Tarinaharrastajat koolle
-
Ite tykkään kirjotella paljon ja vaikka tarkoituksena onkin aloittaa hevoskasvatus aion silti kirjottaa paljon. Meinasin pitää ideana, että tallin elämää pystyis seuraamaan kuurikin kirjlittamieni tarinoiden ansiosta.
-
@minni justiin kommentoin pidemmin tonne mutta oli poijjat osuva ja lämmin taaperotarina Lukekaa ny muutkin sitä
-
@oresama Tavallansa sitä on kiva ja ihana ja omalla tavallaan helppo kirjottaa mut sit taas tavallaan se on Niin Pirun Hankala... Mutta ehkä se tästä ja onneksi sen kirjottaminen pitäis (toivottavasti) helpottua mitä vanhemmaksi se kasvaa. Ja onnea on google sekä vau.fi jota on ehkä tässä viimeisen kahden-kolmen vuoden aikana hyödynnetty paljon kun Ellin tarinaa on kirjoitettu.
Ja toisaalta on mielenkiintoista kans nähdä et millainen siitä muodostuu nyt kun sen persoonaa pääsee rakentamaan ihan tästä asti kun se on kuitenkin vielä omalla tavallaan tuollainen toukka joka on ohjattavissa mutta kuitenkin jo omatoiminen.
-
@minni Olipas jotenkin ihanan lämminhenkinen ja mukavasti eteenpäin soljuva varsinkin tuo eka tarina Ihana Elli!
-
@sippe Elli on kyllä niin ihana Saas nähdä että millainen ponityttö siitä kasvaakaan ja missä kohtaa äitin ja isin pitää luopua omasta hepastaan että tytölle saadaan poni
-
Jopas minä nyt innostuin kun uuden hahmonkin loin Oliver Susijoki liittyi Nuppulanharjun tallijengiin uuden hevosen Novellan puoliylläpitäjänä, tässä tarina kaksikon ensikohtaamisesta. Mitään esittelyä en vielä jaksanut Oliverille tehdä, pitää kattoa joku päivä jos saisin piirrettyä kunnon kuvankin. On itseasiassa varmaan eka miespuolinen hahmo mulla ikinä
Edit // Ihanaa, foorumin NPC-hahmot ei näköjään mobiiliversiossa näy oikein (=ollenkaan). Osaako joku auttaa, missä vois olla vika? Koneella näkyy oikein, mutta puhelimella näyttää kaikkien kirjoittajaksi Sylvin eikä oikeita valittuja hahmoja.
-
@sippe Lukasin ton jo yöllä lävitse ja sulla on kyl kivoja tekstejä Mielenkiinnolla täytyy kyllä käydä välillä kurkkimassa että miten heidän elämänsä lähtee kulkemaan + muutenkin Nuppulanharjun menoa kun se on kyllä kiva talli.
Mä ajattelin alkaa ajoissa kirjoittelemaan WRJ CUP in tuotoksia, mutta mitenköhän tää meni tähän että ekasta saa jättää ainakin 1/3 varastoon odottamaan sitä hetkeä kun pääsee käsittelemään tota reissua tarinoissa. Eihän tässä oo ku 9 vielä kirjotettavana (ehkä?) nii toivottavasti ne menis vähä tiviimpinä
-
Hei kaikki tarinoijat!
Kyselisin mitä tarinankirjoittajat ja uudet hahmot talleilta nykyään hakevat?Olen nyt pyörittänyt Kallelan Tallia viime joulukuusta ja tuntuu että hoitaja pula ei ota loppuakseen. Järjestän aktiivisesti toimintaa ja haluaisin järjestää hoitajille enemmänkin kaikkea touhua, mutta hoitajia on nyt vasta kaksi ja näin pienelle ryhmälle on haastavaa keksiä toimintaa.
Olisi ihanaa saada tallille aktiivinen hoitaja porukka kasaan ja herättää tallia enemmänkin henkiin juuri hoitajien persoonien ja hoitamisen ohella tapahtuvien ihmissuhdekoukeroiden tavoin. Nykyiset hoitajat on aivan ihania ja tarinat hauskoja, mutta harmittaa, kun vähäinen hoitajamäärä pitää toiminnan melko paikoillaan.
Onko vika hoitaja pulaan nyt tallissani ja voisinko tätä jotenkin muuttaa niin, että talli olisi houkuttelevampi ympäristö uusille hoitajille. Tallini on hyvin ns. "vanhan virtuaalitallin" kaltainen, mutta piileekö vika juuri siinä? Olinko liian kauan poissa virtuaalitalleilusta, että vanha tyyli ei enää pure...
Haluaisin pitää tallini kuitenkin hoitajatoimintaan ja ratsastuskoulutyyliin uskollisena ja järjestää villejä kisoja. Jaosten alainen pakkokisaaminen ja hampaat irvessä kasvattaminen ei kiinnosta, vaan nimen omaan rento ja hauska touhu kivojen harrastajien kanssa höystettynä salaisuuksilla, mysteereillä, ihmissuhteilla ja ennen kaikkea huumorilla
Kiitos vastanneille jo etukäteen
Laura -
@kallelan-laura Mulla riippuu ihan täysin siitä mille hahmolle haen paikkaa. Nyt kun suurimman osan kanssa on jo yhteistä matkaa takana, mä tiedän vähän paremmin millaiset paikat niille sopivat. Tokihan poikkeuksena mun porukasta löytyy sitten Karla jota on tullut kierrätettyä erilaisissa paikoissa ja tavallaan se on myös kirjoitettu monenlaiseen soveltuvaksi kameleontiksi.
Itse mä oon huomannut sen, jotta yksi asia mikä itseä motivoi on se, että tallilla on edes jonkinlainen aktiivisuus kirjoittamisen osalta. Välttämättä mä en kaipaa mitään monen tarinan päivä/viikko tahtia, mutta kunhan vain huomaa jotta tallilla tapahtuu edes jotain muutakin kuin vain se mitä omissa tarinoissa tulee kirjoitettua. Tokihan jos inspiraatio iskee jotain tiettyä hahmoa kohtaan niin silloin tulee kyllä kirjoitettua vaikka olisi ainut aktiivitarinoija, mutta aika nopeasti alan kyllä jarruttelemaan kirjoittamisen kanssa tai sitten tarinat jäävät vain wordiin odottamaan julkaisua elleivät ole sitten tarkoituksella jäämässä odottamaan tulevaa.
Hoitajien löytäminen tuntuu olleen ainakin pari-kolme (korjatkaa jos oon väärässä, muistini on luokkaa pikkukivi) vuotta vähän hitaampaa ja itse painin samojen ongelmien kanssa. Mitään semmosta kunnon neuvoa en osaa oikein antaa kun niitä itsekin vielä etsin, mutta varmasti kun vain jaksaa kirjoittaa ja viedä toimintaa eteenpäin niin jossain kohtaa se palkitaan, vaikka se sitten saattaisikin ottaa vuosia.
-
@kallelan-laura Tää on varmasti asia minkä kanssa moni muukin "vanhan kansan harrastustallin" omistaja tappelee. Valitettavasti kulta-ajat taitaa olla takana päin alati pienenevän harrastajakunnan ja ig-tallisuosion takia.
Omia varhaisia hoitoaikoja nyt muistellen, ne kaikkein mieleenpainuvimmat ja selvästi suosituimmat paikat oli sellaisia, jossa tekemistä oli muunkin kuin kirjoittamisen muodossa. Esimerkiksi yksi paikoista järjesti aina kausittaisia tapahtumia, jotka sisälsi erilaisia tehtäviä (esim. pääsiäisteemana; etsi sivuille piillotetut pääsiäismunat, kirjoita tarina sisältäen nämä pääsiäissanat/pääsisäisteemainen, lahjoita yllätysmuna kanssaharrastajalle yms) ja muita aktiviteetteja (ei tapahtumiin perustuvaa, kuten lottoamista, harrastajien välisiä huutokauppoja/kirpputoreja, tallin eri sijainneilla oli omia tehtäviä, eri suorituksista sai sivuille erilaisia ruusukkeita, kuukausittaiset tarinatehtävät). Kaikkein tärkein oli kuitenkin ylläpitäjän aktiivisuus mm. ulkoasun vaihto kausittain, pitkät ja huolelliset vastaukset hoitotarinoihin, kausittaisten aktiviteettien järjestäminen ylipäätänsä. Tuonne oli tuolloin hirvittävän pitkät jonot päästä toimintaan mukaan ja itsellenikin siellä olo oli ehdottomasti kultaisinta aikaani koko harrastusurallani. Hattua piti kyllä nostaa ylläpitäjän aktiivisuudelle, ei nimittäin mikään helppo homma ideoita ja toteuttaa mitään noista mainitsemisistani niinkin aktiivisesti kuin mitä hän järjesti.
Pienelle porukalle on varmasti kovin vaikea keksiä mitään yhteistä toimintaa, mutta pikkuhiljaa sivuille voisi lisäillä jotain hommaa hoitajille, jota pääsisi tekemään jokainen omalla ajallaan. Motivoivat palkinnot auttaa/saavutukset auttaa aina
-
@kallelan-laura Mulla oli ennen Hopiavuorta samanlaisia mietintöjä ja ajatuksia! Ajattelin, että mikä mussa tai mun talleissa on vikana, kun ei ole hoitajia. Mietin, mitä kaikkea voisin tehdäkään sitten, kun olisi hoitajia. Vika saattaa olla tuollaisissa ajatuskuvioissa, joita pyöritin. Luulen, että ne näkyvät ulospäin.
Se, miksi Hopiavuoressa on kävijöitä, linkittynee mun omaan asenteeseen. Kun perustin sitä, olin että nyt mä viiiiiiimein teen tallin ihan itselleni. Teen mitä haluan. Järjestän mitä haluan. Muut saavat tulla mukaan, jos ovat samaa mieltä siitä, että minun ideani on hauska. Jos he ovat eri mieltä, pärjään yksinkin, koska tein kerrankin ihan oikeasti-oikeasti tallin itselleni yrittämättä miellyttää mahdollisia kävijöitä. Rakastan Hopiavuorta niin paljon, että en tarvitsisi sinne yhtään ketään. Se taitaa näkyä ulospäin, koska juuri tälle tallille saapui kävijöitä heti alusta alkaen, ja osa on ollut mukana vuosia: ihan perustamisviikosta asti. Vaikka ei olisi tullutkaan muita kävijöitä kuin minä, olisin järjestänyt samat tapahtumat, tarinoinut samat päätarinat, tehnyt samat onnistumiset ja virheet. Älä lue tätä väärin: olen ihan sairaan kiitollinen ja inspiroitunut, kun minulla on tarinaseuraa, mutta rakkaus Hopiavuoreen ei vähenisi, vaikka ihan kaikki katoaisivat sieltä.
Minulla on hahmoja muuallakin. Olen tosi tarkka paikoista, joihin liityn, koska inspiraationi ei kestä kauaa, elleivät ärsyttävän tarkat kriteerini täyty. Tämä ei ole siis lista siitä, millaiseksi ihan kaikkien pitää muuttaa tarinatallinsa! Tämä ei kerro, mikä on Ainoa Oikea Tapa pitää tarinatallia! Tämä on ainoastaan lista siitä, mitä just mä, yksittäinen ihminen, haluaisin.
- Pitää olla muita hahmoja. Ei haittaa, vaikka kaikki olisivat omistajan hahmoja.
- Aikuisia hahmoja riittävästi (eli +-30 huitelevia), koska omat hahmoni ovat yleensä aikuisia.
- Hahmoista ainakin pari pitää olla sellaisia, että niistä olisi ystäviksi / vihamiehiksi / miksi tahansa merkityksellisemmäksi hahmoni kanssa tarinoissa.
- Hahmoilla pitää olla oma persoonansa. Joku Anni Polvan reipas Tiina on ihana hahmo, mutta jos kaikki 9 tallityttöä ovat sellaisia, en saisi riittävästi erilaisia sivuhenkilöitä tarinoihini.
- Tarinoita ja muuta taidetta tulee kommentoida. Yllläpitäjän kommentiksi ei riitä minulle, että "onpa jännä tarina!" vaan pitää olla jotain muutakin sisältöä. Kommentti saa koskea pelkkiä sisältöjä, mutta on aina suuri plussa, jos ylläpitäjä osaa kommentoida silloin tällöin muutakin seikkoja tarinassa. Kanssakirjoittelijoilta sen sijaan riittää vallan hyvin, että saa satunnaisen "onpa jännä tarina!" -kommentin! Keneltäkään ei ole pakko saada satunnaista rakentavaa kritiikkiä, mutta jos haistan sitä jossain, on melko varmaa, että hahmoni on hyvin pian ko. tallilla.
- Pitää olla miljöö. Miljöö saa olla hyvin löyhästi kuviteltu, mutta sen tulee olla riittävän realistinen. Esim. palvelut ja julkinen liikenne (jos niistä kerrotaan) pitäisi olla suurin piirtein suhteutettuna väkilukuun. Jos talli on virtuaalisella Ilmajoella, sinne ei vain yksinkertaisesti ole "hyviä julkisia kulkuyhteyksiä", niin kuin joka paikkaan tuntuu virtuaalisesti olevan. :DD Tietenkin saa olla, kukin tyylillään, mutta mä en viihdy!
- Tämä on säkäpeliä, mutta mun hahmon pelipaikka pitää olla vapaana. Jos mulla on ilman kotia kauhea räyhänhenki, ei saisi olla muita samalla lailla reagoivia räyhänhenkiä kuin korkentaan yksi. Sama jos mulla on toivottoman ujo unkkelo.
- Välttelen talleja, jossa on stereotyyppisiksi kokemiani hahmoja. Sellainen on esim. komea tallipoika, joka on olemassa vain, jotta kaikki rakastuisivat häneen. Yksi stereotyyppinen tapaus ei haittaa, mutta monta väsyttää mua.
- Juuri nyt mulla ei ole hoitajahahmoja. Etsin vain yksäripaikkoja. Hoitajahahmoja mulla on muutenkin harvemmin.
- Tapahtumia ei tosiaankaan tarvi olla! Kiva jos on, mutta ei vaikuta. Sen sijaan jos on tapahtumia, joihin on pakko osallistua, nostan kytkintä. Olen mukana vapaaehtoisesti, jos tapahtuma sopii edes suurin piirtein hahmoon, mutta minua ei pakoteta osallistumaan kirjoittamaan asiasta, josta en halua kirjoittaa. :DD
- Jos jossain lukee, että pitää kirjoittaa x määrä tarinoita per kuukausi tai viikko, sillä saa minut karkoitettua nopeiten.
- Taas outo preferenssi, mutta vuosia olen hakeutunut vain Suomessa sijaitseville talleille, koska mun mielestä niitä ja mun suomalaisia hahmoja on kivoin ja helpoin mielikuvitella.
-
Mä poikkean nyt vähän tästä aiheesta. Tässä kun on tullut kirjoitettua ja löydettyä omaa flowta muutamankin hahmon kanssa, mä haluaisin varsinkin yhden hahmon tarinaan panostaa kunnolla.
Minjasta on nousemassa mulle toinen aktiivihahmo joten sen tarinaan olis kiva löytää vähän jotain lisää. Tällä hetkellä toinen kipuilee kisaamisen ja sen järkevyyden kanssa, joten ehkä jotain hengenheimolaista tai muunlaista tarinaa olisi Minjalle hakusessa.
Jos helpottaa suunnittelua, Minja on kilpailemassa tässä kuussa parikin kertaa ja ensi kuussa toinen on mukana Tulip Carnevalilla.
Tylerille olisi myös ajatukissa saada jonkinlaista kaverisuhdetta aikaan. Mies on kisaamassa maaliskuun WRJ Cupissa (hieman sulkeutunut ja ehkä äksykin, huonot muistot edellisestä cup reissustaan). Huhtikuussa mies on myös mukana Western weekillä.
Tylerin kanssa tulee ehkä pieneksi esteeksi se, jotta mies pääasiassa vaikuttaa Kanadassa ja Waterphewssä, mutta ehkä silti kaikki ongelmat on ratkaistavissa
-
@minni Kiitti tästä. Ehkä minäkin vaan odottelen. Meillä tosiaan nämä kaksi hoitajaa kirjoittelee vähintään kerran viikossa ja tallielämässä tapahtuu viikoittain jotain, joten ehkä odotus vielä palkitaan
-
Jospa minäkin uskallan esitellä ainoan pysyneen tarinaprojektini - Seljanniemi, josta on tullut oikea inspiraationi pyhä kolminaisuus. Jos jonnekin onnistuvat sukuselvitykset, luonteet ja päiväkirjakertomukset, niin se on tänne virtuaaliTurun rannikolle. Lisäksi Anniina (aboutirallaa sivun puolivälissä) on hahmona sellainen ainoa tyyppi, jonka olen onnistunut pitämään elossa mielikuvissani. Haasteita Seljanniemen suhteen on tuottanut vakiintumaton hevoskatras, mutta ainakin tällä hetkellä neljä listattua tuntuvat sopivan pihattoon kuin puut juurineen.
Ihmislähtöisistä kiireistä johtuen en ole nyt ehtinyt kirjoitella tai pikselöidä oikeastaan ollenkaan vuoteen, mutta ensimmäisenä taisin tämän vuoden puolella kirjoitella Savotalle takautuvan, surkeasävyisen kisakertomuksen. Kohokohta oli haaveilla setäjaoston buffettia mielessäni tätä raapustellessa.
Hilman luonne on puolestaan viimeisin raapustus, vaikka tamma itsessään on rekisteröity reilu kuukausi sitten. Ei yhtään tuntunut soljuvan tälle teksti ennen tätä päivää, ja tuli lopulta aika kiva, vaikka omaan kirjoitustyyliin ehkä jotenkin töksähtelevä? Kuvailisin ummet ja lammet aina kirjoitellessani, mutta yritin kerrankin tiivistää höpötykset minimiin ja saada aikaan asiatekstiä.
Eipä mulla muuta, näitä etelä/rannikkosuomalaisia hahmoja ja ratsukkoja, talleja saa esitellä lisääkin!
-
No nyt, vihdoin sain aikaiseksi!
Rakastan historiaa ja erityisesti Suomen historia erityisesti 1800-luvun lopulta 1900-luvun puolivälin paikkeille kiehtoo tosi paljon. Oon aika paljon lukenut tuohon aikaan sijoittuvia romaaneja ja muuta kirjallisuutta ja tehnyt mm. sukututkimusta.
Varmaan vuosi sitten jo aloin miettiä että oispa hauska kirjoittaa semmoisia "spin-off"-tarinoita, jotka sijoittuisi Nuppulanharjun tilalle mutta kertoisi ajasta vaikka sata vuotta sitten. Nyt sain julkaistua ensimmäisen tällaisen tarinan, kertojana on tilan tytär Martta ja tarina sijoittuu vuoteen 1907. Asiavirheitä on aivan varmasti ja yllättävän vaikeaa on kirjoittaa tarkemmin tietyn ajan arkielämästä, mutta eiköhän tässäkin tiedot kartu kun jaksaa vaan harjoitella
-
@sippe Siis olipas toi jotenkin Mahtava pätkä!
Tää menee kans hauskasti yhteen yhden tarinan kanssa mitä on kuullut luovan kirjoittamisen kurssilta, sillä siinä on pyörinyt samoja teemoja vaikka onkin "uudempaa" (eli siis -30 luvulta) tarinaa. Toivottavasti jaksat näitä väsäillä edes satunaisesti koska tuovat kyl kivasti omaa persoonaa isommassa tarinassa varmasti.
-
Olisikohan nopealla huhuilulla löytynyt tarinaan hahmoa, jonka saisi nimellisesti siepata mukaan virpomaan vanhuksille? Aiemminkin esittelemäni turkulaiset/saaristosuomalaiset Anniina ja arkajalka Hilma kaipaisivat kaveriratsukkoa lyhyelle maasto-osuudelle. Kirjoittelen tästä siis Hilman päiväkirjaan merkintää, joten siitä voi halutessaan inspiroitua tai olla inspiroitumatta
-
Luulin kadottaneeni tämän viestin jokunen päivä sitten mutta niin vain keskusta oli säilönyt sen johonkin arkistoonsa josta se sitten päivää myöhemmin ilmeni luonnokseksi. Siellä se on kyllä toisaalta saanutkin olla ja vasta nyt sen kehtaan kokeilla uudelleen julkaista
Mä oon jatkanut vain kirjoitteluani Minjalle ja Tylerille. Toki sivussa on valmistunut pari osaa mun ikuisuusprojektia eiku siis Noblen päiväkirjaa ja sitä on vielä vaikka kuinka paljon odottamassa julkaisuaan kunhan saan kirjoitettua vain tuolta menneiltä vuosilta jotain. Projekti on todella hitaasti etenevä sillä jostain syystä tuollainen lyhyt ja tiivis pk merkintä ei lähde niin sulavasti kuin pidemmät pk merkinnät joita on ihan kiva kirjoitella.
Minjalle on tullut jatkettua sen ajatuksia yksinäisyydestä ja toisaalta myös alemmuudestakin kuin myös tuotua hänen kisakalenteriaan ilmi. Tylerin kanssa puolestaan ollaan otettu askel kohti valoisampia vesiä miehen päästessä marraskuun puolivälissä eroon tikeistään joten katsotaan mihin loppuvuosi -23 ja alkuvuosi -24 johtavatkaan kun pääsee julkaisemaan varastossa olevia tarinoita (tai siis kai ne pitäisi myös kirjoittaa ensin valmiiksikin...)
Varastossa on tarinoita myös Miskalle, sillä en ole saanut niitä vielä julkaistua tarinablogiin kuin myös tarinaa on tulossa Hanneksellekkin blogin puolelle. Ne on menossa hieman vaihtoehtoiselle julkaisukierrokselle, sillä oon julkaissut niin monta tarinaa Hallavassa peräjälkeen (tai no pitkillä tauoilla, mut kuitenkin) että en kehtaa sinne enää mitään julkaista, varsinkin kun viimeiset neljä-kuus tuoreinta tarinaa on meikäläiseltä
Haastekin alkaa olla loppumetreillä joten mielenkiintoista nähdä mitä viimeisille hahmoille saa kirjoitettua ja jos ei muuta niin ainakin on löytynyt omanlaisensa flow kirjoittamiselle joten toivottavasti tämän avulla saa pidettyä tarinointia yllä
-
This post is deleted! -
En tiedä onko tämä vai WRJ:n topa parempi kysellä, joten alotetaan täällä.
Onko porukalla kuinka paljon suomessa majailevia westernhahmoja?