Pitkäsukuisten faniklubi!



  • Allekirjoittanut rakastaa historiaa ja nostalgiaa huokuvia pitkiä sukuja. Selvittäminen on pikseliponiarkeologiaa parhaimmillaan ja jo 5-6. polviseen sukuun saa upotettua tunteja, jos esivanhempien osoitteita tarvitsee metsästää.

    Pitkäsukuisten suosio ja tilanne on kuitenkin ollut jo vuosia varsin hutera ja pitkäsukuiset varsat meinaavat jäädä monissa roduissa kasvattajille käsiin. Miten tätä voisi korjata kun kuvia eivät kaikki kasvattajat pysty todellakaan tarjoamaan mukaan? Miksi sinä pidät pitkäsukuisista ja miten niiden tilannetta voisi mahdollisesti parantaa? Uusia linjoja tarvitaan aina lisää, mutta monet uudemmat sukulinjat tuntuvat jäävän jumiin siihen toiseen tai kolmanteen polveen.

    Olen pyörinyt welshponien parissa jo pitkään ja yksi projekteistani on ollut Criallt Welsh Cobs, jonka tärkeimpänä tavoitteena oli tuoda uutta verta pitkäsukuisten ponien sukuihin ja laajentaa linjoja. Hurjasti poneja, joilla ei kisattu lähes lainkaan ja vain sopivien yhdistelmien miettimistä ja uusia varsoja. Nykyään Crialltin poneja näkyy mukavasti 5-7. polvisten suvuissa. Pakko on myös myöntää, että itseltäni loppui tallin kanssa paukut kun toteutus kusi ilman tietokantaa (raskasta) ja uusia tuontiponeja olisi pitänyt tuoda 30-40kpl ja ns. aloittaa alusta pitkien linjojen rakennus.

    Mietin myös, että miten paljon laatuarvosteluiden, kantakirjojen ja muiden “tahti” hidastaa pidempien linjojen syntymistä. Voi viedä vuosia saada ensimmäisen ja toisen polven eläimet laatuarvosteluun ja tässä ehtii syntymään pahaa ruuhkaa monelle kasvattajalle. Itse olen juuri tuollaisessa pattitilanteessa ja laatisjonossa on 30+ ponia ja into uusiin varsoihin on suht pohjissa kun tietää, että tuon jonon purkamiseen menee hyvälläkin tuurilla yli vuosi. Pitäisi varmaan näidenkin kanssa löysätä nutturaa ja olla käyttämättä poneja laatiksessa. Monelle se on vain ainoa meriitti niiden uralla : (


  • Piirrosharrastajat

    Tuuttaan täälläkin samaa trumpettia kuin tuolla toisessa ketjussa, mutta antaa palaa vaan 😄 Jos tasasukuisuuden ihannointi jäisi historiaan, pitkäsukuisetkin virtuaalihevoset saisivat varmasti takaisin sen suosion ja arvostuksen, joka niille kuuluu. Lähes kaikki pitkäsukuisiin(kin) liittyvät ongelmat katoaisivat kuin tuhnu Saharaan heti kun tasasukuisuuden ihannointi jäisi historiaan. Uusia linjoja on 100% helpompaa saada aikaan ja uutta verta noin miljardi kertaa yksinkertaisempaa tuoda jalostukseen, kun ei tarvitse odottaa että uusista evm-sukuisista on saatu aikaiseksi 6-polvinen puoliso 6-polviselle hevoselle, joka tämän prosessin aikana unohtuu/vanhenee ja kuolee pois.

    Hiiteen tasasukuisuus, eläköön pitkäsukuiset (ja epätasaiset suvut)!



  • @Arnika olen itse yrittänyt poistaa tätä asiaa omassa kasvatuksessani edes +/-1 periaatteella. Ensimmäisen kolmen polven estetiikka tuntuu olevan monelle hyvin tärkeää ja kieltämättä en itsekään lähtisi yhdistämään 3+ sukuista evm-sukuiseen pariin. Vanhat tavat ovat tiukassa!



  • Mä pidän pitkäsukuisista juuri tuosta samasta syystä kuin säkin. Oon “uusvanha” harrastaja (tai siis helkkari, puolitoista vuotta jo täällä pyörinyt taas, mutta välissä oli varmaan kuutisen vuotta taukoa), ja on hauskaa löytää tuttuja hevosia vuosien takaa. Edellisen kerran harrastaessani pyörin pääasiassa puoliveristen puolella, ja päädyinkin nyt sitten hankkimaan pari pitkäsukuista hannoveria. Tarkoitus olisi vielä ehkä pari löytää, mutta sen laajemmin ei ole tarkoitus alkaa kasvattaa.

    Laatiksiin tähtääminen hidastaa varmasti. Ratkaisu on mun näkemyksen mukaan skipata laatikset (ainakin osan kohdalla) tai olla välittämättä pitenevästä laatisjonosta 😅

    Ja mitä tasasukuisuuteen tulee, ai että mä tykkäisin jos löytäisin 10-polvisen hannoverin jolla on tasainen suku ja kaikki hevoset tallessa. Mutta eihän niitä nyt vaan löydy. Siksi on tyydyttävä epätasaisempaan. Kyllä, mulle se on tyytymistä 😅 Jos joku tahtoo parittaa evm-hevosen ja seitsenpolvisen, ei se ole multa pois, mutta se ei ole mun pitkäsukuiselle jalostusmateriaalia… Isälinjassa neljännessä polvessa menee. Mutta kuten todettu, jokainen tyylillään.


  • Piirrosharrastajat

    @elen Vähitellen ja pienin askelin saa isoja muutoksia aikaan omissa tottumuksissaankin 🙂 Minäkin olin pitkään sitä mieltä että tasasukuisuus on Ainoa Oikea tapa harrastaa, mutta lopulta en voinut enää sulkea silmiäni siltä että tämä outo ihanne aiheuttaa tässä harrastuksessa aivan valtavia ongelmia. Päätin sitten “olla itse se muutos, jonka haluan nähdä (virtuaali)maailmassa”, enkä ole enää pitkään aikaan välittänyt rahtuakaan siitä minkä pituiset tai kuinka tasaiset suvut omilla virtuaalikaakeillani on 😄



  • @Arnika tuolla 3-4. polven jälkeen homma helpottaa ja hurjasti ja siellä rupean sitten villiksi kunhan saan yhdistettyä mieluisia linjoja.


  • Tarinaheppailijat

    Nostan hattua Arnikalle, ihailtava asenne!

    Pitkäsukuisissa kiehtoo nimenomaan se historia. Sherlockin hattu päähän ja suurennuslasi silmille; on hauskaa hommaa syventyä sukutaulujen pariin ja kahlata mihin kaikkialle sen haarat oikein päätyvätkään… ja on aina yhtä ilahduttavaa törmätä tuttuihin hevosiin tai vanhoihin kasvatteihin vuosien takaa. Pitkäsukuisuus antaa myös hevoselle fiiliksen siitä, että se tosiaan polveutuu ja “tulee jostain”. EVM-hevosten kohdalla jää olo pintaraapaisusta: no, tämä nyt vain ilmaantui tyhjästä. Suvullisuus lisää hevosen taustatarinaa (vaikka sille olisikin kirjoitettu EVM-sukuselvitys) ja sitä kautta ainakin minulle syvyyttä ja persoonaa.


  • Kenttäratsastajat

    Vanhat (ja pitkät) suvut kiehtovat pääsääntöisesti siksi, että niissä konkretisoituu useiden, ellei useiden kymmenien, harrastajien pitkäjänteinen harrastustoiminta. Säilyneet sukulinjat kertovat aiemmista harrastajista ja virtuaalimaailman trendeistä.

    Vaalitaan vanhoja linjoja o7



  • Tykkään!

    Tosin mun kohdalla mielenkiintoa syö vähän se, että oon uusi harrastaja joten en voi ihastella tuttuja tai legendaaria vanhoja nimiä.

    Olis hienoa jos jotkut vanhat suosikit olisi vaikka listattu jonnekin pienen infopaketin kera, tai edes legendaksi muuttuneet kasvattajat.

    Ei sillä, uudetkin suvut ja hevoset on kivoja, muutamia helmiä tulee vastaan silloin tällöin, mutta ei niissä jotenkin ole sellaista “tunnetta” monestikkaan mukana. Tiedä sitten jos katselee tätä hommaa vielä kymmenen vuoden päästä. 😄

    Silti suosin lyhkäisiä, ovat tietyllä tapaa vaivattomampia, sukuja helpompi käsitellä jne.



  • @Serena Jos welshit kiinnostavat niin VWY:n sivuilta löytyy monia historiatekstejä vanhoista kasvattajista : ) Lisääkin pitäisi kirjoitella ennen kuin muisti alkaa haperoitumaan. Vanhoista linjoista kannattaa kysellä muilta harrastajilta, tässä ketjussa varmasti moni osaisi kertoa omasta rodustaa huikeita juttuja 🙂

    Haluaisin itseasiassa haastaa kasvattajia ja rotuyhdistyksiä keräämään tärkeää tietoa talteen. Merkittäviä hevosia, kasvattajia tapahtumia. Eri rotujen kasvatuskin muuttuu ja kehittyy vuosien varrella paljon : )


  • Suomenhevoskasvattajat

    Komppaan täysin @tirppaa 👍

    Mun mielestä on muutenkin kiva hyötyä muiden työstä ja siksi tykkään itse pääasiassa ostaa 1-3 polvisen suvun hevosia, kun evm-hepot ei oo mun makuun 😉


  • Kouluratsastajat

    Täällä yksi pitkäsukuisten fani. Meillä ei enää kolmannen polven jälkeen tuijoteta tasasukuisuutta millään tavalla eikä kyllä kauhistuta vaikka lyhytsukuisella olisi epätasainen suku.

    Olen aika pitkään pitänyt laatiksia osittain syypäinä siihen miksi pitkäsukuiset ei nappaa ihmisiä. Kun suvut palkitaan vain ensimmäisen polven mukaan, ei tarvitse olla kiinnostunut siitä mitä pidemmällä suvussa on. Myös oikea, mitään tekemätön, virtuaalihevonen saa helposti sukuosuudesta vähemmän pisteitä kun keksitty hevonen sukuselvityksestä.

    Osittain siksi itse KV:hen tuli sellainen sukupisteytys kun siinä nykyään on.

    Noita jonoja ei itsellä ole syntynyt, olen kyllä saanut vietyä kaikki hevoseni laatiksiin jos olen halunnut ja silti linjat on pidentyneet. Ehkä osittain tähän on vaikuttanut se, ettei meillä ole jatkettu kaikkia linjoja suoraan omasta hevosesta vaan olen halunnut tukea meidän kasvattien omistajia ottamalla linjojen jatkajia heidän hevosista jos ne ovat sopineet meidän suunnitelmiin. Esim. Dandy jonka isä (eikä emä) ei ole omani, mutta silti se on meidän D-orilinjan jatkaja.

    @serena kirjoitti noista vanhoista legendaarisista hevosista. Niitä on jonkun verran listattu virtuaaliwikiin. Itse oon huomannut, että vaikka joo viehätyn noista vanhoista legendoista, niin enemmän mua kiinnostaa tietynlainen (yleensä samanlainen kuin itsellä -> laatuarvostelukeskeinen) kasvatustyö ja olen kiinnostunut legendojen sijaan kasvattajien linjoista. Siis linjoista mistä he itse pitävät ja vaalivat. Sellainen on heti kiinnostava ja mielenkiintoinen hevonen jos sillä on takanaan kasvatustyö joka on luojalleen merkityksellinen. Ja vielä kiinnostavampi hevonen on silloin kun sen suvussa yhdistyy useampi tälläinen linja.


  • Piirrosharrastajat

    Mua on aina kiehtonu pitkäsukuiset, vaikka lyhyempi sukuisia hevosia on paljon helpompi käsitellä. Ne tuo nostalgian tunnetta ja voi aina lähteä seikkailemaan ja nähdä mihin päätyy. Eikä mua häiritse vaikka ei ois palkintoja lähes kellään sukulaisella. Onhan se aina kiva lisä, mutta so what?

    Mua ei häiritse epätasaiset suvut ollenkaan, erityisesti 3:nnen polven jälkeen, mutta en tietoisesti niitäkään tee. Toisaalta en näe syytä sille miksi en tekisi.



  • @screwdriver said in Pitkäsukuisten faniklubi!:

    vaikka lyhyempi sukuisia hevosia on paljon helpompi käsitellä

    Nyt on pakko kysyä, että mitä tarkoitat tuolla?


  • Piirrosharrastajat

    @elen Lähinnä omaa laiskuutta sukutaulujen kanssa 😂



  • @ScrewDriver Kyllähän sitä voi hyvin pitää pitkäsukuisillakin vain kolmipolvisiai sukutauluja sivuilla? Suht nopeita kasata.


  • Piirrosharrastajat

    @elen Ehdottomasti, ja kuten sanoinkin; ei mulla siinä mielessä mitään pitkäsukuisia vastaan ole.



  • @Arnika kirjoitteli kyllä todella viisaita ja on ihan oikeassa siinä, että pitäisi vain rohkeasti tehdä mitä haluaa tehdä. Ja ehkä vähän pitää ääntä tekemisistään ja yrittää kasvattaa hypeä asian ympärillä. Tämä topic on just sitä, hyvä te! Voisi yhdessä miettiä konkreettisia tapoja edistää pitkäsukuisten suosiota. Esim. pykätä pystyyn rinki muiden pitkäsukuisten kasvattajien tukemiseen sponssaamalla heidän kasvateilleen kuvia mukaan? Kehittämällä lobbaamissuunnitelman laatuarvosteluja varten? Miettiä helpotuksia siihen, miten pitkät sukutaulut on helppo esittää hevosten sivuilla (tietokantaratkaisuja, jonkinlainen pankki kadonneista osoitteista jne)? Organisoida kunnollinen projekti virtuaalimaailman historiasta ja merkittävistä hevosista roduittain auttamaan uudempia ja ehkä tarinoiden avulla innostamaan vanhempiakin? Selvittää, mitkä ylipäätään ovat ne tekijät, joiden takia ihmiset kavahtavat pitkäsukuisia ja miten vastata näihin tarpeisiin? Jotain muuta?

    Harmittaa, että itsekin aloin niin lampaaksi jossain kohtaa, että seurasin vain sitä, mikä oli trendikästä ja suurin draivi tuli siitä, että kunhan vain saisi kaikki kasvatit kaupaksi. Menihän ne kaupaksi luomalla niitä uusia linjoja (pääosin turhia, ei niissä suosituissa roduissa ollut tarvetta uusille linjoille), mutta samalla tapahtui just nuo ongelmat joita elen aloituksessa kuvasi, jolloin innostus tyssäsi täysin ja kaikki jäi kesken. Siinä ei voittanut kukaan.

    @yersinio said in Pitkäsukuisten faniklubi!:

    Olen aika pitkään pitänyt laatiksia osittain syypäinä siihen miksi pitkäsukuiset ei nappaa ihmisiä. Kun suvut palkitaan vain ensimmäisen polven mukaan, ei tarvitse olla kiinnostunut siitä mitä pidemmällä suvussa on. Myös oikea, mitään tekemätön, virtuaalihevonen saa helposti sukuosuudesta vähemmän pisteitä kun keksitty hevonen sukuselvityksestä.

    Osittain siksi itse KV:hen tuli sellainen sukupisteytys kun siinä nykyään on.

    Täysin samaa mieltä! Vuosikausia oli tilanne, jossa nopeasti kyhätty (ei mulla ainakaan mennyt täysien pisteiden 2 polven selvityksiin kuin kolmisen varttia) sukuselvitys oli arvokkaampi kuin moni oikea sukulainen, nykytilannetta en tiedä. Omaan päähäni tämä ei koskaan uponnut, kun miten täysin suvuton hevonen voisi olla ikinä SUKUpisteiltään parempi kuin suvullinen hevonen. 😂 Aika pian tosin tajusin olevani väittelyn häviävässä vähemmistössä. KV:n pisteytys on tosi hyvä kaltaiseni marginaalijäärän mielestä!

    Näkisin myös, että laatuarvostelut ovat olleet suuressa roolissa mukana ohjailemassa tätä trendiä. Ei se varmaan laatuarvosteluista alkanut (mistä se muuten edes alkoi, osaako joku aikalainen spekuloida? Itse ajoittaisin trendin alun jonnekin vuoteen 2007?), mutta kun laatuarvostelut mukautuivat tähän trendiin, jossa suvuton hevonen on se suurin kingi ja maksimissaan ekan polven sukulaisilla on mitään väliä, se vuorostaan ruokki suvuttomuuden arvostusta ennestään. Laatuarvosteluilla siis tulee luultavasti olemaan jonkinlainen tai jopa iso rooli siinä, jos pitkäsukuisten arvostusta halutaan kasvattaa.


  • Suomenhevoskasvattajat

    Mua on alkanut kiinnostaa pitempisukuiset vasta sen myötä, kun olen saanut omia hevosia sinne. Vanhat suvut on oma juttunsa, mutta en arvosta niitä samalla tavalla kuin fanaattisimmat harrastajat. On mulla jopa muutama yksilö joiden suku livahtaa sinne 2000-luvun alkupuolelle, mutta enemmän pidän niistä hevosista, joissa näkyy mun oma kasvatuksen jälki aina evm-sukuisista tällä hetkellä 5-7-polvisiin asti. Se, että oon ite tehny töitä sen hevosen eteen, sen suvun eteen (ei sillä, onhan tuo 20+ sukupolven selvittäminen ihan helvetillinen duuni). Pakko myös sanoa, että katoavat sivut vie mun motivaation. Inhoan tyhjiä aukkoja sukutauluissa ja koska haluan selvittää koko suvun, on se välillä hurja operaatio.

    Mä myös pidän tasasukuisuudesta ja oon yhdistänyt tähän asti pääasiassa saman mittaisia sukuja, vaikken kyllä yhden tai kahden polven heitosta mitään sano + mitä pidempi suku, sitä suurempi heitto on ok. Tasasukuisuus on kaunista, sopii tällaiselle odc-persoonalle.

    Musta lähinnä tuntuu, että harrastan pitkäsukuisia “väärin” 😄

    // ja kyllä, munkin mielestä laatiskeskustelu pitäisi nostaa pinnalle.
    "miten täysin suvuton hevonen voisi olla ikinä SUKUpisteiltään parempi kuin suvullinen hevonen. " ❗



  • Mulla ei ole mitään pitkäsukuisia vastaan, mutta mua hirvittää nää 20-polviset suomenhevoset.

    Harvinaisilla rakastan pitkiä sukuja juuri sen takia koska ne kertoo sen rodun historian. Ja niiden suvut ei ole aivan yhtä pitkällä kuin suomenhevosten 😄 Esim Mysan (issikka) suvussa tiivistyy hyvin islanninhevosten historia 2002 luvulle saakka.

    Mulla on itsellä sellainen periaate että pyrin pitämään hevosten suvut tasaisina niin kauan kun se on vain mahdollista. Eli jos multa esim löytyy 6-polviselle tasan 6-polvinen sulho niin käytän sitä. Onhan se nyt hienoa sanoa että hei “Tällä hevosella on tasan 7-polvinen suku”. Mutta en kuitenkaan häpeä käyttää myös muitakaan hevosia. Mulla on toisena nyrkkisääntönä että yli 4-polvisille saa käyttää myös pidempisukuisiakin (ja joissain tapauksissa myös 3-polvista)

    Ostan mielelläni pitkäsukuisia “omista roduista”, esimerkiksi islanninhevosia, tekkejä ja joissain tapauksissa myös puoliverisiä (jos se edustaa jotain muuta kantakirjaa kuin fwb).

    Mua ei haittaa epätasaisuus jos suku on muuten kiva. Esimerkkinä Fauryz tai Lexus jonka emä on suvuton ja isä 3-polvinen.

    Oikeastaan mua ei haittaa epätasaisuus ollenkaan kaikilla muilla paitsi puoliverisillä. Ostaisin ihan mielelläni esimerkiksi clydesdalen vaikka sen emä olisi suvuton ja isä 4-polvinen 😄


 

21
Online

773
Käyttäjät

9.9k
Aiheet

174.0k
Viestit

Kysyttävää, kommentoitavaa tai palautetta? Ota yhteyttä suoraan ylläpitäjään (Tilli): maatila.pemberley@gmail.com.

Looks like your connection to Keskusta was lost, please wait while we try to reconnect.