Oi että, pakko itelläkin tulla tunkemaan itteni tänne.

Eli olen vastikään 22-vuotiaaksi kääntynyt Veera, paljasjalkainen oululainen aina syntymästäni asti. Opiskelen etananvauhdilla ylioppilaaksi, tulevaisuudessani kenties näen itteni vielä yliopistossa penkkiä kuluttamassa englannin, historian tai informatiikan parissa, mutta aina näyttää mitä musta isona tulee. Vapaa-aikani kulutan pelaamalla Stardew Valleyta tai jotain muuta yhtä suloista, leipomalla ja lihomalla ja valokuvaamalla. En siis virtuaaliharrastamalla .

Hevosista kiinnostuin jo polven mittaisena (ei sillä, että siitä oon kamalasti enää venynyt) ja Polluxin heppakirjoja lukemalla , mutta koskaan en tosissani ratsastusta aloittanut, joten jotakin kautta eksyin sitten virtuaalihevospiireihin (ehkä) 2012 aikoihin. Aluksi hoitamalla, sitten omistinkin jotain suntuubissa, ja 2017-18 aloitin vähän vakavammin koko touhun, kun satuin törmäämään keskustaan. Siinä välissä ehdin taukoillakin, ja edelleen kuulun siihen aktiivisen epäaktiiviseen kastiin.
Siitä kiinnostuin vähän kaikesta, mutta jotenkin, vaikka kultaisina hoitajan alkuaikoinani suomenhevosia vähän irvistellen kattelinkin, aloin ihastua suomijuntteihin, ja mun ensimmäinen oikeasti jotain tavoitteleva suomenhevonen Aliisa antoi koko hommalle semmoisen sysäyksen, jota kai olin etsinyt. Kuitenkin mun ensimmäisiin Valokylän suokkituonteihin kuuluvat Viivi sekä Sieni on antaneet mulle tietyllä tapaa enemmän vakavuutta.
Nykyään Valokylä on jo pitkään ollut muuttojen ja muutosten tuulissa kulkeva, vieläkin vähän keskeneräinen projekti, jota työstän just silloin, kun siltä tuntuu. Se on mun ylpeydenaihe ja samalla ikuinen murheenkryyni, josta en luopuisi kyllä ikinä.
Suomenhevosten lisäksi mulla on poniprojekti Playground Ponies (to be published kun siltä taas tuntuu), jossa harrastetaan kenties vielä epäaktiivisemmin kuin suokkien parissa, ja sitten kourallinen muita talleja ja hevosia, puoliverisiä ja poneja lähinnä, jotka ei oo mahtuneet kumpaankaan edellä mainituista.

Lisäksi mun intohimo harrastuksen parissa on tuonnit, ja niitä onkin tullut tehtyä jos jonkinlaista, lähinnä juntteja ja pyöreitä suomenhevosia. Joku ehkä mut paremmin tuontien parista tunteekin.
Ja niin, toinen intohimo on myös ravipuoli, ja Väinöläntie 4 vaan kun kasvaa ja menestyy. Sielläkin mun oma suosikkiryhmä on noi kylmäveriset, ja mun mielestä mulla onkin siellä monta ihanaa nuorta suomalaista, mikä voipi vaikuttaa toki asiaan

Keskustan kaaduttua ja motin mentyä on ollut tosi vaikea saada tuulta purjeisiin virtuaaliponien parissa, mutta shettisten varsalaatista pyöritän kans, vähän jaksamisen mukaan. Muita vastuutehtäviä en oo ottanut, enkä uskallakaan ottaa. Ehkä joskus, kun saan mun virtuaaliharrastuksen tasattua jotenkin semmoiseen muottiin, missä en koe alati tarvetta muuttaa jotakin tai painetta ajan riittävyydestä sen pariin, sillä toistaiseksi en koe olevani tyytyväinen vielä siihen, mitä on, mutta se toivottavasti ajaa saavuttamaankin jotakin

@k10444 joo, ei siinä mitään, ravurit on aina yks ilo tunnistaa
Tuntematon 6 on Suola, mutta oisko muut samalla ruskealla lätkällä juosseet sitten tältä listalta (eli loputkin ravurit). Muiston Prinssi on ainakin juossut kans samalla ruskealla lätkällä samassa lähdössä, mutta vähän eri numerolla (14, eikä 16 kuten tuloksissa), mutta mä ehkä silti tutkisin tätä mahdollisuutta

Oon suht varma, en täysin, mutta aika varma näistä

Tuntematon suomenhevonen 3 - Köppinen
Tuntematon suomenhevonen 4 - Välähdys

Toi 5 on joku + Prinssi Edit: Muiston Prinssi? Ja 2 olis joku myös kunkkareissa 2016 (?) juossut orhi (ehkä Jokivarren Kunkku?).

Voi ei, onpa harmi, että lopetat ymmärrän kyllä, toivottavasti silti piipahdat välillä kylässä!
Mä en muista, onko sulla muita mun kasvatteja kuin Karma Banana, mä voin sen ottaa ittelleni takaisin ja koittaa myydä, jos en pidä Lisäksi jos @Kida ei oo vielä päättänyt ottaa takaisin Keijumäen Strawberry Moussea, mä ostaisin sen Huutelen kato näin valmiiksi.

@knipse Jees, mä alan tekemään heti ne sivut talteen ja jees, mä voin vaikka kysellä sitten Kidalta

@knipse Kukkasia mulle?

@knipse Jees, mä alan tekemään heti ne sivut talteen ja jees, mä voin vaikka kysellä sitten Kidalta

Voi ei, onpa harmi, että lopetat ymmärrän kyllä, toivottavasti silti piipahdat välillä kylässä!
Mä en muista, onko sulla muita mun kasvatteja kuin Karma Banana, mä voin sen ottaa ittelleni takaisin ja koittaa myydä, jos en pidä Lisäksi jos @Kida ei oo vielä päättänyt ottaa takaisin Keijumäen Strawberry Moussea, mä ostaisin sen Huutelen kato näin valmiiksi.

Itkettää. Löysin mun kasveista just ripsiäisiä, ja tietty niitä on useammassa kasvissa ei auta kuin alkaa myrkyttää ja vaihtaa mullat.

@knipse Kukkasia mulle?

@k10444 joo, ei siinä mitään, ravurit on aina yks ilo tunnistaa
Tuntematon 6 on Suola, mutta oisko muut samalla ruskealla lätkällä juosseet sitten tältä listalta (eli loputkin ravurit). Muiston Prinssi on ainakin juossut kans samalla ruskealla lätkällä samassa lähdössä, mutta vähän eri numerolla (14, eikä 16 kuten tuloksissa), mutta mä ehkä silti tutkisin tätä mahdollisuutta

Oon suht varma, en täysin, mutta aika varma näistä

Tuntematon suomenhevonen 3 - Köppinen
Tuntematon suomenhevonen 4 - Välähdys

Toi 5 on joku + Prinssi Edit: Muiston Prinssi? Ja 2 olis joku myös kunkkareissa 2016 (?) juossut orhi (ehkä Jokivarren Kunkku?).

Oi että, pakko itelläkin tulla tunkemaan itteni tänne.

Eli olen vastikään 22-vuotiaaksi kääntynyt Veera, paljasjalkainen oululainen aina syntymästäni asti. Opiskelen etananvauhdilla ylioppilaaksi, tulevaisuudessani kenties näen itteni vielä yliopistossa penkkiä kuluttamassa englannin, historian tai informatiikan parissa, mutta aina näyttää mitä musta isona tulee. Vapaa-aikani kulutan pelaamalla Stardew Valleyta tai jotain muuta yhtä suloista, leipomalla ja lihomalla ja valokuvaamalla. En siis virtuaaliharrastamalla .

Hevosista kiinnostuin jo polven mittaisena (ei sillä, että siitä oon kamalasti enää venynyt) ja Polluxin heppakirjoja lukemalla , mutta koskaan en tosissani ratsastusta aloittanut, joten jotakin kautta eksyin sitten virtuaalihevospiireihin (ehkä) 2012 aikoihin. Aluksi hoitamalla, sitten omistinkin jotain suntuubissa, ja 2017-18 aloitin vähän vakavammin koko touhun, kun satuin törmäämään keskustaan. Siinä välissä ehdin taukoillakin, ja edelleen kuulun siihen aktiivisen epäaktiiviseen kastiin.
Siitä kiinnostuin vähän kaikesta, mutta jotenkin, vaikka kultaisina hoitajan alkuaikoinani suomenhevosia vähän irvistellen kattelinkin, aloin ihastua suomijuntteihin, ja mun ensimmäinen oikeasti jotain tavoitteleva suomenhevonen Aliisa antoi koko hommalle semmoisen sysäyksen, jota kai olin etsinyt. Kuitenkin mun ensimmäisiin Valokylän suokkituonteihin kuuluvat Viivi sekä Sieni on antaneet mulle tietyllä tapaa enemmän vakavuutta.
Nykyään Valokylä on jo pitkään ollut muuttojen ja muutosten tuulissa kulkeva, vieläkin vähän keskeneräinen projekti, jota työstän just silloin, kun siltä tuntuu. Se on mun ylpeydenaihe ja samalla ikuinen murheenkryyni, josta en luopuisi kyllä ikinä.
Suomenhevosten lisäksi mulla on poniprojekti Playground Ponies (to be published kun siltä taas tuntuu), jossa harrastetaan kenties vielä epäaktiivisemmin kuin suokkien parissa, ja sitten kourallinen muita talleja ja hevosia, puoliverisiä ja poneja lähinnä, jotka ei oo mahtuneet kumpaankaan edellä mainituista.

Lisäksi mun intohimo harrastuksen parissa on tuonnit, ja niitä onkin tullut tehtyä jos jonkinlaista, lähinnä juntteja ja pyöreitä suomenhevosia. Joku ehkä mut paremmin tuontien parista tunteekin.
Ja niin, toinen intohimo on myös ravipuoli, ja Väinöläntie 4 vaan kun kasvaa ja menestyy. Sielläkin mun oma suosikkiryhmä on noi kylmäveriset, ja mun mielestä mulla onkin siellä monta ihanaa nuorta suomalaista, mikä voipi vaikuttaa toki asiaan

Keskustan kaaduttua ja motin mentyä on ollut tosi vaikea saada tuulta purjeisiin virtuaaliponien parissa, mutta shettisten varsalaatista pyöritän kans, vähän jaksamisen mukaan. Muita vastuutehtäviä en oo ottanut, enkä uskallakaan ottaa. Ehkä joskus, kun saan mun virtuaaliharrastuksen tasattua jotenkin semmoiseen muottiin, missä en koe alati tarvetta muuttaa jotakin tai painetta ajan riittävyydestä sen pariin, sillä toistaiseksi en koe olevani tyytyväinen vielä siihen, mitä on, mutta se toivottavasti ajaa saavuttamaankin jotakin