Power Jump -huuma sen kuin jatkuu:
Tervetuloa tuomaan nuoret estelupaukset irtohyppäämään
VIP tapahtumapäivänä 25.7.19 ja “tuloksia” arvotaan ilmoittautumisten tahtiin.

Tapahtuman kuittaaminen ei ole pakollista, mutta tietenkin mahdollista. Kuitanneille (DL 15.8.) tiedossa lyhyet sanalliset arviot.

(Power Jumpin jälkeen sama toteutetaan kouluvarsoille!)

Jeee, mahtavaa että Hannoverlaatuarvostelu palaa. En kuitenkaan ihan täysin sulata pisteytystä tällaisenaan vaan saavun haastamaan vähän liiankin urautuneita tapoja pisteyttää tietyt asiat.

Jälkeläiset:
Tykkäisin, että rotulaatuarvostelun kohdalla jälkeläiset arvioitaisiin arvonimin pelkästään erikseen. Ihan jo siksi, että tällaisenaan pisteytyskaava on suunnilleen identtinen kaikkiin muihin laatiksiin verrattuna (tylsää!) ja siksi, että sekä vanhempien että jälkeläisten arvioiminen samalla kertaa on virtuaalimaailmaan jumahtanut, hirveän epäjohdonmukainen tapa. Siitä seuraa se, että saadakseen tietylle hevoselle hyvän palkinnon, täytyy sen vanhempien JA jälkeläisten olla kilpailtuja, jolloin arvosteltavat hevoset ovat yleensä jo vanhahkoja, “odottavat näyttöjä” ja sitten laatisten aikaan ne ovat jo “valmiita” - etenkin jalostuskäytön suhteen.

Jos jälkeläiset jätettäisiin pisteytyksestä pois, saataisiin hevoset arvosteluihin aiemmin ja mahdollisesti jo ennen jalostuskäyttöä. Sitten jalostukseen voitaisiin käyttää jo palkittuja hevosia tavanomaisten “menee vielä myöhemmin laatiksiin” -lupausten sijaan. Jalostusluokka-arvonimet voitaisiin sitten anoa erikseen

Lisäpisteet:
Ensinnäkin näissä häiritsee tuo väh. 150 sanaa ja kaikista merkinnöistä samat pisteet laatuun ja pituuteen katsomatta = ei arvosteta pidempiä merkintöjä lainkaan. Laatua on toki hankala arvioida, mutta pituuden voisi arvostella reilummin mallilla “alkavat 100 sanaa” tai jos tuo on se haluttu pituus, niin miksei “alkavat 150 sanaa” = 2 pistettä. 300 sanan merkinnällä saisi siis 4 pistettä ja niin edelleen.

Luonnekuvauksen pisteytyskriteerit saisivat myös olla tarkemmat: onko siinä pituusvaatimuksia ja mitkä ovat konkreettiset kriteerit “sujuvalle ja mielekkäälle” luonteelle, tuomarin mielivalta vai?

Lisäksi täysiin lisäpisteisiin näemmä vaaditaan sekä YLA-palkinto että jälkeläisarvonimi. Onko YLA-palkinnon “pakollisuuteen” (siis täysien pisteiden valossa!) joku syy? Ymmärrän, että sitä arvostetaan, mutta pohdin vain tuota rajavetoa, että täysiä lisäpisteitä ei voisi saada ilman. (Plus miksi juuri YLA??). Sitä paitsi, YLA-palkinnon saavuttaneet hevoset saavat todennäköisesti tämänkin laatiksen muista osioista hyvät pisteet, jolloin “lisäpiste” YLA:sta tuntuu päällekkäiseltä, tavallaan samoilla asioilla saavutetulta. Sen sijaan ne, joilla on puutteita muissa osioissa (ja ikään kuin tarvitsisivat lisäpisteitä, eivät varmaan ole YLA:ssakaan käyneet tai siellä menestyneet). Jos saatte tästä ajatuksestani kiinni…

Sitten nuo jalostusarvonimistä annettavat palkinnot: nekin ovat täysien lisäpisteiden valossa pakollisia. Tämäkin on minusta vähän mälsää: ensinnäkin, arvostelussa on tällaisenaan oma jälkeläispisteosio ja lisäksi hevosella pitäisi jo olla jälkeläispalkinto (päällekkäisyyttä ja epäloogista!!) + sillä kannustetaan tuomaan rotulaatikseen vasta, kun heppapappa/-mummo seisoo jo haudan reunalla. Toki tämä taitaa olla makuasia, että halutaanko saada palkittuja hevosia jalostuskäyttöön, vai palkita vanhoja ja kilpa- & jalostusuransa jo päättäneitä hannoja.

Sukupisteet:
Vähän mälsäilen, että vanhempien pisteet tulevat pelkästään kilpailuista. Onko se tosiaan ainoa laadun mittari, eli onko pakko pisteyttää samalla tavalla kuin lajilaatiksissakin? Sinänsä minulle on ihan sama (kilpailen kyllä itse omilla hevosillani), mutta muitakin vaihtoehtoja kisojen rinnalle varmasti olisi!! Helpoimpana ehkä näyttelymenestyksen pisteyttäminen, mutta miksei jalostus- tai tarinakäyttökin. Varsinkin jos jälkeläisosio jäisi pois ja erilliseksi (mitä hartaasti toivon, hah), niin tämä osio voisi olla pisteytykseltään monimutkaisempikin.

Ja sitten tuo evm-heppojen pisteytys: siiiiiis, kuka helvetti on edes keksinyt, että jokaisesta kolmen polven hevosesta on virtuaalimaailmassa ihan pakko kirjoittaa mahdollisimman laaja elämänkerta??? Kuka niitä lukee, kuka niitä tykkää miljoonittain kirjoittaa? Sitten samaan aikaan suvullisten hevosten olemassa olevista/ kadonneista sukulaisista (jotka ovat sentään “olleet olemassa”) kirjoitetut tekstit eivät ole minkään arvoisia?? Sori, tämä sukuselvitysilmiö ärsyttää minua ylipäätään, enkä ymmärrä ketä tämä nillitys palvelee.

Miksei evm-hevosten suvuista riittäisi vapaamuotoisempi selvitys, esimerkiksi niin että kuvailisi emä-/ isälinjaa ja sukulaisia ylipäätään, tai vaikka niitä sukulaisia, joista on jotain mukamas merkittävää kerrontaa (siis sen sijaan, että keksisi jokaiselle kolmen polven yksilölle turhanpäiväisen elämäntarinan)? TAI: miksei pelkän isän ja emän selvittäminen riittäisi samalla tavalla kuin ne suvullisillekin riittävät? Miksi evm-hevosista yritetään “rangaista” - eikö olisi kiva, että niitä keksittäisiin enemmän? Ymmärrän kyllä, että taustalla on ajatus “samasta määrästä vaivaa”, mutta se nyt ei toteudu kuitenkaan: joillekin kilpaileminen ja sivujen tekeminen yhdelle hevoselle on paljon helpompaa ja nopeampaa kuin sukuselvityksen kirjoittaminen. Ei jalostaminen tai pitkäsukuiset mihinkään katoaisi, vaikka evm-hevosten suosio hetkellisesti nousisikin.

(Ja kyllä kyllä: ymmärrän senkin pointin, että pitkän sukuselvityksen vaatimisella saadaan evm-hevosiin “laatueroja”, kun kaikki eivät selvityksiä jaksa kirjoittaa, mutta onko se mielekäs tapa erotella?)

Mutta nojooo, tämä on siis vain mun omaa pohdintaa ja osittain kärjistettyä tekstiä (esim. oikein kivojakin sukuselvityksiä on, mutten usko niiden syntyvän pakosta!). Halusinpas tulla avautumaan ja herättelemään keskustelua, kun kerrankin jonkin itseä kiinnostavan laatiksen pisteytys on vasta suunnitteluvaiheessa!

Mahdollisen tuotospaniikin lisäksi Power Jump -kansalla on nyt tilaisuus myös asukriisiin sekä ihmissuhdedraamaan, sillä PJ19 tapahtuman viralliset After ridet ovat täällä!

Tapahtumasta saa tarinoida yksin tai yhdessä, ja roolipelaamista varten olemme tehneet aloituspelin, jonne voi käydä kirjoittelemassa tunnelmiaan sekä ikään kuin etsiä tarkempaa peliseuraa/ draamaa. Pienempien porukoiden roolipelejä saa ehdottomasti perustaa foorumillemme, mutta “suuremman kuvan” saavuttamiseksi (kuka edes osallistuu jatkoille jne.) olisi mahtavaa, jos tällaisesta tarinoinnista innostuneet tyypit ilmiantaisivat itsensä myös virallisessa roolipeliketjussa!

Tervetuloa

Jatkoille osallistuminen ei edellytä Power Jumpiin osallistumista, vaan hahmosi on voinut olla myös pelkkänä katsojana. Vastaamme mielellämme kysymyksiin, jos jokin käytännön asia jäi kutsuista epäselväksi.

Estevalmennuksia toivottiin lisää, mutta innokkaita järjestäjiä ei ole ainakaan vielä ilmaantunut.

Pika-apuna ongelmaan Ceen valmennusten viimeisestä ryhmästä tehty hyppyryhmä (muuten sama idea ja pohja valmennuksessa). Hyppääjille 3 vapaata paikkaa, sileällä valmentautuville esteratsukoille kaksi.

@Natalia hmmm mahdollisesti! Ainakin nahkariimuihin aiotaan panostaa, sillä etenkin sellaiset ovat omassa käytössä En kyllä silti sulkisi mallistoihin mätsääviä tekstiiliriimujakaan vaihtoehdoista pois.

Seuraavana toteutuslistalla kuitenkin korvahuput ja by Isabella -malliston villaloimet.

(Power Jump -jutut ovat kuitenkin pitäneet meidän taiteellisen johtajan @Sage n kiireisenä )

Osallistujat päivitetty! Ihanan paljon väkeä tulossa tuotosluokkaan, josta taitaakin tulla melkoisen hankala tuomaroitava

Tuomareiksi lähteville voidaan keksiä jotain kivaa palkkioksi, esimerkiksi valmennus meidän tiloissamme

@matty haha Isben loimet on suunniteltu, toteutusta vailla! Tiedossa neutraalit värit ja nahkaisia yksityiskohtia.

Ryppäiden VIP:t tänään.

Taas Power Jump -valmennus, tällä kertaa esteratsukoille sileällä. Ryhmiä on useampi ja toiselle päivälle otetaan ensisijaisesti sellaisia, jotka eivät ole valmennuksiin vielä mahtuneet.

Tämä on niille, jotka jaksavat lukea pitkän kuvauksen

@crimis hihi crimis minä shoppailin arabin kuljeksimasta!! oli juurikin niin komea