain, joiden sukutaulut päättyvät kauan ennen kuin niistä selviää yhtään että mistä se väri on peräisin. Puoliverisen kaltaisia otuksia joka tapauksessa, tässä tapauksessa siis malopolskeiksi merkittyjä. Mielenkiintoinen veto kyllä, että on päässyt luikertelemaan sf-kantakirjaan ja toivottavasti, toivottavasti sieltä vähän muuallekin. Teoriassa mahdollista, koska sf on aika laajalti hyväksytty kantakirja muiden kantakirjojen jalostuksessa. Mutta että jatkossa tiikerinkirjavaa voidaan potentiaalisesti pitää myös puoliverisillä esiintyvänä värinä.