Mun ja piirtopöydän suhde takkuaa, joten olen piiiiiiiiiiitkästä aikaa tarttunut ihan “tavan kynään” sekä tuhrustellut paperiin. Olin jo unohtanut miten kivaa (ja hermoja raastavaa) tämä on.
Ei toimi ctrl + z jos joku viiva menee väärin jne, mutta eiii se mitään. 
Viimeisimmän työn kanssa oli usko, toivo ja rakkaus koetuksella, koska hyppäsin todellakin ulos mukavuusalueeltani eli piirsin A4-paperille (tykkään enemmän A5) ja pipersin taustaa huomattavasti kauemmin kuin itse ratsukoita. Eihän se vieläkään mikään huippuunsa viritetty yksityiskohtainen taustamahtavuus ole, mutta meikäläisen hermoilla toi on jo saavutus. 
