Värikeskustelu
-
@vibaja En tiedä mutta laittaisin rnch.
-
-
Itse käyttäisin lyhennettä ach (Amber CHampagne), tuo VRL:n acha on samaa alkuperua. Nämä samppanjan suomenkieliset nimitykset ovat aika tuoretta perua ja vasta oikeastaan muutaman (~5v, ehkä) viime vuoden aikana alkaneet juurtua tänne kielenkäyttöön, vaikka ovatkin kyllä hyviä termejä. Sitä ennen käytettiin englanninkielisiä nimityksiä ja myös lyhenteitä. Suomenkielisille nimille ei lyhenteitä ole vielä oikein olemassa enkä minäkään osaa ehdottaa oikein mitään.
-
@Kioja Koska englanniksi se on amber champagne
Samppanjarautias on gold champagne eli gcha
Samppanjaruunikko on amber champagne eli acha
Samppanjamusta on classic champagne eli clchaSamppanjavoikko on gold cream champagne eli gccha
Samppanjaruunivoiklo on amber cream champagne eli accha
Samppanjamusta on classic cream champagne oli clcchaNämä on myös VRL:llä käytössä ja siksi mä menisin näillä. Sitten jos näihin tulee lisää (kimo, kirjava, hallakko jne jne), niin ne lisätään sitten suomeksi, esim. gchakm, samppanjarautiaankimo, mutta skumpat on niin harvinaisia, että niillä ei kauheasti tapaa kuin ehkä kirjavaa.
Ps. En tiiä kenen tarvii kuulla, mutta se on samppanja eikä esim. shamppanja Ja samppanja tulee nimessä ensin, eli ei esim. ruunikonsamppanja, vaan samppanjaruunikko
-
@nikki said in Värikeskustelu:
samppanjaruunikko
Ja pakko viilata pilkkua, mutta Viitanen ainakin käyttää tästä vielä genetiivimuotoa: samppanjanruunikko, samppanjanvoikko jne.
-
@Sirpa Kumpaakin näytetään käytettävän eri paikoissa Tässä ehkä sitten jo mielipidekysymys, tai sitten ei. Hyvä huomio kumminkin, en tullut ite ajatelleeksi!
-
@nikki
Joo, ero on pieni, mutta minä kyllä suosittelisin sitä genetiivimuotoa, jos ei muuten niin yhtenäisyyden takia. Onhan meillä mustaNvoikko, kimoNkirjava, ruunikoNkimo, vaaleaNrautias jne. -
@Sirpa Joo, mutta toisaalta mustanvoikossa on ensin sävy ja sitten väri (mustapohjainen voikko), kun taas samppanjaruunikossa menee toisin päin, eli välttämättä ei oo sama kirjoitusmuoto. Mutta näistähän voi kinastella tappiin asti! Mä oon tottunut samppanjaruunikkoon ja jos halutaan pitää samppanjanruunikosta enemmän, niin eihän se ole multa pois
-
Tulen soraäänenä sekaan ja sanon, että vakiintuneista käytännöistä huolimatta yleensä puollan selkokielisyyttä. Ainoan poikkeuksen tässä tekee hiirakko mustanhallakon sijaan, koska se on muodoltaan hyvin samankaltainen sana kuin hallakko, ja suomalaiseen korvaan yhä hyvin selkeä kuvaus.
Itse lyhentäisin siis esim. ruunikon samppanjan / samppanjanruunikon / samppanjaruunikon muotoon rn ch erikseen - kuten muutkin täysin vierasperäiset lyhennelmät, esim. rnkrj to (ruunikonkirjava tobiano). tää on mun oma juttu, tuskin mitenkään kieliopillinen.
mutta joo jos sitten oikeasti kielioppia, yhdyssanojen genetiivimuodoissa on eroja. Voikonhiirakko on yksi jossa kaksi erikoisväriä käyttäytyy niminä keskenään, kun taas kelta-, ruuni- ja puna-alkuisissa hallakoissa ja voikoissa etuosa on adjektiivinkaltainen ja siksi taipumaton. Tässä menisin makuasiana että onko samppanja itse kullekin adjektiivialku vai substantiivialku. (vrt. vaikka lumivalkea VS lumenvalkea tai tulipunainen VS tulenpunainen, jälkimmäinen muoto konkreettisempi ja ensimmäinen kuvaannollisempi)
Samasta syystä esim. käytän "dominanttivalkoisen" tai WXY-lyhenteen sijasta tupla-tarkentavaa termiä "valkokirjava" (ja sulkeissa W). Geenirimpsu saa olla mitä hepreaa onkin, mutta värin nimen ja kuvauksen tykkään selkokielistää mahdollisimman pitkälle myös lyhenteiltään.
-
Ei nyt varsinaisesti liity yo aiheeseen mut muistan joskus kironneeni kun googletin samppanjavärejä (jotain tiettyä hevosta luultavasti) ja tuli vaan samppanjapulloja
-
Kiitos kaikille vastauksista! Tulipas tästä iso keskustelu aikaan ja taas oppii uutta
-
Voihan mustanvoikko.. Kehtaanko väittää tätä ponimusta mustanvoikoksi?
-
@jenna voi hyvinkin mennä mustanvoikosta. Se on oikeasti väri, jonka sisällä näkyy paljon yksilöllistä vaihtelua ihan keskiruskeista melkein mustiin hevosiin, aivan samalla tavalla kuin mustissa muutenkin, vaikka stereotyyppi on kummassakin eri suuntaan kallellaan.
-
@jii
Selkokielisyys ja myös suomenkielisyys ovat aina hyviä asioita minustakin. Siksi minulle lyhenne rn ch on jonkinasteinen kauhistus, koska siinä sekoitetaan kahta eri kieltä. Sehän on auki kirjoitettuna ruunikko champagne, eikä sellaista ole olemassa, jos halutaan hiuksia halkoa (mikä on lempiharrastuksiani ). Toisaalta rn ch on kyllä ehkä lyhenteenä se ymmärrettävin, koska ch tunnistetaan helposti samppanjaksi ja rn ruunikoksi. Että en minä sitä oikeastaan teilaa mitenkään. Minä käyttäisin vielä tässä kyllä lyhennettä cha, ettei olisi mahdollista sekoittaa sitä englanninkielen lyhenteeseen ch, chestnut eli rautias.
ach/acha on jo huomattavasti hankalampi ja se on vielä helppo jos vertaa gch/gcha (golden champagne, samppanjanrautias) tai cch/ccha (classic champagne, samppanjanmusta), koska vaikka minä noita käytänkin, niin ne täytyy kuitenkin aina mielessään miettiä auki ja ne menevät aina sekaisin kuitenkin. Tai sitten minulla vain on jokin sokea piste, joka sekoittaa c:n ja g:n keskenään, ei ole eka kerta tämä. Vielä kauheammaksi asiat muuttuvat jos sekaan sotketaan voikkoa: gold cream champagne = gcch(a) ja classic cream champagne = ccch(a).
Sitten jos yrittäisimme kehitellä jotakin omaa lyhennettä suomenkielisistä termeistä, niin nekin olisivat kyllä pelottavia: samrn, rnsam, smpprn tai jotakin muuta. Argh. Tai ainakaan minä en saa päästäni mitään järkevämpiä ehdotuksia.Eli joo, jos joku haluaa käyttää lyhennettä rn ch, niin se voi olla vähiten tuskallinen vaihtoehto. Minä vanhana kantona pysyttelen noissa englanninkielisissä lyhenteissä ja kiroilen joka kerta ja varsinkin jos tuohon yhdistetään vielä jotakin päistärikköä tai kimoa.
Nyt tulee romaania, koittakaa kestää
Mitä sitten noihin genetiivimuotoihin ja yleisesti värinimityksiin tulee, niin yritän avata sitä tässä vähän sen verran kuin itse näistä tiedän tai luulen tietäväni.Näitä väritermejä ja värinimitysten muodostumista on Viitasen kirjassa listattu, mutten tiedä tarkemmin että mihin ne perustuvat varsinaisesti. Tai no siis: Hipposen käytäntöihin ne perustuvat, ei Viitanen ole lähtenyt keksimään termistöä omasta päästään, lukuunottamatta ehkä tätä samppanjaa. En tiedä kuka nuo samppanjavärien nimitykset on varsinaisesti keksinyt, Viitanen vai joku muu, mutta Viitasen kirja oli kuitenkin ensimmäinen paikka, missä ne tulivat koskaan vastaan minulle. Toistaiseksi se on lähestulkoon myös ainoa lähde, jossa noita termejä käytetään virtuaalimaailman lisäksi, koska Suomen hevospiireissä ei ole ollut tarpeen puhua samppanjaväreistä, koska niitä ei täällä ole. Niin ollen Hippoksellakaan ei ole näille ilmeisesti termejä.
Lähes kaikissa värinimissä pohjaväri on alussa genetiivissä ja erikoisväri lopussa: ruunikonkimo, rautiaankirjava, ruuni(kon)hallakko, mustanvoikko. Sitten on näitä vanhoja ja vakiintuneita termejä kuten voikko ja hiirakko, jotka vain pitää tietää. Tästä poikkeavat nämä uudet väritermit eli hopeavärit ja samppanjavärit. Emme sano ruunikonhopea vaan hopeanruunikko ja nimenomaan genetiivissä, ei siis hopearuunikko. Tähän perustan väitteeni siitä, että samppanjanruunikko olisi se "oikein" termi.
Huomautan tässä kohtaa että vaikka hopeavärit ovat vanhoja värejä, niiden suomenkieliset termit ovat uusia, koska hopeavärejä ei aiemmin tunnistettu erillisiksi väreiksi. En tiedä miksi näin on valittu hopean ja samppanjan kohdalla. No, hopeavärien nimitykset ovat Viitasen kirjaa vanhempaa perua ja varmaankin Hippoksessa päätetty. Ne on mainittu Hippoksen väriohjeistuksessa vuodelta 2005 ja Viitasen kirja on "vasta" vuodelta 2007. Mallia hopeavärien nimeämiseen on otettu selkeästi englanninkielestä, silver bay (dapple), joko suoraan tai mahdollisesti ruotsin, silverbrun, kautta, mutta tämä genetiivijuttu on suomen kielen oma piirre, sitä ei muissa kielissä tai ainakaan englannissa tai ruotsissa käytetä.
Samppanjan kanssa englanninkielestä mallin ottaminen ei pitäne paikkaansa, paitsi tietysti päätermi samppanjan kohdalla, sehän on suora käännös. Englanninkieliset nimitykset ovat niin epäloogiset. Voi 'Murica... Mitä olisi maksanut käyttää termejä bay champagne tai champagne bay amber champagnen sijaan? No mutta ne on mitä on, onneksi suomenkielessä ei tälle linjalle olla lähdetty lainkaan vaan minä pidän kovasti noista Viitasen termeistä, ne on selkeät ja suomenkieliset, kaikin puolin hyvät ja kivat, genetiivillä tai ilman. -
@jenna
Kyllä minä tuon voisin mustanvoikolle ponille panna. Mustanvoikko on tunnetusti välillä hankala erottaa mustasta muutenkin ja eihän tuo ihan pikimusta ole, kupeilla ainakin näkyy vähän tuollaista rusehtavaa sävyä. Todennäköisesti kuvan poni on musta tai ehkä oikein tumma mustanruunikko, joten joku virkainto väri-n00b voi tulla siitä kitisemään, mutta ne kannattaa jättää omaan arvoonsa. -
@sirpa IRL poni on rekattu tummanrautiaaksi, Metty's Chervil. Mutta, hyvä nyt hän pääsee esittämään mustanvoikkoa.
-
@sirpa said in Värikeskustelu:
Vielä kauheammaksi asiat muuttuvat jos sekaan sotketaan voikkoa: gold cream champagne = gcch(a) ja classic cream champagne = ccch(a).
Sitten jos yrittäisimme kehitellä jotakin omaa lyhennettä suomenkielisistä termeistä, niin nekin olisivat kyllä pelottavia: samrnTämän takia juuri irrottaisin sen ch sieltä litanian perästä suosiolla kokonaan omaksi kimpaleekseen kuten vieraskieliset sabinon ja tobianonkin on tuo cchgcagchhacg nimittäin ihan karseeta luettavaa omaan silmään.
mutta joo siis ymmärrän myös teitä jotka lyhennätte englannin pohjalta. nämä on just vaikeita kun sitä väriä ei oikeastaan ole olemassa meidän seuduilla niin miksi sille sitten tarvitsisi nimeäkään.
-
Tulipa muuten mieleen tämmöinenkin vastaukseton kysymys, kun oli värijalostuksesta ja barokeista kyse, että mikseivät ihmiset tuo vaikka jostain noriker/lipizza-risteytyksistä barokkipintoja ja -tiikereitä takaisin? Eikö tämän nimenomaan luulisi olevan juuri se naama ja perimä, jota etsitään rapakon takaa
Tietenkin varmaan pienilukuisena työhevosrotuna aika tarkat jalostusohjesäännöt ja muutenkin vaativa saatavuus, muttamutta.
Pitääkin varmaan tuoda joku norikertamma jota voisi sit käytellä kiinnostaviin miksauksiin edes virtuaalisesti.
-
Tiesittekö että trakehnereissa on (t)overoa? Isästä on muutama muukin trakehnervarsa joka on hyväksytty trakehneriin.
-
@hm
No eipä tuo mikään ylläri ole sinänsä, että toveroita trakehnereita löytyy. Trakeilla kuitenkin on ihan omasta takaa tobianoa ja muistaakseni myös splashia, W20:stä varmasti, niin että kun näitä sekoittaa ja tähden on kohdillaan, niin kyllä siitä toveron voi saada. Tässä taitaa kuitenkin olla frame se "overo-osapuoli" ja se tulee tuolta täysiveriseltä, jolla sitä on.Ja selvennyksenä kaikille, että joskus muinoin 2000-luvun alussa overoiksi nimitettiin kaikkia muita lehmänkirjavan kuvioita paitsi tobianoja, siis frame, sabino ja splash. Sieltä juontaa juurensa nimitys tovero, joka siis on tobiano + frame/sabino/splash. Nykyään framesta puhutaan usein overona tai frame overona, joka saattaa sekoittaa helposti luulemaan, että tovero on aina tobiano + frame. En tiedä miten W-geenin eri muunnoksen käyttäytyvät tobianon kanssa ja miksi niitä nimitetään, mutta mielestäni ne voitaisiin kyllä hyvinkin lukea myös tovero-kategoriaan.