Kirjoitan ilmaisia luonteita
-
@lissu-t Suuri kiitos ja syvä kumarrus
-
Pitkäksi venähtäneen luku-urakan purkua ja ponienergian vaihto hevosvoimiin.
@maura Runoilin molemmille, miltä näyttää? Ja jos/kun Darjeeling Rainsista tulee hannolaps myyntiin, olen hyvin helppo uhri.
Heidseck McSteamy on energinen höyryveturi, joka on menossa koko ajan eteenpäin - mieluiten reipasta vauhtia. 'Hätäinen' sekä 'kärsimätön' ovat kuitenkin aivan vääriä termejä kuvaamaan tätä oria, vaikka McSteamyn mielestä nopeampi on parempi. Se malttaa liikkua hitaammassakin tempossa, taitava ratsastaja saa hevosen liikkumaan miltei paikoillaan, eikä ori siltikään tunnu tykinkuulalta odottamassa sytytyslangan loppuun palamista. Kyllähän herraan saa sitä räjähtävää vauhtiakin, samaten askelpituutta; lävistäjä oikein pitkäaskelisella laukalla ei turhan montaa askelta tältä hevoselta vaadi.
Komean ulkonäön, hienojen liikkeiden, kapasiteetin sekä eteenpäinpyrkimyksen lisäksi McSteamyssä kiteytyy se, mikä tekee siitä aidosti tähden; erinomainen ratsastettavuus. Kukaan ei tee lupaavalla hevosella mitään, mikäli hevonen vastustelee apuja, ei halua tehdä yhteistyötä yhdenkään ratsastajan kanssa ja on muutoinkin hyvin haluton liikkumaan. McSteamy taas haluaa tehdä töitä, niitä hidastempoisiakin tehtäviä, eikä se ole erityisen kranttu ratsastajastaan. Saamistaan avuista kylläkin, kovakätinen tai jalkansa alati väärää paikkaan asettava ratsastaja huomaa nopeasti tekevänsä turhaa työtä hevosen pysähdyttyä ehdottoman varmana siitä, että tämä yhteistyö päättyi tähän.
Voima ja herkkyys, lempeys ja temperamentti, kaikki sopivassa tasapainossa yhdessä hevosessa. McSteamyn liikkuminen on tervettä, ei kohkaavaa kauhomista tai ravinsa tahdin menettänyttä ylityöntävää kiirehtimistä. Piaffet ovat erityisen korrektit, yritteliäisyydestään ja energisyydestään huolimatta ruunikko ei menetä tahtiaan ja tasapainoaan piaffessa (tai muissakaan liikkeissä) eikä sorru liikayrittämiseen. Nuorempana McSteamy tosin teki sitäkin, erityisesti sen laukanvaihdot kirvoittivat niin naurua kuin sadattelua yliampuvuudessaan. Mutta kun hän oppi jotain uutta, hienoa ja hauskaa! Jotain reipastahtista! Ikä ja rutiinit rauhoittivat, nykyään riekkuminen ja kevätjuhlaliikkeet jäävät tarhaan. Ratsastettuna ori kuuntelee, on läsnä, keskittyy, tekee yhteistyötä. Se on pehmeä, herkkä ja reaktiivinen juuri sopivassa tasapainossa, jäntevä ilman, että menettää rentouttaan tai liikkeidensä helppouden tuntua. Voimat, saati virta, eivät taatusti lopu kesken!Kilpaileminen lienee kiedottu McSteamyn DNA:han. Ori selkeästi nauttii esiintymisestä, pienestä adrenaliinipiikistä, kaikesta kilpailupäivään kuuluvasta jännittyneestä odotuksesta, tarkkailevista silmäpareista. Pienet tapahtumat eivät koskaan ole innostaneet ruunikkoa samalla tavalla kuin suuret areenat; ego vaatinee tilaa. McSteamy ei varmasti hermoile jalkojaan spagetiksi, vaan esiintyy melkein rehvakkaan itsevarmasti.
Rehvakas tämä on kyllä kotosallakin, oikea tallikäytävän rokkikukko. Kahdella jalalla öristen kulkeva testosteronimörkö jää kuitenkin kauhukuvaksi, vaikka McSteamystä ääntä lähteekin. Se ei stressaa muita oreja tai vahdi tammoja, vaikka onkin hyvin tietoinen muista hevosista ympärillään sekä hyvin varma omasta erinomaisuudestaan sekä korkeasta asemastaan tallihierarkiassa.
Hampaiden raspaus sekä korvakarvojen siistiminen ovat McSteamyn ykkösinhokit, ainoat hoitotoimenpiteet, joiden kanssa on koskaan tarvittu huulipuristinta tai jotain muuta vippaskonstia viemään hevosen huomio toisaalle. Niin hieno ja fiksu kuin ruunikko onkin ratsuna, paljastuu siitä välillä melkoinen putkiaivo; McSteamy unohtaa korviaan lähestyvät sakset, jos paikalle ilmestyy toinen ihminen juttelemaan ja vaikkapa rapisuttelemaan pussia. Ruokaa? Jotain jännää? Ihmekään, että oreja pidetään välillä vähän simppeleinä tapauksina.. Mukava hevonenhan tämä on, helppo ja kiva käsitellä, ongelmaton lastata ja kuljettaa.Skurvash on tunnettu kilpahevoskasvattaja, eikä Darjeeling Rains PB ole pettänyt harteilleen laskettuja odotuksia. Ruunikosta kasvoi näyttävä, niin olemukseltaan kuin liikkeiltään, kapasiteetiltaan kuin persoonaltaan täysiverinen kilparatsu, jonka hermot lienevät teräksestä. Tämän tamman pää toimii tiukoissakin tilanteissa, se on pelottomuudessaan jo miltei tyhmänrohkea ja yleisön edessä Dana kykenee antamaan niin valkean joutsenen herkkyyden kuin mustan joutsenen vimman ja voiman. Se on itsevarma, hyvin luonteva esiintyjä, joka rakastaa parrasvaloja yhtä paljon kuin parrasvalot sitä. Suurikaan areena ei saa hannoveria jännittymään, ja se luovii läpi vilkkaimpienkin varikko- ja verryttelyalueiden kuin se piinkova ammattilainen, joka se onkin.
Dana oppii kaiken, niin hyvät kuin huonotkin asiat, hyvin nopeasti. Onneksi se on hyväluontoinen hevonen, mukautuva, nöyrä sekä yhteistyöhaluinen, joten epätoivotun käytöksen kitkeminenkin käy melko pienellä vaivalla. Olisi silti mukavaa, mikäli tamma ei oppisi avaamaan lukkoja ja hakoja, riisumaan omia sekä tarhakavereittensa (!!) loimia, poimimaan asioita ja heittämään niitä pirullisen hyvällä tähtäyksellä joko muita päin tai vaikkapa vesisaaviin. Olen nähnyt, kahvapallo lensi komeassa kaaressa tarhan vesiastiaan, ties mistä tämä moisen leikin keksi.
Satunnaisia käytöskorjauksia lukuun ottamatta arki Danan kanssa soljuu vaivatta eteenpäin. Tamma ei aiheuta hämminkiä tutuissa asioissa vaan käyttäytyy esimerkillisesti niin hoidettaessa kuin varustettaessa, kengitettäessä, raspattaessa ja niin edelleen. Talutettaessa ruunikko tottelee niin ääntä kuin kehonkieltä erittäin tarkasti, lastaaminen sujuu vaikka lähettämällä eikä matkanteko ainakaan stressaa tammaa. Ainoa huolemme on, että se oppii irrottamaan ensin heinäverkon ja sitten itsensä..Kuten toiveissa olikin, tammasta kasvoi sukunsa asettamien suurten raamien veroinen kouluratsu. Erityisesti raviliikkeillään säväyttävä Dana liikkuu hyvässä ryhdissä ja tasapainossa erinomaisella eteenpäinpyrkimyksellä pitkin, väljin, suorin liikkein, joissa on tahtia, ilmavuutta, schwungia joka ikisen valmentajan ja koulutuomarin hyväksyvien nyökkäyksien saavuttamiseksi. Tamma on paitsi vakuuttava liikkuva, myös teknisesti vahva suorittaja; ruunikko ei haparoi laukanvaihdoissaan tai kadota tasapainoaan tai kokoamisastettaan piaffen aikana. Pehmeät, tarkat, sujuvat siirtymiset askellajien sekä tehtävien välillä, erinomainen keskittymiskyky ja kyky häivyttää turhanpäiväiset ulkoiset ärsykkeet mielestään. Keskittyessään työntekoon tamma myös keskittyy, eikä vain yritä.
Ratsastajan on kuitenkin oltava samalla tavalla pehmeä, tarkka ja keskittynyt kuin mitä Dana itse on. Aloittelijoiden kanssa tamma tuntuu lähinnä ärtyvän, se ei pidä puolivillaisesti valmistelluista liikkeistä tai ratsastajista, jotka vain matkustavat läpi kulmien ilman kääntävien apujen antamista. Muutenkin puolivillainen työskentely ärsyttää tammaa, samaten epäselvät tai keskenään ristiriitaiset avut. Turhan voimakkaasti eteen ratsastaminen saa hannoverin liioittelemaan silkkaa ärsyyntymistään ennen tyytymättömyytensä ilmaisua, ja esimerkiksi huonosti ratsastettu lisätty ravi näyttää yksinkertaisesti hirveältä etuosan tehdessä aivan liikaa takaosan jäädessä tyhjäksi ja vedottomaksi. Tyytymättömyyttään ruunikko ilmaisee yllättävän kipakasti jalkaa polkemalla tai vatsansa alle potkien, kuolainta purren ja lapa edellä uran sisäpuolelle tunkien. Vastaavasti hyvin ratsastettuna ruunikko huokuu harmoniaa, herkkyyttä ja voimaa tehden mielellään yhteistyötä ratsastajansa kanssa. -
@lissu-t No jopas jotakin, tätä en osannut odottaa. Kiitos paljon
Mä pidän sut mielessä kun tammaa aletaan astutella -
@lissu-t Jos näin miljoonannen yrityksen jälkeen mun kiitos tulis jo läpikin. Kaukostahan tuli vallan valloittava. Ihan hullun paljon kiitos ja nostan isosti hattua toisten pyyteettömästä auttamisesta.
-
Että sä jaksat.
Sattuisiko sulla olemaan näkemystä täysiveriori Silveristä? Oria pidetään vähän sellaisena nollasta sataan kiihtyvänä sekunneissa niin hyvässä kuin pahassakin mutta onko tämä vain silmänlumetta ja aina juuri mun kohdalla tapahtuvia juttuja?
-
@jenna No olihan se vähän tommonen.. tommonen. Gotta go fast bojoing koikkaloikka ja näinjoo.
"Se sitten kiihtyy nollasta sataan ihan kaikessa ja kaikesta" ovat ne yleisimmin lausutut saatesanat tämän hevosen kanssa. Kimo täysiveriori muistuttaa välillä hieman heinäsirkkaa koikkaloikkiessaan tarhassaan miten sattuu, ja on tämä muutenkin vähän.. vireä. Eikä aina ihan positiivisessa mielessä. Tietenkin, tietenkin sen kiihtyvyyden pariksi löytyy melkoisesti teatraalista suurieleisyyttä! Muiden ottaessa sivuaskeleen Silver ottaa sivuloikan, kiukkuinen korvaluimu ja hännän huitaisu korvataan kunnon köyrypukilla, mikäli kiukuttaa silloin poljetaan jalkaa kunnolla eikä vain meinata..
Ja ratsastettaessahan tämä vasta kuumuukin. Rentous sekä asiallinen vauhti ovat aina olleet suurimmat työmaat kimon kanssa, eikä ikä ole kamalan paljoa herraa rauhoittanut. Järkevöittänyt kyllä, enää esteillä ei mennä aivan päättömästi sata lasissa, vaan ajatuksen kanssa mutta edelleen sata lasissa. Nuorena orhina Silver ei yhtään katsonut mistä hyppäsi eikä ajatellut sitäkään, kannattaako hypätä (tai kuunnellut ratsastajaa, joka koetti pidättää tai kääntää hevosta pois esteeltä). Jonkin aikaa näyttikin siltä, ettei tämmöisestä älyvapaasti kaiken hyppäävästä ja jo vähän vaarallisen oloisesta hevosesta tule hyppääjää ensinkään, sen verran monta kertaa Silver pisti puomeja palasiksi tai rymysi maastoesteillä polvilleen, joskus kyljelleen asti. Jokin - ONNEKSI - naksahti paikoilleen, orilla kisataan 130cm rataesteitä sekä kolmen tähden kenttää (mitä turhan moni ei olisi tästä uskonut, eikä aina usko vieläkään).
Vauhtia riittää, turhankin kanssa, mutta onneksi nykyään mukana on järkeäkin. Silver ei väkisin lähde hyppäämään jokaista näkökenttäänsä osuvaa estettä, vaan kuuntelee ratsastajaansa sekä ymmärtää kieltää itsekseenkin, vaikka mielellään ori koettaakin korjata heikkojakin lähestymisiä hyppyvaiheessa. Jokaisen vähänkään epäselvän avun mielellään laukkapyynnöksi muuttava täysiverinen ei ole joka pirkon tai pekan ratsu, vaan ehdottomasti osaavamman ihmisen. Sellaisen, joka saa ratsastettua todella energistä, kuumuvaa hevosta rauhallisemmaksi, malttavaisemmaksi.
Nollasta sataan, myös sileätreenissä. Erityisesti käyntityöskentelyssä on haasteita, vaan onnistuu se ponimaisen kiireinen Singer-tikutusravi myös täysiveriseltä. Lisätyt askellajit tuottavat eniten päänvaivaa, lisäysten sijaan kimo vaihtaisi mielellään laukalle ja laukalla vaihteen astetta isommaksi. Laukanvaihdot ovat niitä liioiteltuja heinäsirkkahyppyjä, joiden vuoksi jokainen koulutuomari puristaa suunsa tiukaksi, ankaraksi, tuomitsevaksi viivaksi.Ei Silver kyllä käsiteltäessäkään joka hevosihmisen käteen sovi. Ori reagoi kaikkeen isosti, ei talutettaessakaan perusta sen käynnin päälle ja jokaisesta ihan asiallisestakin huomautuksesta, saati komentamisesta, täysiverinen kiskaisee herneen sieraimiinsa. Kaviot nousevat maasta liioitellut nopeasti, ja laskeutuvat myös; tämä hevonen ei turhan kauaa halua pitää jalkojaan ylhäällä. Kengitettäessä Silver onkin se koipiaan nykivä, huojuva, kengittäjään nojaava hyvin tympeä asiakas. Klippaaminen sekä muut pidemmät askareet tympivät, odottaminen tympii, ovista voi vähän rynniä.. Silver vaatii todella tarkat rajat sekä kurin, se ei saa hetkeäkään kuvitella olevansa talliorkesterin kapellimestari. Kapellimestarina kimo on kamala, rivisoittajana vähän tympeä, mutta siedettävissä.
Rohkeutta, eteenpäinpyrkimystä tai voitonhalua Silveriltä ei puutu, ja se on ehdottomasti parhaimmillaan kilpailupaikoilla. Turhankin pollea, pörheä ja menevä käsihevosalueella, kuinkas muutenkaan, ja vielä verrytellessäkin. Mikäli palaset loksahtelevat paikoilleen ja Silverin saa työmoodiin ohjusmoodinsa sijaan, se on äärettömän hyvä, hieno kilpahevonen (sietää ollakin, kun on muuten vähän työläänpuoleinen). Silverillä on virtaa, vauhtia ja kestävyyttä, sisua ja periksiantamattomuutta, ja uransa alusta huolimatta täysiverinen loistaa erityisesti (maasto)esteosuudella.
Jälkikasvu voisi silti olla vähän eri puusta veistetty. Isältä kapasiteetti, jostain muualta sitten sitä persoonaa ja ratsastettavuutta. Kovin montaa Silveriä ei ainakaan samassa tallissa jaksa, se on varmaa.
-
@lissu-t Onneksi se on ollut vain minä! Ilmestyy orhin sivuille tämän viikon aikana jos Keskusta pysyy yhteistyökykyisenä.
-
Otatko enää? Aattelin ensin että en vihti kysyä, kun täällä jo niin moni oli omiaan tarjoamassa Mutta tekee kyllä mieli heittää mun uusi Nestor ori tähän tarjolle. Miljoona rautaa taas tulessa, eikä ehdi kirjoitella.
Itse ku ajattelen Nestoria, nii nään orin tuijottamassa kauas auringonlaskuun ja tosi matala ääni sen päässä sanoo "Kuinka kaunis on tämä maa.. hyvää yötä rakas aurinko, nähkäämme jälleen huomenissa". Sellainen tyyni, elää hidastettua elämää. Kiltti, luotettava ja turvallinen muuri