Rupattelutopic, kaikille tylsistyneille


  • Tarinaheppailijat

    @serena et oo, mulla sama 😄

    Tiiättekö sen tunteen ku oot suunnitellut koomaavasi kämpillä koko illan ja meneväs ajoissa nukkumaan? Ja sit katot sun luokan whatsapp ryhmää ja hoksaat että kaikki muutkin sun ryhmäs olevat on menossa bileisiin ja alat miettimään sitä itekin 😂 En saa kyllä piru vaan kaveria vastaamaan että miten ois bileet sittenkin 🤣



  • Siis mun piti googlettaa ‘kello’ ja kattoa siitä sitten kun ei tässä huoneessa oo seinäkelloo.

    @Tanttu Bileet on aina hyvä idea. 👍


  • Tarinaheppailijat

    @serena siltä mustaki tuntuu nyt, pitäis vaan saada kaveri kattoo puhelinta ennen kymmentä ku en yhtää tiedä missä se menee 😄



  • Siis mä latasin mun nintendolle Pokemon bluen… jota mies alkoi yllättäen pelaamaan… ja nyt mä en oo saanu pariin päivään koskee koko koneeseen. 🤷


  • Piirrosharrastajat

    Täällähän on jengiä joilla on oma hevonen, tai hevosia.
    Mä taas kerran vaan mietin että miten? Koko pienen ikäni oon siitä haaveillu että joskus mullakin olis se ihan oma, mutta edelleen vaan tuntuu ihan yhtä kaukaselta ajatukselta kun aina ennenkin.

    Ja kun on muilta kysellyt niin aina on joku, että sai hevosen ilmatteeks jostain, tai on omassa pihassa talli, tai vanhemmat maksaa kaiken, tai jotain tällästä.
    Eiks sitä hevosta voi hankkia ihan perus duunari joka tekee ihan perus hommia? Pitääks aina olla oma asunto josta ei enää tarvii maksaa tai vanhemmat jotka ei nää mitään estettä hevosesta maksamiselle? Miksei munkin porukat halua sponssaa, niille jos mainitseekin ne vaan nauraa ja totee ettei ikinä. Ihan suht masentavaa, kun paljoo enempää en täs maailmas mitään taida haluta! 🤔



  • @jesse ainakin muutamalla mun "perusduunari"kaverilla on oma hevonen, osa palkasta vaan lohkaistaan hevosen ylläpitoon vieraalla ja ihan itte maksetaan kaikki kulut myös omassa elämässä hevosen lisäksi 🙂 Siinä pitää vaan priorisoida mihinkä ne rahansa laittaa ja ehkä tinkiä myös tallipaikan varusteluista. 😂 Sit voi saada tallivuokraan alennusta jos tekee ilta- tai aamutalleja jne. Itte en olisi valmis elämään sillä periaatteella et mun palkka hupenis lähes täysin harrastukseen, mutta uskon että se olis mahdollista, vaikka oonkin pienipalkkaisella alalla. Edellyttäisi toki sitä että saisin vakituisen paikan, koska en ikinä vois hankkia epävarmaan tilanteeseen hevosta jos en oo 100% varma et mulla on maksukykyä jos tulee isoja eläinlääkärikustannuksia 😄

    Edit. Ja itse hevosen myös ostaneet. Ei sitä ehkä varaa oo ostaa mitään 15t kilpuria mut halvempikin kelpaa 😂

    Tietysti osalla vanhemmat sponssaa jollain osa-alueella ja sit taas osalla on hevonen omassa pihassa mikä on laskenut kuukausittaisia menoja melko paljon.



  • @jesse Minunkin muutamalla kaverilla (ollut) hevonen ja ihan perusduunareita hekin.



  • Voi itku ku haluisin tehä ns realistisen pohjapiirrustuksen tallialueelle ja nyt vaa mittailen kaikkee oikeen kokosiks 😂


  • Sekalaisen sakin omistaja

    @veronika Itse luovutin jo iäisyys sitten. Nostan hattua jos onnistut… 🎩 🙈



  • Oon maksanut liikaa ja nyt sain kirjeen postissa, tässä paperissa on paikka allekirjoitukselle mutta tässä lukee et voidaan lähettää myös sähköpostitse tiedot. Pitääkö mun ottaa kuva tästä lomakkeesta mukaan jossa on mun allekirjoitus vai riittääköhän vaan jos on pelkät tiedot? 😄


  • Sekalaisen sakin omistaja

    @hm Jos sivu vaatii tyyliin pankkitunnukset kirjautumiseen tai pitää muuten sisällään henkilötunnuksen tms. niin eiköhän pelkät tiedot riitä 🤔

    Ah siinä luki sähköposti. No, siellä voi olla joku valmis nettilomakepohja?



  • @anarchy Ei ollut mitään linkkiä kirjeessä joten pistin varuiksi täytetystä lomakkeesta kuvan liitteeksi 😄 Eiköhän se sillä ratkea.



  • Flunssa iski just hyvään aikaan, sellasia vuoroja et tuskin pomo edes saa korvaajaa koska harva tykkää tehdä niin aikasia vuoroja. Huomenna olisin mennyt aamukuudeksi töihin ja lauantaina aamuseitsemäksi 😅

    Ehkä mä käytän lenssupäivän huomenna hyvään tarkoitukseen ja hoidan kaikki rästit pois alta. Ehkä saisin siirrettyä mun kladrubini toiseen projektiin niin ne pääsisi pois pölyttymästä. Hitsit kun päässä on vaikka mitä ideoita mut ei riitä aika niihin kaikkiin.


  • Tarinaheppailijat

    Tiiättekö kun yhtäkkiä alkaa tuntua siltä että oot menossa ihan väärään suuntaan sun elämässä, mut sulla ei oo vaan mitään hajua mikä se “oikee” suunta vois olla… Ei ois enää kun yks erikoistumisharjoittelu jäljellä ja jouluna vois olla jo vaikka agrologi, mut nyt alko tuntua että mikään agrologin työvaihtoehdoista ei tunnukaan omalta. Nyt alko taas tuntua että mieluummin olisin yliopistossa lukemassa ruotsia tai vaikka pohjoissaamea ja ehkä jopa lastentarhanopettajaksi tms. Ja oon hakenu harjoitteluun tilitoimistoon? Maatalous kyllä kiinnostaa, mut musta vaan tuntuu siltä että oon ihan pihalla vieläkin ja sopisin paremmin vaikka lastentarhanopeksi tms lappiin johonkin saamenkieliseen päiväkotiin ja en tiedä mitähän hitsiä tässä tekis että vois olla edes tyytyväinen elämäänsä kun ei oo :'D En mä nyt yhtäkkiä pysty enää vaihtamaan yliopistoon lukemaan pohjoissaamea + lto koska tukikuukaudet ja niiden loppuminen kun jo kerran lähdin yliopistosta ja oon melkein valmis agrologi.

    Millonkahan sitä ei oo näin hukassa ja ahdistunut/stressaantunut elämänsä kanssa…



  • @tanttu said in Rupattelutopic, kaikille tylsistyneille:

    Millonkahan sitä ei oo näin hukassa ja ahdistunut/stressaantunut elämänsä kanssa…

    Siis mulla on ihan samat fiilikset…



  • @tanttu niiiin tiedän. Mä oon mennyt varmaan kolmanneksen elämästäni vähän polun vieressä. En vieläkään tiedä mikä haluan isona olla.

    Mä itse oon niin leipiintynyt varhaiskasvatuspuoleen, että sen pohjalta sanoisin et elä hyvä ihminen lto:ksi ala. Palkka on surkia vastuuseen nähden ja muutenkin tää ala on menny jopa mun urani aikana ihan kamalaksi. Mutta jos oikeasti jaksaa joka päivä innostua kaiken mahdollisen erityislaatuisuudesta ja tehdä päivittäin elämyksiä lapsille niin toki, miksi ei. Silloin on varmasti oikealla alalla. Mä mitä luultavimmin en ole. 🙊 tai siis pidän lasten kanssa työskentelystä, mutku se ei (enää) ole vaan sitä. Tiedän useita alalla olevia, jotka ovat ihan sillä hilkulla, et lähtevät vaihtamaan alaa. Ja muutamia, jotka sen on jo tehny. Mikä on tosi harmi, koska ei laadukasta varhaiskasvatusta voi toteuttaa ilman henkilöstöä.


  • Piirrosharrastajat

    Noooh, jos yhtään helpottaa niin täytän huhtikuussa 32 enkä vieläkään tiedä miksi haluan “isona” 🤷



  • Vitsit, mun ajatukset juoksee taas töissä miljoonaan suuntaan ja tällä hetkellä pohdin taas sitä, että haluaisin saada rakennettua jollekkin talleistani jonkinlaisen yhteisön hoitajista ja yksärien omistajista, mutta jotenkin kans tiedän että koska mun tallit ei tuu ikinä olemaan mitään super hienoja, ei tommosen yhteisön rakentaminen tuu onnistumaan.

    Tietenkään sehän ei sais olla se pääasia harrastukses ja aika hyvin oon ehkä oppinut taas harrastamaan vaan ittelleni, mutta varsinkin nyt kun tommonen enemmän tarinapainotteinen harrastaminen alkaa olemaan sen verran inspiroivaa että kirjoittamismotivaatiota olisi enemmän kun tilaisuuksia kirjoittaa, alkaa tuo yhteisöttömyys saada taas ihan liian suuria piirteitä…


  • Piirrosharrastajat

    Miten te hei handlaatte jos yhtäkkiä iskee kaamea ahdistus päälle? Olis voinut mennä strömsö-ketjuunkin mutta tää on aktiivisempi.

    Oon ehkä pari viikkoa suunnilleen ollut helisemässä ihan joka asiasta. Nukun ja nukun ja väsyttää silti. Ylireagoin ihan kaikkeen???

    Viikko sitten olisin vielä voinut syyttää menkkoja ja täysikuuta, mut tää vaan jatkuu ja jatkuu, ja ihan joka ikinen suunnitelmanmuutos ja ihmisten kohtaaminen pistää mut tutisemaan ja melkein itkemään. Oon ollu tosi vihanen kaikille kaikesta kans nyt ehkä viikon verran, ihan puhtaasti siks, etten enää jaksa tätä oloa. Sit vaan keikun koko ajan sillä rajalla, et rupeanko äyskimään vai juoksenko paikalta. Varsinkin jos muut hihkuu jostain omista huveistaan. Melkein sain tiistaina ilman mitään syytä paniikkikohtauksen kuoroharkoissa vaikka porukka on tuttu ja hyvä, ja laulaminen kivaa. Sit olikin koko loppuilta ja seuraava aamu vatsa niin sekasin että oksetti, kun se stressi oli kropassa edelleen niin vahvasti.

    Tiiän ettei tätä nyt voi kukaan muu ratkoa ku minä ite, mut pliis, kertokaa mulle etten oo ihan järjiltäni 🙈 voiks tää olla vaan joku kevätstressi???

    Pahinta on se et en mä yleensä oo tällänen! Ahdistusta on mut yleensä pääsen siitä kivasti yli, enkä oo ikinä ollu sellanen pitkävihanen ja pikkumainen ihminen, joka kyräilis toisten onnistumisista. 😕 Haluun että ihmisillä mun ympärillä on mukavaa ja tykkään kuulla kuulumisia.
    Nyt vaan oon jotenki ollu jossain ihan kaameessa omassa liemessäni kiehumassa ja kihisemässä.



  • @j said in Rupattelutopic, kaikille tylsistyneille:

    Miten te hei handlaatte jos yhtäkkiä iskee kaamea ahdistus päälle?

    Aika huonosti 😄 Ei vaan, oon itse tän alan ammattilainen ja tiedän kaikki kikkakolmoset, mutta kun itteä ahdistaa oikein lujaa niin siinä on niin lukossa, etten mä ainakaan osaa itsehoitaa itseäni kauheen tehokkaasti jos se pääsee tohon tilanteeseen et on jo ihan jumissa ja joka asia saa kauheen tuskan aikaseksi. Olin joskus niin lukossa ahdistukseni kanssa, etten pystynyt enää tekemään mitään päätöksiäkään. Yksinkertasiakaan. Jonkun toisen (tässä tapauksessa toisen ammattilaisen) täyty mulle kertoa miten toimia siinä tilanteessa et se sitten raukes. Sen sijaan, jos mulle vaikka iltasin hiipii orastava ahdistus niin oon oppinut tuntemaan sen mun omista varomerkeistä (mihinkään ei voi keskittyä, alkaa levoton kulkeminen ja tuskanen huokailu) niin siitä tiedän, että oon todennäköisesti väsynyt ja siksi mun ahdistus nousee pintaan, vaikka sille ei kunnolla olisi mitään syytäkään ja sit yritän lievittää sen tekemällä jotain, juttelemalla jollekin niitä näitä ja paras on menemällä nukkumaan. Sitten, kun on saanut kunnolla levättyä ni se ahdistusta aiheuttava asia on helpommin käsiteltävissä rationaalisti kun aivot toimii ja siihen ehkä voi saada ratkaisunkin. Tai jos illalla ei oikein tiennyt mikä ahdisti, niin kun siihen tilanteeseen saa vähän etäisyyttä niin joskus sitä tajuaa, että niin joo, varmaan jännitin tota raha-asiaa tai jotain muutosta tms. Joskus toi epäselvä lukkotilanne voi kestää pitkäänkin ja jos siihen ei saa mitään etäisyyttä kotikonsteilla niin sitten on hyvä kääntyä ammattilaisen puoleen, koska raikas näkökulma on aina hyvä näissä tilanteissa! Mutta ilmeisesti ahdistuksen kanssa oleminen oli sulle aikaisemmin tuttua, niin ehkä nää itsehoitokeinotkin on?

    Tietysti myös hyvälle ystävälle tai perheenjäsenelle kertominen ja asian jäsentäminen voi auttaa pääsemään tilanteen tasalle, mutta aina ei ole takeita, että läheltä löytyy sellanen ihminen joka käsittää niinkin abstraktia asiaa kuin ahdistus ja joskus läheisen on vaikea tarkastella tilannetta tarpeeksi “kaukaa”.

    Sun tilanteessa ehkä ajattelisin ootko jostakin uupunut (työ, koulu, parisuhde?) ja koska tää ei oo sulle ihan tyypillistä, niin ehkä kääntyisin ammattilaisen puoleen. Pelkkä terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan käynti voi avata vähän asiaa. Vaikka nukkuis vuorokaudessa 20 tuntia ni jos on joku kuormitus päällä ni se ei poista sitä ongelmaa. Ja joskus liika nukkuminen väsyttää lisää ja vaikeuttaa tilannetta. Jotkut kaipaa aktiviteettia, toiset lepoa selviäkseen vaikka stressistä. Toisaalta muutaman viikon mielialanvaihtelut ja epämukavat olot kuuluu varmaan jokaisen elämään jossain vaiheessa, mutta jos se aiheuttaa ihan selviä ongelmia selviytyä normaalissa arjessa niin sen kanssa on vaikeampi olla. Ihan psykiatriseen hoitoon tuntuu vähän joka paikassa olevan ongelmia päästä, ellei kunnalla satu olemaan jotain matalan kynnyksen kriisiapua tms. jonne voi mennä juttelemaan psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Mun kotikaupungissa on tämmönen palvelu ja se on ilmaista. Se ei tosin ole pitkän tähtäimen hoitosuhde, mutta eivät kaikki tarvitsekaan mitään vuoden erikoissairaanhoidon poliklinikkaseurantaa.

    Mutta myös mietin sitä, että onko sulla veriarvoja koska viimeksi katottu? Esimerkiksi matala hemoglobiini tai ferritiini voi aiheuttaa ihan kamalaa väsymystä ja jos on ihan hirveen väsynyt niin sitten alkaa kaikki ärsyttää. Tai sitten peruskysymys että jos ootkin raskaana 😄 Tai jotain muuta hormonaalista. Mun kaverilla oli ehkäsynä hormonikapseli niin siitä alkoi loppua teho liian aikaisin niin ne hormonivaihtelut aiheutti sille ihan pimeitä oireita. Tasaantu ku se poistettiin ja vaihdettiin uuteen. Nainen on monimutkainen olento 😄

    Miten musta tuntuu, etten saa ikinä näin laajaa asiaa laitettua järkevästi pakettiin, kun syitä voi olla miljoona tohon sun tilanteeseen. 😄 Pahoittelut siis pitkästä jaarittelusta!


 

3
Online

980
Users

12.9k
Topics

241.8k
Posts

Kysyttävää, kommentoitavaa tai palautetta? Ota yhteyttä suoraan ylläpitäjään (Tilli): maatila.pemberley@gmail.com.

Looks like your connection to Keskusta was lost, please wait while we try to reconnect.