@kirsiina tätä on odotettu 😄👌

Valmistuneita tilauksia! Kiitos vielä tilaajille ❤

Jonon aukeamisesta en vielä osaa sanoa mitään, kun koulu alkoi taas ja vie mun aikaa aika paljon. Toisaalta jos tilaajia ei haittaa hitaampi valmistuminen, ei tilausjonon avaamiselle kai ole sitten mitään estettä, mutta katsotaan! Kiitos vielä!

alt text
alt text

Historianörtti on viettänyt taas telkkariviikkoja. Katsottiin eilen loppuun Presidentit-sarja Ylen Areenasta. Lyhyesti sanoen siinä dramatisoidaan jokaisen Suomen presidentin "kohtalonhetki". On Ritavuoren murhaa, Lapuan liikettä, Mäntsälän kapinaa ja sota-ajan presidenteistä en edes aloita. Sarja päättyy Ahtisaareen, se on vuodelta 2005 eli aika vanha siinä mielessä ja enpä tiedä onko esimerkiksi Koiviston ja Ahtisaaren muistelmia ilmestynyt sen jälkeen, jotka olisivat tarjonneet lisää materiaalia sarjaan.
Ihan mielenkiintoinen sarja taas, jos historia kiinnostaa. Toki täytyy muistaa koko ajan, että näissä dramatisoinneissa on otettu taiteellisia vapauksia, kukaan tuskin edes tietää millaisia keskusteluja sanasta sanaan käytiin kulisseissa. Idea onkin se, että näin on voinut käydä. Tapahtumat sinänsä toki ovat totta.
Näyttelijävalinnat ovat pääasiassa kohtuullisen ok. On tietysti vaikeata löytää Suomen kokoisen maan näyttelijäkaartista juuri oikeannäköistä ihmistä näyttelemään kuuluisia henkilöitä, jotka tunnetaan. Mutta kuten sanoin, niin vähintään välttävästi oli onnistuttu kuitenkin. Ainoa joka minusta jäi oikeastaan vieraaksi oli Paavo Väyrynen, mutta hei haloo, mistä löytyisi Väyrysen näköinen näyttelijä 😸
Kiinnostavinta jaksoa on vaikea valita, mutta Koivisto esimerkiksi oli hyvä, koska siinä oli esitetty Neuvostoliiton hajoamisen ajankohta ja Suomessahan oltiin varmasti hyvin varpaillaan siinä, että mitä tässä nyt pitäisi sanoa ison naapurin sisäisistä asioista, tunnustaako Baltian maat, miten YYA-sopimuksen käy, kaatuiko se Neuvostoliitto oikeasti ja mitä jos ei kaatunutkaan. Sekavaa aikaa ja harmittaa silleen itseäni, että olin sen verran nuori tuolloin, etten seurannut tilannetta enkä ymmärtänyt asiaa.

Minä taannoin kerroin lukeneeni Sue Blackin Kaikki mitä jäljelle jää. Nyt vuorossa oli toinen Blackin teos, Luuhun kirjoitettu.

Siinä missä Kaikki mitä jäljelle jää on omaelämänkerrallinen kirja, Luuhun kirjoitettu kertoo ihan oikeasti siitä oikeusantropologin työstä ja niistä luista ja ihmisen luurangosta. Oli tosi mielenkiintoinen opus, mielenkiintoisempi kuin tuo aiempi, vaikka sekin oli kyllä hyvä. Tämä menisi melkein ehkä jo tietokirjojen kategoriaan vaikka missään kohtaa teksti ei kyllä käynyt pätkän vertaa puisevaksi.
Mukana on tosi paljon oikean elämän rikos- ja muita tapauksia, joissa Black on saanut tutkittavakseen jäännöksiä, kuvia ja ties mitä kaikkea, ja mitä hän ja tiiminsä on niistä pystynyt selvittämään. Vissiin kai kirjoitustyyli tekee rikostapauksista lukemisen helpoksi, niillä ei mitenkään mässäillä, vaikka kyllähän siellä tosi puistattaviakin tapauksia käydään läpi antropologin näkökulmasta. Että pitäkää tätä varoituksena, jos yöunet menevät kovin helposti. Muuten kyllä suosittelen oikeinkin lämpimästi.

Lauantaina vuorossa oli Aalto2 Jyväskylässä. Tällä hetkellä siellä ei tainnut olla mitään muuta kuin pysyvät näyttelyt eli Alvar Aallon työ ja elämä ja keskisuomalaisuutta etsimässä. Aikatauluhaasteiden takia tuo keski-Suomi -näyttely jäi käymättä, mutta Aallosta kertovan näyttelyn kiersimme.

Tunnustan että ymmärrän arkkitehtuurista yhtä paljon kuin sika satelliitista. Pohjapiirroksia osaan tutkia, mutta siihen se sitten jääkin. Lisäksi pitää varmaan tunnustaa, etten oikein ole koskaan ymmärtänyt Aallon suunnittelun hienouttakaan. Varsinkin nykyään ne tuntuvat olevan pyhiä lehmiä, joiden korjaus on, paitsi kiellettyä koska pyhä lehmä, myös mahdotonta. Tai ainakin maksaa hunajaa ja mansikoita.
En nyt tiedä aukenivatko Aalto-taivaan portit vieläkään, mutta tulipahan nyt nähtyä laajemminkin mitä kaikkea se on tehnyt. Ihan kiintoisa sinänsä kyllä.

Minä haluan nyt vielä vähän mehustella noilla euroviisujen pisteillä, sillä Wikipediaan on nyt saatu kaikki pisteet kauniissa taulukkomuodossa. Helppo katsoa siitä, miten kukin makaa ja kenen kanssa eiku.

1. semifinaali
Kroatia voitti, muttei mitenkään järjettömän ylivoimaisesti, 177 pistettä kun toiseksi tullut Ukraina sai 173 pistettä. Mutta nämä olivatkin sitten ihan omassa luokassaan, koska kolmanneksi tullut Irlanti sai 124 pistettä eli huomattavasti vähemmän. Irlannin kanssa kovaa skabaa piti Liettua (119) ja Luxemburg (117).

Sitten mentiinkin jo paljon alle sadan pisteen, kuudentena Kypros 67 pisteellä ja seitsemäntenä SUOMI, 59 pistettä. EI OLTU EDES VIKOJA! Tosin Portugali oli heti perässä 58 pisteen kanssa. Sitten oli Slovenia (51) ja Serbia (47) ja siinä ne jatkoon päässeet olivatkin. Australia oli pudonneista paras, 41 pistettä ja Islanti sai vain 3 pistettä että ihan rökäletappioksi voisi sanoa. Ei se kyllä ollut mitenkään kaksinen biisikään, ei sillä.

Suomi sai noita keskikastin pisteitä aika monestakin maasta, itse asiassa useampi maa antoi Suomelle jotain kuin jätti kokonaan nollille. Jopa muu maailma antoi yhden pisteen!
Kaikista maista jotakin pisteitä sai Liettua, Irlanti (yllättävää, sanoisin!), Ukraina (sai muulta maailmalta 12p), se Kroatia ja Luxemburg. Portugalikin sai kaikista muista maista paitsi Ruotsista pisteitä. Tuo Luxemburg on vähän yllätys, vaikka kyllähän Suomen lähetyksissä alleviivattiin kovasti sitä, että pitkän tauon jälkeen palaava maa. Lie sitten vaikuttanut se, että laulaja taisi olla israelilaistaustainen... Ei se biisikään kyllä mitenkään äärettömän kelvoton ollut.

2. semifinaali
No, Israel vei tämän kohtuullisen selkeästi, laskin että peräti kymmenestä maasta saanut 12 pistettä ja yhteistulos 194 pistettä. Toiseksi tuli Alankomaat 182 pisteellä, että siinä on jo jonkinlainen ero.
Sitten tuli taas iso väli pisteissä ja Armenia (137) ja Sveitsi (132). Eli Sveitsi ei tosiaan ollut mitenkään ylivoimainen, mutta semifinaaleissahan pisteitä jakoi pelkästään yleisö, lukuunottamatta San Marinoa, josta pisteet antoi jury.
Sitten mentiin taas alle sadan pisteen, Kreikka 86, Viro 79 (hyvä Viro!), Latvia 72, Georgia 54, Itävalta 46 ja Norja 43.

Israel sai pisteitä kaikista maista paitsi San Marinosta, josta jo sanoinkin että tuomaristoäänillä mentiin. Alankomaat, Armenia ja Sveitsi saivat ääniä kaikista äänestäneistä maista. Toisessa semissä ei ollut Islannin kaltaista rökäletappion kärsijää, huonoinkin (Malta) sai yli 10 pistettä. Mutta että San Marino sai vain 16 pistettä, niin byääh.

Molemmista semifinaaleista sanoisin, että maiden jako saattaa toimia. Jonkin verran molemmissa näki sitä, että kivaa naapurimaata äänestetään kovasti, mutta ei se nyt mitenkään erityisen selvä ilmiö ole. Ja esimerkiksi tuo Kroatia oli niin suosittu, että jos se nyt sai Serbiasta ja Sloveniasta 12 pistettä, niin olisi voinut saada ne vaikkei olisikaan naapuri.

Finaali
Niitä jury-pisteitä lähetyksessä käytiinkin läpi, joten ei niistä muuta kuin että Sveitsi tosi ylivoimainen (blääh), Ranska kakkonen (jes) ja Suomi ja Viro jäivät alle 10 pisteeseen (murh). Suomi sai jurypisteitä vain San Marinosta ja Australiasta, Viro Itävallasta ja Italiasta. Yleisö oli molemmille paljon suopeampi.
Israel ei jurypisteissä juhlinut, 52 pistettä ja 12. sija niiden perusteella ennen yleisöääniä.

Yleisöäänissä Kroatia voitti, Israel toinen, Ukraina kolmas, Ranska neljäs ja Sveitsi vasta viides. Nämä olivatkin yli 200 yleisöäänipisteen saajia. Yleisöäänten kutonen oli Irlanti 136 pisteellä. Italia sai 104 pistettä ja loput saivat alle 100 yleisöpistettä.
UK oli ainoa, joka jäi yleisöäänissä nollille ja minulla on kutina, että jotenkin UK:sta ei koskaan tykätä, paitsi joskus. Eihän se viime vuonnakaan pärjännyt vaikka kappale oli kyllä ihan kelpoisa. Tosin sitten 2022 Sam Ryderin Space Man oli kakkonen, voitti juryäänet ja oli yleisöäänissäkin 5. Tämänvuotinen UK:n edustaja taisi olla isompikin nimi, muttei se auttanut.

Suomi sai yleisöpisteitä Virosta (tietysti), Ruotsista (no aika arvattavaa sekin), Australiasta, Irlannista, UK:sta, Tanskasta, Ukrainasta, Islannista, Latviasta, Norjasta ja Puolasta, mutta korkein pistemäärä oli vain 8 ja sekin sieltä Virosta. Yhteensä kuitenkin 31 yleisöpistettä ja 15. sija.
Viro pärjäsi vähän paremmin, se sai 33 pistettä. Pisteenantajamaita oli vähemmän kuin Suomella, mutta se sai niiltä kaikilta isompia lukemia. Peräti 12 pistettä Latviasta, kukaan tuskin yllättyy.

Minun über-suosikkini Itävalta sai vain 5 pistettä, Israelista 3 ja Suomesta 2. Tämä on kyllä hävyttömän väärin. Toinen suosikki Espanja sai 11 yleisöpistettä, Suomestakin 3, mutta tosi pikkupisteitä kyllä. Itse asiassa kumpikin, Itävalta ja Espanja saivat juryiltä 19 pistettä, että tuomarit tykkäsivät enemmän, mutteivät kovin paljon siltikään. Mikä näitä ihmisiä vaivaa...

Finaalin jumbo, Norja, sai 4 pistettä, joista yksi Suomesta ja kolme Ukrainasta. Siitäkin tuomarit olivat tykänneet marginaalisesti enemmän, 12 pisteen verran. Ruotsi sai tuomareilta kohtuullisesti ääniä, mutta yleisöltä vähemmän. Ja mikäli olin katsovinani oikein, niin Suomi ei tänäkään vuonna äänestänyt Ruotsille pisteen pistettä. Haha.

Mamsell dé Vil oli tänään niin sanotusti ilmeellä liikenteessä 😜

alt text