M: (väri)suokkien koulukuvia teksteillä



  • Moikka,

    Myynnissä suomenhevosten koulukuvia valjakkoajovalmennuksia vastaan. Samasta hevosesta ladattu useita kuvia esille, niistä saa sitten valita itselleen mieluisat kuvat tiettyyn hintaan. Hinnat (eli valmennuksien määrä ja pituus) lukee kansioissa erikseen.

    Ohjeet:

    • Kuvat on esillä kuvat.fi-sivuillani. Kommentoi nimimerkkisi suoraan kuvat.fi’ssä niihin kuviin, jotka varaat itsellesi. (Kommentointi löytyy kuvan oikealta puolelta sivupalkista.)
    • Kommentoi sitten vielä tähän topiciin, että minkä hevosen kuviin olet jättänyt kommentit, että huomaan varmasti varauksesi. Jos et ole ennen kirjoittanut minulle tekstejä, niin laitathan tänne myös jonkunlaisen tekstinäytön.
    • ➡ Jos myyn kuvat sinulle, niin laitan sinulle chatissa valmennettavien ponien tiedot.
    • Kirjoittamisaikaa teksteille on 7 päivää varauksesta! Jos tiedät tarvitsevasi lisäaikaa, niin ilmoita minulle päivä johon mennessä kirjoitat tekstit. Kuvat on tarkoitettu myytäväksi asap, joten ethän turhaan varaa kuvia jos tiedät olevasi kiireinen ja lykkääväsi dedistä.

    Myytävät kuvat - kokoa itse pakettisi, ohjeet alakansioissa!

    📷 TÄSTÄ KUVIIN 📷

    Salasana: yo053

    Kiitos! 💓


  • Suomenhevoskasvattajat

    Tintin Muskotti 🙂


  • Raviharrastajat

    Tintin Muskotti 🙂



  • Lokson Taikautu, alla tekstinäyttö

    Bertalla oli tänään liikaa energiaa käytettävissään, koska jo lämmittelyn aikana se sähläsi askelten kanssa eikä oikein pysynyt edes suorassa linjassa. “Ottakaa ihan reippaasti laukkaa, niin saadaan tuota ylimääräistä virtaa purettua ennen varsinaista treeniä!” Huudahdin ohjastajalle, koska muuten saisimme keskittyä vain siihen, miten pidetään suuherkkä ja ylienerginen hevonen hyvällä ohjastuntumalla. Ohjastajan penkillä istuva Aino teki niin kuin neuvoin ja nostatti vuonohevosen laukkaan. Tamman askeleet näytti aluksi todella epätasaiselta ja melkein jopa laiskoilta, mutta uuden komennon jälkeen jalat asettuivat nätimmin ja valjakko näytti paljon paremmalta.

    Työstimme tänään tarkkuutta, jota varten olin tehnyt Kurjenpesän nurmiradalle esteradan viidestä kartiolla merkatusta porteista sekä yhdestä sillan tyyppisestä esteestä. Portit olivat periaatteessa ihan yksinkertaisia: Aja niiden läpi oikeasta suunnasta äläkä kaada kartiota. Mutta lankusta tehty silta oli hieman hankalampi, koska se teki tiukan mutkan ja sen läpi piti ajaa ilman, että kärryn pyörät osuvat lankkuihin.

    Ohjeistin Ainoa ajamaan jokaisen esteen ensin yksitellen, jotta hän tietää, missä järjestyksessä ne tulee kokonaisuudessa suorittaa. Vaikka Bertta oli saanut lämmittelyssä käyttää reilummin vauhtia, oli sillä edelleen virtaa vaikka muille jakaa. Aino saikin olla todella tarkkana, ettei tamma sählännyt ja törppäillyt kartioita kumoon. Parin yksittäisen kokeilun jälkeen kärry ja hevonen kulki kuten piti ja pyysin Ainoa suorittamaan esteet kahdessa erässä: Ensin kolme ensimmäistä, sitten kaksi viimeistä porttia ja silta.

    Ensimmäisellä kerralla Bertta halusi kiihdytellä omiaan ennen siltaa, jolloin viimeisen portin kartio kaatui ja he tulivat sillalle väärässä kulmassa. Mutta toisella kerralla Aino sai tamman asettumaan oikein ja molemmat esteet sujui mainiosti. “No niin, menkäähän sitten vielä koko rata yhdellä kertaa! Muista kolmannen portin jälkeen hidastaa tammaa ja sama myös ennen siltaa.” Valjakko suoriutui radasta ilman virheitä, joten kehuin molempien työpanosta ja päästin heidän jäähdyttelemään maastoon jäädessäni itse siivoamaan estekalusteet pois.


  • Suomenhevoskasvattajat

    Tintin Muskotti


  • Tarinaheppailijat

    Tintin Muskotti, alla tekstinäyttö

    Painan kypärän päähäni ja napsautan hihnan kiinni. Vedän turvaliivin ylleni ja hanskat käteen. Nyt olen valmis menemään maastoon suomenhevostammalla Sotalla. Oli lämpöinen, elokuinen iltapäivä. Olin ollut kuolemaisillani tylsyyteen, kun keksin tulla tänne. Mikäs voisikaan olla mukavampaa kuin mennä maastoon iltapäivällä. Pian uljas ratsuni talutetaan tallin pihalle. Rautias Sotta-tamma.
    “Oo varovainen, se pukittaa ja pelleilee herkästi”, hevosen omistaja Elina varoittelee. Nyökkään ja lasken jalustimet. Kiristän hieman vyötä ja Elina punttaa mut selkään. Taputan Sottaa kaulalle.
    “Hyvin meillä menee, älä huoli Ellu”, virnistän. Elina nyökkää ja ojentaa raipan. Tartun siihen ja mittaan vielä jalustimet. Elina toivottaa meille hyvää matkaa. Annan Sotalle pohkeita ja niin lähdemme kohti sotaa eikun maastoretkeä.

    Maaston alku ainakin sujui hyvin. Sotta käveli melko rennosti eteenpäin, mitä nyt välillä säpsyili ja yritti karata raville. Pidin ohjat heti alusta asti tuntumalle. Päätän kiertää hieman pidemmän lenkin, koska minulla on aikaa ja haluan tutustua rauhassa Sottaan. Tulemme pian kohtaan, jossa annan Sotalle pohkeita.
    “Ravia mars!” kehotan tammalle. Sotta on jääräpäinen, eikä meinaa lähteä raviin. Olen päättäväinen enkä luovuta. Viiden minuutin taistelun ja parin pikku pystyynnousun jälkeen saan kuin saankin Sotan ihan reippaaseen raviin. Uskomatonta että olen nyt jo ihan hikinen vaikka olemme vasta maaston alussa. Meinaan jo jänistää ja suunnata Sotan lyhyemmälle lenkille, mutta pitäydyn suunnitelmassa. Maisemat ovat mukavia ja Sotta ravaa mukavasti. Välillä tamma vähän kenkkuilee ja pureksii kuolainta, mutta hetken ajan “keskusteltuamme” minä olen se joka määrää. Ehkä Sotta ymmärtää että minä päätän kaapin paikan. Sain oppia kyllä kantapään kautta, ettei tamma helpolla luovuta.

    Hetken ajan ravailtuamme, pidätän Sotan käyntiin. En löysää ohjaa, ihan vain turvallisuuden vuoksi. Käännän Sotan kapealle polulle, joka johtaa lähelle järveä. En aio kahlata tai uida, ihan vain ratsastaa rannalla. En uskalla ottaa siellä laukkaa, mutta se että on hauskaa, on pääasia. Eikö niin? Pian näen järven ja annan Sotalle päättäväisesti pohkeita. Tamma lähtee melko helposti raviin. Ravaan lähelle rantaviivaa ja siitä vain eteenpäin. Pidätän Sottaa, että tamma hidastaa käyntiin. Sotta hirnahtaa ja vetää päätä alas.
    “Ei!” huudahdan. Pidän ohjat ja teen Sotalla kaikenlaisia kiemuroita ja käännän sen kauemmas vedestä. Pian olemme taas turvallisesti metsäpolulla.
    “Kohta ollaan pellolla, siellä voit riehua”, naurahdan. Napautan pohkeet Sotan kylkiin ja hetken mietittyään tamma nostaa ravin. Kevennän rennosti ylös ja alas. Saavumme leveälle hiekkapolulle, joka johtaa pellolla. Tunnen kuinka Sotta jännittyy, mutten lopeta keventämistä. Ylös ja alas. Tamma hirnuu ja pellon reunalla aloittaa pukkirodeon. Istun alas satulaan tyynesti. Sotta riehuu ikuisuudelta tuntuvan ajan, kunnes se pingahtaa laukkaan. Nousen kevyeen istuntaan ja tartun tamman harjaan. Sotta kiihdyttää vauhtia. Nauran, kunnes tajuan, että en enää hallitse tammaa. Säikähdän.
    “Älä panikoi”, mumisen. Teen puolipidätteitä ja istun satulaan. Sotta on ihan kova suustaan. Äkkiä olemme taas metsässä. Kumarrun tamman kaulan ylle ja suljen silmäni. Kun aukaisen silmät, näen valtavan tukin edessämme. Valmistaudun hyppyyn. Mutta minä olen se, joka tukin toiselta puolelta itsensä löytää. Sotta on pysähtynyt tukin eteen kuin seinään ja minä lensin tukin yli. Kiroten nousen ylös ja menen Sotan luo. Tamma alkaa leikkiä eikä anna kiinni.
    “Nyt loppu!” karjaisen ja tartun hevosen ohjiin. Äherrän itseni selkään. Huomaan, että raippakin katkesi. Ilmeisesti tipahdin sen päälle. Voi luoja.

    Kirosanasateessa jatkamme matkaa käynnissä. Onneksi olemme pian taas tallilla. Suljen suuni tallipihalle johtavalla polulla ja nostan ravin. Pidän ohjat lyhyenä, mutta Sotta tuntuu tyyneltä. Kerran se tekee sivupompun, mutta ärjäisy tammalle riittää. En ole leikkituulella. Onneksi minuun ei sattunut. Ylpeys vain koki kolauksen. Kun saavumme tallipihaan, Elina odottaa siellä. Pysäytän Sotan ja ojennan raipan Elinalle. Hän hymyilee, ehkä hieman omahyväisenä.
    “Mitäs minä sanoin”, hän naurahtaa. Tulen alas tamman selästä ja ojennan ohjat Elinalle.
    “Pidä tunkkis”, ärähdän. Kiukku on lievittynyt jo hieman. Käännyn ympäri ja näytän kieltä Elinalle. Hän vain hymyilee takaisin ja taluttaa Sotan talliin. Että se osaa näyttää niin viattomalta. Nauraen suuntaan kohti polkupyörääni. Oli sekin maastolenkki.



  • Jasmikka

    Jotain valmennusnäyttöä esim. tämän päiväkirjasta 🙂



  • Näihin vastailtu 🙂



  • Nostellaan



  • (Laitoin edelliset valkat sähköpostiin! :))

    ++
    Kekkonen
    Voinokka


  • Tarinaheppailijat

    Voinokka


 

4
Online

935
Users

12.4k
Topics

230.5k
Posts

Kysyttävää, kommentoitavaa tai palautetta? Ota yhteyttä suoraan ylläpitäjään (Tilli): maatila.pemberley@gmail.com.

Looks like your connection to Keskusta was lost, please wait while we try to reconnect.