Ideoita talleihin pääkoppa täynnä, mutta mikään ei ole pysyvää.



  • Löytyykö täältä muita samanlaisia ihmissieluja, joilta löytyisi ideoita vaikka millä mitalla, mutta sitten kun sivut on tehty niin motivaatio hupenee olemattomiin? Mikä avuksi?
    Rakastan virtuaalitalleilua, se on mahtavaa ajanvietettä, mutta suurin osa ideoista jää maksimissaan muutaman kuukauden kestoisiksi jolloin kuoppaan koko helahoidon.
    Se on raskasta, joten nyt otan kyllä kaikki mahdolliset ideat käyttöön millä motivaation saisi pidettyä paljon kauemmin.



  • Tekee asioista mistä itse tykkää, ei yritä miellyttää muita vaan itseään - ne ehkä itselle tärkeimmät 🙂

    Joskus motivaatio menee, jos pääpaino kasvatuksessa ja kasvatit eivät mene kaupaksi. Silloin hetken harmittaa mutta kun ajattelee, että kasvattaa itselleen niin kyllä se mieli siitä on piristynyt. Keskittyy tekemään sitä omaa juttuaan, stressittömästi ja tekemään asioita omalla painollaan, kun ehtii/jaksaa/huvittaa 🙂


  • Sekalaisen sakin omistaja

    Osittain olen ratkaissut ongelman sillä, että talleja on vain yksi. Tungen kaikki ideani sinne, iloiseen sekamelskaan ja väkerrän niitä silloin, kun huvittaa. Joskus huvittaa kirjoittaa ja kasvattaa ratsuja, sitten miettiä värikasvatusta, kohta laukkahevosia. Jos joku lakkaa kiinnostamasta se menee odottamaan uutta motivaatiota ikuiseen hiatukseen 😄


  • Moderaattorit

    Mulla on ollut koko harrastusajan sama juttu, reilusti yli 10 vuotta. Tavallaan. En oikein tiedä mitä haluaisin, kun haluan kaikkea… Siis palava halu koko ajan luoda jotain uutta, siitä tulee hyvä olo 🙂 En silti haluaisi hukkua hevosiin ja siksi olenkin tehnyt niin jo jokusen vuoden verran, että esim. tänä vuonna 10v täyttävän ravitallin (joku talli edes pysyy pystyssä pidempään) lähes kaikki hevoset ovat myynnissä 24/7 ja lisäksi tuontihevostoiminta on ollut minulle se järkevä ja toimiva juttu. Siinä saa luoda sitä uutta 🙂

    Ja tietty pitää tehdä sitä mikä on itsestään kivaa. Tämän tosin olen oppinut hiljattain, tai oppinut ja oppinut, sisäistänyt ennemminkin. Tähän asti olen halunnut harrastaa muille (haluan toki edelleen hieman), ja käyttäytymismalli perustuu oikeaankin elämään “ensin muut, sitten vasta itse”-ajatusmaailma on vähän liiankin vahvasti läsnä jokapäiväisessä arjessa… Tuota toki olen koittanut muokata ja parempaan suuntaan. Että tekisi asioita myös itsensä hyväksi.

    No mutta kuitenkin, minulla se oma kiva juttu on ravihevospiirit, tuli se todettua jälleen kerran, kun pienen tauon (ratsupuolella hengailun) jälkeen taas aktivoiduin sillä puolella 🙂 Se siis on se harrastusmuoto, joka tuntuu mukavimmalta. Toki on ratsupuolikin ihan kiva, mutta niiden kanssa en saavuta niin paljon asioita kuin ravureiden parissa.

    Samoin piirtäminen on itselleni se kiva juttu - taas saa luoda jotain. Ja siksi vanha varustekauppakin on jossain välissä nousemassa takaisin pystyyn. Ja tässä taas se “saan luoda jotain teille muille harrastajille”.

    Ja aktiivisia talleja minulla on tällä hetkellä kaksi. Ratsut Kuuran Tallissa, piirrettyinä ja ravurit vanhalla EP-Tallilla, pääosin valokuvallisia muutamaa piirrettyä lukuun ottamatta. Hetki sitten nämä vielä olivat keskenään Kuuran puolella, mutta järjestäjä-luonteisena en vain kykene pitämään näitä saman katon alla, enkä halunnut jättää vanhaa tallia pois leikistä. En myöskään halua sekoittaa valokuvallisia ja piirrettyjä samaan talliin. Se on häiritsevä asia jonka kanssa kamppailen 😄 Muiden talleilla se ei näet haittaa, mutta omalla kohdalla joku hitsaa kiinni sen suhteen. (Suvuissa voi kuitenkin olla sekaisin kaikkia, piirretyt, kuvalliset, kuvattomat, sekakuvahepat jne.)

    Siksi on pitänyt kehitellä ja järjestellä oman harrastamisen muotoja, jotta mielenkiinto pysyy yllä, eikä rupea “stressaamaan” liikaa.



  • Tulen tänne vain mielenkiintoisena lukemaan muiden kokemuksia tästä. Itsellä oli nuorempana (joskus 2015) samanlainen vaihe menossa ja talleja ja/tai hevosia olisi huvittanut tehdä vähän joka lähtöön. Innostuin shetlanninponeista, welsheista, suokeista, irlannincobeista, ratsastuskouluista ja “yksityisistä” hevosista, jotka muuttivat jonkun ulkopuolisen talleille asumaan. Uusia rotumielenkiintoja ja hevosihastuksia tuli lähes viikottain ja talleja oli weeblyssä varmaan 10, tosin julkaisemattomina.

    Päätin yksinkertaisesti jossain vaiheessa, ettei minulla ole aikaa näin moneen talliin ja että mitä enemmän talleja olisi, sen huonolaatuisempia ne olisivat, kun en jaksaisi kaikkiin käyttää aikaa. “Yksityiset” hevoseni siirsin aivan uudelle tallille (nykyinen chowter) ja säilytin muilta talleilta vain ne “parhaat”. Lopulta sain aikaan yhden kivan tallin, jonka kanssa aloin panostaa enemmän ja hommat alkoikin yllättävän hyvin sujua kasvatuksen merkeissä.

    Itselle jäi tuosta monen tallin rumbasta jonkinlaiset “traumat”, enkä pitkiin aikoihin uskaltanut perustaa uusia talleja Chowterin rinnalle. Vasta viime vuonna 2019 uskaltauduin kauhean inspiraation syleilemänä perustaa uuden suokkitallin, johon jaksankin näköjään panostaa puokkien lisäksi ihan hyvin! 😄 Menneiden vuosien shettisinnostukset näkyvät Chowterissa olevien maskottiponien muodossa vieläkin, mutta omaa ponitallia en kyllä aio perustaa.

    Edit/ Onhan ne entisaikojen 10 tallia mulla vielä itsellä tallessa weeblyn kätköissä ja välillä niitä nostalgisesti selaillessa tulee jonkinlaisia naurukohtauksia. Kaikilla on vähän samanlaiset esittelysivut ja juttuihin ei ole panostettu yhtään, paljon kirjotusvirheitä ja hevosten sivuilta puuttuu oleellisia asioita, vaikka tuolloin nuorempana luulin tietäväni asiat niin hyvin. Yksi hauska juttu on hevosten sivuilla oleva meriitit kohta. Olen kirjoittanu metriittit kaikkien sivuille, eikä se ole kirjoitusvirhe vaan olen luullut asiat olevan näin. 😂



  • Niinku muutkin mainitsi, niin uuden luominen on se munkin juttu. Haluaisin ihan jatkuvasti näpertää jotain ja jos sen hetkiset jutut on jo valmiina, alotan jotain uutta ja vanhat jää vähemmälle huomiolle 😆 Heti ko sain Ansamaan taas kuntoon, mitä teinkään? Aloitin barokkitallin teon että saan lisää näperrettävää. Mulle paras juttu ois jos saisin muiden tallien sivuja siistiä luvan kanssa. Esim pistää kisatuloksia nätisti täydellisen siisteihin riveihin, etsiä parempia kuvia/niitä lisää hevoselle, asetella koristekuvia ja rivittää tekstejä sopivasti, mahdollisesti ulkoasun värejä tai fontteja fixailla. Oi että, se se oiskin, kun ei tarvis omaa tallia aina väkisin hinkuttaa. Saisin nimittäin samanlaisen tyytyväisyyden tunteen, tein sen itselle tai toiselle 😆 Tästä bisnesidea, MarjaFix ”Kun kaipaat talliisi uutta ryhtiä”.

    Kai mä oon myös sitä tyyppiä että kyllästyn nopeesti, kuten ilmeisesti moni muukin. Tuntuu että en saa millään pidettyä mielenkiintoa yllä, jos en kokoajan uudista. Ansamaa on hyvä, koska siitä on mahdollisuuksia laajentaa ja keksiä vaikka mitä.

    Mutta se on paras neuvo, että tekee vaan niitä mitä itse haluaa, eikä mieti mitään muiden mieliksi. Varsojakin voi tarjota, mutta ite aattelin tehdä niin että ilmoitan vaan että niitä saa kysellä itse multa, en tiiä vihtinkö ees pistää tarjolle, jos sitten ei yksikään menisi. Se vois olla just sellanen tekijä (joku tästä mainitsikin) joka laskis mun motivaatiota ja luulisin että noh… nää on huonoja varsoja.

    // tähän on varmaan vähän sinnepäin oleva, joku oma konseptinsa, joku että sivutellaan toisille hevosia tai jotain? Se vois olla ehkä vähän sitä mistä tykkäisin 😆


  • Tarinaheppailijat

    Täällä sama ongelma, kokoajan ois uusia talli-ideoita päässä ja yhtään ei tällä hetkellä ole toiminnassa just tosta syystä 😅 Piilovuori on sellainen, jonka haluaisin pysyvän, mutta en millään saa siitä sellaista kuin haluaisin kun toisena hetkenä olen täyttämässä sen issikoilla ja poneilla ja toisena hienoilla quartereilla. Sitten taas toisena hetkenä olen palauttamassa henkiin Pinerockia Kanadassa, mutta sekin on jäähyllä koska en tiedä mitä silläkään tekisi 😄 Myös Onsker oli pitkään mukana, mutta nyt ehkä sen aika ohi koska pohjoisnorjanponit ovat aikalailla Piilovuoressa… Tosin noiden lisäksi mulla ois myös ylämaan-, fell- ja dalesponeja sekä irlannincobeja kasvattava ratsastuskoulu Skotlannissa tulossa ja issikkatalli joka on nyt taas menossa Islantiin vaikka hetki sitten se oli vielä Ruotsissa. Ja sit haluaisin kans norjanvuonohevosia jonkun tallin täyteen, ja yhteen dölehevosia ja pohjoisnorjalaisia 😂

    En vain jotenkin osaa keksiä, mitä oikeasti haluan tältä harrastukselta. Issikat on jotenkin järjestyksessä kun niitä haluan vaan kasvattaa ja ehkä välillä jotain tapahtumia. Mutta noi loput tallit onkin yksi sekasotku kun haluaisin niistä kaikista hoitajapainotteisia tarinatalleja mihin ei riitä mulla edes aika eikä hoitajiakaan joka tallille asti ole 😅 Välissähän mä oon yrittänyt kasvattaa niin puoliverisiä ja shettiksiä kuin työsuokkejakin ja kerran taisin yrittää kasvattaa lapinlehmiä 😄


  • WESTERNRIDERS

    @Elisa:n ja @Marjahilla:n kanssa samoilla vesillä (btw - MarjaFix kuulostaa hyvältä liikeidealta 😉), eli se jatkuva uuden luominen on itselle koko homman suola. Teknistä virtuaalitallin pyöritystä en pitkään jaksaisi (ilmoitat hevosta kisoihin, tulokset sivuille, ilmoitat uusiin kisoihin jne. oravanpyörää). Täytyy päästä oikeasti luomaan jotain - ja koska olen tarinoista syttyvä tyyppi, niin parhaiten toteutan itseäni tässä harrastuksessa sitten tarina- ja piirrostallien parissa 🙂 Niihin alati kun miettii juonta ja tapahtumia eteenpäin, niin ei ehdi kyllästyä ja pysyy mielenkiinto yllä!

    Toinen tärkeä asia on harrastaminen itselle, mikä ei tietenkään sulje pois hyväntekeväisyyttä myös yhteisön eteen - siitäkin saa virtaa ja iloa, kun sitä tekee oman jaksamisen puitteissa eikä ota stressinaiheeksi.

    Joskus, kun taivaansinestä iskee hirveä himo tehdä jotain ihan randomia, kuten perustaa yhtäkkiä laukkatalli tai jotain muuta mikä ei omaan “perusharrastustapaan” kuulu yhtään, saatan tämän tallin pykäistä, mutten julkaise sitä. Siten saan mielihalun tyydytettyä, mutta myös itseni tuntien, vältän harmaantuneet hiukset siitä, että “viikoksi perusti tallin, joka heti kaatui, kun mielenkiinto lopahti” 😋



  • Jos mulla olisi vaan yksi talli, niin mä kyllästyisin samantien ja kaikki alkaisi maistua puulta 😄 Mulle sopii tosi hyvin, että mulla on monta erityyppistä tallia, joiden välillä voin vaihdella sujuvasti kiinnostuksen mukaan. Esimerkiksi Newa Road Ranch on melkein vuoden ollut hiatuksella pieniä kausittaisia inspispuuskia lukuunottamatta, koska en vaan saa siitä kiinni, mutta sen sijaan Kastanjeholmin ja Myrskylän kanssa on edetty vuodessa tosi paljon! Sitten pitää olla jotain iiiihan erilaista näiden lisäksi, jotta voi nollata päänsä ja siihen tarpeeseen syntyi Ellesmore.

    Monien muiden tavoin uuden luominen on mulle the juttu! Rakastan luoda maailmoita ja olen mielestäni jopa hyvä siinä. Sen sijaan juonikuviot sun muut ihmisiin liittyvät asiat eivät ole koskaan olleet mulle kovin vahvaa alaa, joten siksi mulla on kilometrien sepustukset tallin ympäristöstä ja ei välttämättä mitään mainintaa henkilökunnasta… 😆

    Mun tallit ei oo koskaan valmiita ja niiden taustatarina tai osa miljööstä saattaa muuttua / laajeta sataan kertaan ennen kuin saavuttaa jonkinlaisen pysyvän olomuodon. Tämän takia mun tallien kehityshistoria kestää IRL vuosia, joten ei ehdi kyllästyä ku aina tulee jotain pieniä muutoksia! Sitten jos oikein inspiroiduttaa eikä oikein keksi mitä omien tallien kanssa tekisi, niin teen tuontihevosia myyntiin, koska sekin on ihan hurjan hauskaa luomistyötä. 😂

    Kuitenkin mun inspiraatio on melko kausittaista, joten tarvitsen vastapainoksi myös sellaista tavallista “perushommaa”, joten siksi mun tallit on sekoitus kausittaista tarinointia, tavoitteellista laatistouhua ja intohimoista kasvatusta. Voi sitten tallinkin sisällä hypätä vähän hommasta toiseen jos alkaa puuduttaa.

    Mun vastaus siis tähän kaikkeen on luoda sopivasti kaikkea ja antaa aikaa tallien kypsymiselle! Jos luovuttaisin aina tallin suhteen, kun se alkaa vaikuttaa vähän tylsältä, niin multa tulisi uusi talli muutaman kuukauden välein enkä saisi aikaiseksi mitään pysyvää. 😆 Ei mullakaan tosin ole kaikki tallit onnistuneet, esimerkiksi Foxburyn taidan piakkoin lopullisesti kuopata, kun melkein pariin vuoteen ei ole yhtään tehnyt mieli palata sen pariin. Siitä sitten tietää, että sen tallin tarina on ainakin sellaisenaan kuihtunut. Kaikkien muiden tallien kanssa kuitenkin tulee ajottain kuukausia ettei se niin paljoa kiinnosta ja sitten yhtäkkiä inspiraatio iskee kun on antanut sen muhia vähän aikaa 🤔



  • Mä oon myös sellainen että haluan vähän kaikkea ja ideoita on paljon. Siksi mulla on miljoona eri projektia, satoja hevosia ja käytän projekteihin aikaa silloin kun se motivoi. Suurin osa mun projekteista ei ole ikinä nähnyt päivänvaloa, mutta ei se mua haittaa. Vaikka mulla on yli kymmenen tallia (mä en pysy enään kärryillä niistä), niin mulla on vain pari johon panostan kerralla. Muiden kanssa harrastan kun siltä tuntuu, mistään stressaamasta.

    Mä myös harrastan vain itseäni varten, tykkään näperrellä ja toinen asia mistä mulle tulee motivaatiota jotain tiettyä rotua kohtaan on kuvalupien kysyminen. Usein olen löytänyt jollekin rodulle innostuksen jos olen saanut luvat johonkin kivaan paikkaan.

    Mun harrastus painottuu hyvin pitkälti pelkkään kasvattamiseen, mä oikein tykkää tarinoida tai kirjoittaa tekstejä, joten yleensä pyrin vaan luomaan uusia linjoja ja ylläpitämään vanhoja. Etenkin jos kasvattaa harvinaista rotua niin huomaa pian olevansa yksin rodun kanssa, koska muita kasvattajia ei juurikaan ole. Lisäksi mä haaveilen kaikista eksoottisista roduista kuten spotted drafted hevosista (pinto kylmäverinen, usein risteytetty percheronia), campolinoista, drumeista, amerikanshettiksistä, tsekinkylmäverisistä… Oikeestaan ihan kaikesta mille nyt vaan sattuu kuvalupia saamaan 😄

    Mä sanoisin että älä stressaa, tee sitä mikä susta itsestäsi tuntuu hyvältä omaan tahtiin. Jos et saa pidettyä mielenkiintoa yllä, älä heitä koko projektia roskiin. Luo vaikka uusi joka susta sillä hetkellä tuntuu hyvältä. Ehkä sun kiinnostus vielä palaa toista projektia kohtaan. Kukaan ei kivitä sua vaikka toinen projekti jäisikin epäaktiiviseksi.


 

9
Online

1.0k
Users

13.5k
Topics

257.0k
Posts

Kysyttävää, kommentoitavaa tai palautetta? Ota yhteyttä suoraan ylläpitäjään (Tilli): maatila.pemberley@gmail.com.

Looks like your connection to Keskusta was lost, please wait while we try to reconnect.