kouluvalmennus 24.04.2019 (täynnä) & estevalmennus suomenhevosille 26.04.2019 (kommentit)


  • Raviharrastajat

    Kouluvalmennus 24.04.2019
    Uusi kouluvalmennus tulille! Valmentajana tällä kertaa Valokylän omistajatar. Huhtikuu jatkuu kirjoitusintoisena, joten jaellaan kirjoituksia muillekin asti.
    Kouluvalmennus järjestetään kentällä klo 12 alkaen, ja valmennuksen sisältö keskittyy ratsukkokohtaisesti rääkkäämään valmentamaan helpon tason ratsukkoja. Ratsuja mahtuu mukaan jälleen kolme, joten varaappa paikkasi pikimiten!
    Kommentit tulevat tähän topaan joko aloitusviestiin tai kommenttina valmennuksen täytyttyä aina pari viikkoa valmennuksen jälkeisiin päiviin.

    Osallistuminen valmennukseen muodossa:
    kouluvalmennus 24.04.2019
    ratsastaja - ratsu + linkki hevosen sivuille
    hevosen taso (väliltä He C - He A), lyhyt muutaman lauseen kuvaus luonteesta mikäli semmoista ei sivuilla ole

    osallistujat täynnä

    1. Disa - Llancastle Moelwen
    2. Jesse - Naturaali Haartätäkki
    3. Crimis - Vuornan Hukansydän

    Estevalmennus suomenhevosille 26.04.2019
    Huhtikuussa Valokylän tiloissa valmentaudutaan myös esteissä suomenhevosille suunnatussa estevalmennuksessa, valmentajana kukapa muukaan kuin itse omistajatar.
    Esteitä hypätään kentällä sään meitä suosiessa klo 12 alkaen, ja korkeus on ratsukosta kiinni. Mukaan mahtuu neljä suomenhevosratsukkoa, joten viskaappa äkkiä ilmoittautumisesi!

    Osallistuminen valmennukseen muodossa:
    estevalmennus 26.04.2019
    ratsastaja - ratsu + linkki hevosen sivuille
    hevosen taso, lyhyt muutaman lauseen kuvaus luonteesta mikäli semmoista ei sivuilla ole

    osallistujat täynnä

    1. Elli - Helmiahon Kaneli
    2. Hazel - Riimuvaaran Suruhuntu
    3. Frida - Fridan Eräprinsessa
    4. Jannica - Fiktion Nella

    kouluvalmennus 20.04.2019 - kommentit
    Pääsiäisen merkeissä startattiin valmennuskausi kolmen ratsukon voimin helpon tason kouluvalmennuksessa. Kiitokset osallistuneille ratsukoille, näitä oli ilo kirjoitella!
    Poimikaas tekstit talteen, mikäli ehtivät poistua (ovat huhtikuun loppuun asti topassa) ennen talteenottoa, nakatkaa viestillä niin saatte chatin kautta vielä talteen. Sanamäärä vaihtelee tosiaan aika hurjasti 370-430 sanan välillä, mutta tuskin kukaan herneitä vetää tästä nenään.
    Valmennuksen päivämääräksi voi nakella tuon 20.04.2019 ja kirjoittajaksi Humutin.
    Lukuiloa!

    @Jannica - Ponipalleron Pablo, 373 sanaa
    Kenttä oli saatu jo esille lumen alta, ja kevätaurinko valaisi kentällä lämmitteleviä ratsukoita. Kaksi shetlanninponia ja suomenhevonen olivat aikamoinen näky!
    Ensimmäisenä ratsukkona keskityin hyvään tuttavaani Jannicaan ja tämän mustaan pieneen ponioriin Pabloon. Pabloa olin jo ehtinyt lahjomaan ennen lämmittelyjä Jannican kanssa jutustellessa, ja helpotuksekseni pääsin toteamaan, ettei omien tammojen kevätkeimailut liikuttaneet pientä ponia suuntaan tai toiseen.
    Pablon kanssa aloitettiin kevyesti harjoitusravissa. Ori oli oikein motivoitunut ja kuulolla, vastaten ratsastajansa apuihin tehokkaasti ja arkailematta. Pyysin ratsukon voltille pitkän pätkän puolivälissä, ja siitä takaisin uralle. Harjoitusravilla jatkettiin eteenpäin aina vasempaan kulmaan, josta siirryttiin koko rata leikkaa, edelleen ravissa. Pablo teki moitteetta kaiken pyydetyn, vieläpä oikein kivan ryhdin ylläpitäen.
    Ravin jälkeen keskityimme Jannican pyyntöihin laukkatyöskentelystä. Omistajan mukaan Pablo vielä haki laukkaansa, joten tähän olisi hyvä tarttua valmennuksen aikana. Aloitin pyytämällä harjoituslaukkaa oikealla johtaen, jonka nostossa selvästi pieni oripoika ihan selvästi karisti sen aikaisemman itseluottamuksensa, ja laukka lähti vasemmalla. Jannica toppuutteli Pablon takaisin ravin puolelle, josta yritti uudelleen laukannostoa, nyt siinä ohjeiden mukaisesti onnistuen. Tästä jatkettiin uralla laukassa. Laukannostoa harjoitettiin ravista ja käynnistä käyden ja johtavaa puolta hakien. Jo muutamalla toistolla Pablo sai harjoituslaukkansa kasaan ja näytti varmistuvan avuista uudelleen, joten siirryimme kokeilemaan vielä päinvastaiseen suuntaan kulkua uralla. Pablon pakka menikin hieman sekaisin tästä uudesta kulkusuunnasta, mutta onneksi pieni ori silti jatkoi kovasti yrittämistään. Harjoituslaukkaa nostaessa Pablo starttasi hyvin, jatkoi väärää suuntaa eteenpäin ja pyysin lyhyellä sivulla koko radan pituussuuntaan leikkaamista, josta päästäisiin jatkamaan jälleen kellonsuuntaisesti keskiympyrälle. Pyysin Jannicaa nostamaan keskilaukan radan pituussuuntaan, mutta loppumetreillä Pablo näytti enemmälti pidentävän vain askeltaan. Luonnollisesti ympyrä jäi vielä odottamaan ja Jannica volttasi takaisin väärälle suunnalle, toisti harjoituslaukan, jatkaen pituussuunnan alkuun ja nosti uudelleen keskilaukan, tällä kertaa Pablon himmatessa annetut avut. Poniori jatkoi kuitenkin nyt uralle ja ympyrälle, vaihtaen vielä harjoituslaukan itse ympyrään ohjeistuksen mukaan, siitä vielä takaisin uraa pitkin pidennetyllä askeleella ja viimeisenä takaisin keskilaukkaan uraa seuraten. Tällä kertaa siirto menikin jo oikein sulavasti, ja laukka näyttikin siltä, miltä pitikin. Tässä vaiheessa vilkaisu kelloon kertoi ajan juoksevan loppuun, ja Jannica ravasi pyynnöstä vierelleni. Pablo suoriutui oikein mallikkaasti päivästä, ja eteni reippaasti ja motivoituneena koko ajan. Varmuus laukkatyöskentelyyn tulisi kertaamisen ja toiston kautta, tuumasin vielä ratsastajalle, jonka poni tutkaili kentän laitamia ihmetyksen vallassa. Päästin kaksikon nyt loppukäynneille lyhyelle maastoreitille, jonka jälkeen ponin saisi vierastarhaan ja Jannica pääsisi odottelemaan päivällistä tupakeittiön puolelle.

    @Viixi - A.D. Ghost Sin, 405 sanaa
    Toisena ratsukkonani otin hyppysiini Viixin ja tämän adinalaisen Synnin. Pieni tummanrautias poniorhi olikin jo heti trailerista tullessaan haistanut kevään ihanat tuoksut ja tehnyt olemassaolonsa erittäin selväksi tallin tammaväelle, joka oli kummastuneena katsellut korskuvaa lilliputtia. Viixillä näyttikin olevan täysi työ varustaa poninsa, joten hieman jännittyneenä odottelin, miten valmennuksen kanssa kävisi näin rakastuneen poninretaleen kanssa.
    Viixin päästyä kentälle ja hoidettua lämmittelyt joten kuten läpi Synnin haaveillessa naapuritarhan suuntaan kutsuin ratsukon eteeni. Synti reippaana poikana hyrräsi levottomana paikallaan, joten kävimme läpi asiat Viixin kanssa aika ripeästi. Valmennuksesta kaksikko oli hakemassa lähinnä vierasta silmäparia etsimään mahdollisia epäkohtia ja kunnon koulutreeniä, joten mikäs siinä! Viixi ehti vielä huikata, ettei ponilla ollut oikeastaan mitään suurta heikkoutta ennen ponin ravikaahausta uraa kohti.
    Vaikka valmennus alkoi epäilyttää alussa, tasaantui Synnin rakkautta pursuava luonne kentällä tehtävän ollessa edessä. Aloitin pyytämällä harjoitusravia uralla, josta ympyrä puolimatkassa, jatkaen koko rata leikkaa ensimmäisestä kulmasta, jonka jälkeen väärään suuntaan uralla ja voltti puolivälissä. Ratsukko eteni ravissa koko pätkän, ja positiiviseksi yllätykseksi Synti eteni oikein kivalla, pitkällä ja tasaisella raviaskeleella koko tehtävän läpi suurempia kohtauksia aiheuttamatta. Mitään ei omaan silmään paistanut ainakaan tämän sarjan aikana läpi, joten oli aika siirtyä eteenpäin.
    Seuraavaksi laitoin Viixin ja Synnin puuskuttamaan kellonmyötäisesti vasemmalta pitkältä sivulta, ensin volttiin puolivälissä, josta harjoituslaukalla johtavaa puolta vaihdellen kulmaan. Päädyssä ympyrän kautta uraa edeten, jatkumo pidennetyllä laukalla rata leveyssuunnassa leikaten, uralle ja lopetus voltilla kulmaan harjoitusravissa. Ohjeistuksen aikana Synti ehti jo herpaantua pälyilemään ympärilleen tammojen toivossa, mutta Viixi palautti kurin orilleen liikkeelle lähtiessään. Synti teki pyytäessä just niin kuin Viixi pyysi.
    Jossain vaiheessa laukanvaihtoja poninretale heitti takapäänsäkin ilmaan, mutta onnekseni ratsastaja oli erittäin perillä rautiaan kujeista pysyen selässä ja hiljennellen vauhdin, kunnes uskalsi startata reippaasti uudelleen. En oikeastaan puuttunut koko suoritukseen, sillä pienten nakkeluiden jälkeen poniorhi keskittyi entistäkin paremmin. Liekö ryhti ja askel vielä saaneet lisäpontta hormoneista, sillä niin ryhdikästä shetlanninponia ei ole tullut kouluradalla hetkeen vastaan.
    Showmies Synti suoritti tehtävän kunnialla loppuun ja jatkoin vielä ohjeistuksen kentän keskelle päättääkseni valmennuksen osaltani kellon inttäessä valmennuksen loppua, ja Viixi toi nyt jo selvästi rentoutuneemman syntiponinsa luokseni. Oikeastaan mitään pahaa sanottavaa valmennuksesta ei jäänyt, Synnillä on oikein hienot askellajit kaikin puolin, se osaa tasollaan jo oikein mallikkaasti asiat ja siirtymisissä ei ole mitään epäselvyyksiä. Rautias vaatii toki jatkuvaa aktivointia ja täyttä keskittymistä ratsastajaltaan, ettei se innostu vetelemään etu- tai takakenossa kuin teinipojan viritelmä, mutta muuten kyseessä on oikein mallikas kouluratsu. Viixin kiitellessä ohjeistin kaksikon samalle reitille, jonne ensimmäinenkin ratsukko oli ohjattu, ja heilutin vielä hetkelliset heipat jälleen rakastuneen ponin ratsastajalle.

    @Pierre - Kadon Hapras, 434 sanaa
    Viimeinen valmennettava oli minulle jo rodultaan tuttu juttu, olihan edessä vaaleanpunarautias suomenhevosruuna. Rappa oli odotellut erittäin lunkisti omaa vuoroaan sivusilmällä katsellessa, ja ensimmäisenä Pierre varoittelikin, että ruuna oli tänään harvinaisen laiskalla päällä. Hitaasti heräteltävät suomenputet eivät ole itsellekään vierasta kauraa, joten ohjasin ratsukon harjoitusraviin uralle ja jatkamaan heräämistä. Parin kierroksen jälkeen oli tuumattava, että - anteeksi - patalaiskaltahan Rappa tänään vaikutti, liekö Pierre unohtanut luvata ruunalleen lauantaikarkit valmennuksen jäljestä, mutta joka tapauksessa rautiaan moottori oli kyllä nyt tehoton. Mutta inga problem, Rappaan saataisiin kyllä liikettä!
    Pyysin Pierreä avustamaan ruunaansa vaan reippaasti eteenpäin ja harjoitusravista keskiraviin vaihtaen, voltille päädyssä ja siitä kentän keskelle harjoitusravi - keskiravi - harjoitusravivaihdoilla. Siitä eteenpäin kuusi askelta harjoitusravissa, jonka jälkeen siirto peruutukseen käyntiin viiden askeleen verran ja täyskäännös takaosan kautta.
    Suomenhevosruuna oli selvästi yhtä kiinnostunut kouluväännöistä kuin tammoistakin, eli evvk, mutta Pierre jatkoi ratsunsa kannustusta. Häntäjouhet huiskien Rappa alkoi jo vastata apuihin. Ensimmäinen toistokerta jätti paljon parantamisen varaa; ruuna oli edelleen muodottomasti venyvä ja temmoton tekijä, joten tiukasti pyysin toista kertaa sarjalle. Kenties siinä vaiheessa suomenpolle alkoi viimein käsittää, että kyllä täällä ihan tosissaan ollaan nyt tekemässä, eikä tänne olla tultu humputtelemaan huvikseen vaikka homma olikin sille jo aika peruskauraa, sillä Pierren päästessä aloituspisteeseen ruunasta alkoi kuoriutua jo ihan oikea askelkin esiin ja ratsastaja sai kokoon ensikerralla niin leviävän pullataikinapollensa. Vaikka eteneminen olisi vieläkin voinut olla energisempää, päätin antaa kaksikon jatkaa tehtävän loppuun. Voltilla Rapan edelleen suurin synti oli sen laiskuus. Peruutuksessa ruuna näytti jo ihan mukiinmenevältä, ja käännökseenkin hevonen näytti jo ihan eloisalta.
    Suoranaista suorituskyvyllistä ongelmaahan Rappalla ei ollut, laiskuus nyt ei ole mitenkään rangaistava virhe, joten Pierren kanssa päädyin keskittymään ihan vaan ruunan aktivoimiseen vaihdoissa ja reaktioviiveen poistossa. Pyysin simppeleitä askellajisarjoja ratsukolta, lähinnä keskikäynti - harjoitusravi - käynti - harjoitusravi - keskiravi - vastalaukka - harjoituslaukka - keskilaukka -suuntaisesti vaihdellen järjestystä, ja Pierre pääsikin tuuppaamaan vaaleaan raudikkoonsa vauhtia ihan urakalla. Pakkaan sekoitettiin välillä ympyrää, radan leikkausta suunnassa jos toisessa sekä viimeisenä päädyttiin peruutukseen. Rappa toisti vaihtoja useampaan otteenseen, ja ruunan puolesta on myönnettävä, että suomenhevonen alkoi tekemäänkin jo loppua kohden, reagoiden paljon tehokkaammin apuihin ja kehuttavasti askeltaen jopa reippaasti ottaen huomioon päivän mielialan. Kaikkiaan Rappa kyllä sai molemmat valmentajansa ja ratsastajansa tyytyväiseksi suorituksellaan sen horroksesta huolimatta! Loppukäyntejä ennen annoin vielä palautetta Pierrelle jatkoa ajatellen; Rappa oli oikeasti ihan hitokseen nätti ja osaava hevonen, tämän päivän laiskuus vaan ei sitä suurimmaksi osaksi päästänyt läpi näkymään. Ruuna vaatii selvästi avokätisesti aikaa verryttelyyn ja monipuolista tekemistä, jotta siitä saa oikeasti irti sen osaamat asiat kentällä. Elän uskossa, että ruunasta saa taatusti kyllä oikein mallikkaan kouluhevosen tasollaan, kunhan siltä jaksaa vaatia. Pierre nyökytteli yhtä mieltä kanssani asiasta, ja ohjasin vielä parin loppukäynteihin poikkeuksellisesti kentällä - ruokakello nimittäin huuteli jo tuvasta meitä viimeisiäkin jo päivälliselle.


  • Esteratsastajat

    Jannica - Ponipalleron Pablo
    Helppo B, sympaattinen ja yrittää aina parhaansa, silloinkin kun ei välttämättä ymmärretä mitä haetaan. Tekee perusasiat jo hyvin ja kulkee ravissa hienosti peräänannossa, laukassa vielä hakemista ja nostaa usein myös vääriä laukkoja vaikeaan (oikea) kierrokseen. Mukava ori, jolla kokoisekseen iso askel ja keskittyy hyvin myös tammaporukassa.



  • Viixi - Synti
    Helppo B, luonne löytyy sivuilta! 🙂



  • Pierre - Kadon Hapras
    Helppo A // Ratsuna sysilaiska ja syttyy hitaasti, mutta osaa yllättää lennokkailla liikkeillään saatuaan ensin moottorin käyntiin. Tehokkaat alkuverryttelyt ovat runan kanssa avain menestykseen.

    Kiitos! 😊


  • Raviharrastajat

    Kiitos, kaikki mukana ja valmennus täynnä! 😊


  • Suomenhevoskasvattajat

    E/ Myöhästyin 😁


  • Raviharrastajat

    Uudet valmennukset lisätty ja 20.04. pidettävän kommentit tulleet ( @Jannica, @Viixi & @Pierre). Jälleen helpon tason koulua sekä suomenhevosille suunnattu estevalmennus tarjolla!



  • Kouluvalmennus 24.4.2019
    Disa - Molly
    Helppo B, säpäkkä ja herkkä ennakoimaan, joten satulassa ei ole varaa virheliikkeisiin.


  • Piirrosharrastajat

    Kouluvalmennus 24.4.2019
    Jesse - Naturaali Haartätäkki
    Helppo B, luonnekuvaus löytyy sivuilta 😊



  • Estevalmennukseen
    Elli - Helmiahon Kaneli
    Kaneli on tasoltaan 110cm, luonne löytyy sivulta. 🙂


  • Suomenhevoskasvattajat

    Kouluvalmennus
    Crimis - Vuornan Hukansydän
    Helppo A


  • Suomenhevoskasvattajat

    Estevalmennus
    Hazel - Riimuvaaran Suruhuntu
    Taso 100cm 🙂



  • Estevalmennus
    Frida - Fridan Eräprinsessa
    100cm
    Ratsastettavuudeltaan toisinaan hieman liiankin leppoisa tamma joka syttyy vasta hieman suuremmilla estekorkeuksilla. Korjaa hyvin ratsastajansa pieniä virheitä eikä niistä heti ota nokkiinsa.


  • Esteratsastajat

    Mikäli tähänkin saa osallistua 🙂

    estevalmennus 26.04.2019
    Jannica - Fiktion Nella
    80cm


  • Raviharrastajat

    Valmennukset nyt täynnä, kiitoksia kirjoitusintoa ruokkiville 😄


  • Esteratsastajat

    Kiitos itsellesi viime valmennuksen rakentavista kommenteista ja ohjeista ❤



  • Kiitos paljon valmennuksesta! ❤😊


  • Raviharrastajat

    suokkien estevalmennuskommentit 26.04.2019
    kouluvalmennus on seuraavana listalla, joten huoli pois, sitä ei olla unohdettu, vaihtelun vuoksi välillä esteitä. 🙂

    Kirjoittajaksi Humutin, valmennusten pituus on aika hyvin yli 300 sanaa kaikissa, osassa enemmänkin.

    Kiitoksia osallistuneille!


    yleinen kuvaus
    Valokylässäkin oli päästy kevään makuun ja kenttäkausi korkattu jo edellisen valmennuksen aikoihin pääsiäisenä. Kakkoskentällä lämmitteli pari ratsukkoa jo omaa valmennusvuoroaan odotellen kavaleteilla, parilla ristikolla sekä jumppasarjalla, jonka sisään oli rakennettu kiva kahden, yhden askeleen tauotukset puomien väleille.
    Itse rata sisälsi tänään kuusi estettä, joita säädeltäisiin yksilötasosta riippuen vakiona laitetusta metristä. Luvassa oli ensimmäisenä oikeavoittoinen aloitus pystylle, vasen kaarros ja viiden askeleen lähestyminen okserille. Okserilta nyt päädyssä kaartaen kolmoselle ja muurille, jonka asetettu korkeus oli kahdeksankympin tienoilla. Siitä suoraa vasenta puolta ykkösesteen ohi ja kaarto oikealle kolmen esteen sarjalle (kolme askelta, kaksi askelta väleissä). Tämän jälkeen suoraan eteenpäin ja hevosen rohkeutta koettelevaksi rakennettua kyhäelmää kohti - värikäs viltti pingotettuna puomin päälle, ja sivutolpista viistosti maahan kiinnitetyt, tuulessa lepattavat viirit tekivät kuusikulmion puolikkaan muotoisen ylityskohdan. Estekorkeus oli jälleen kahdeksankymmenen luokkaa. Viimeisenä kierrettiin takaisin ykkösesteelle ja pysty toimi tällä kertaa kutosesteenä päättäen radan. Kaikkiaan rata keskittyi lähinnä lyhyen ja pitkän välin vaihteluun esteiden välillä tarjoten samalla paljon suht tiukkoja kaarroksia sekä niitä seuraavia nopeita ponnistuksia.

    @Elli-L & Helmiahon Kaneli
    Ensimmäisenä ratsukkona otin kentälle hyvän tuttavani Ellin ja tämän hieman happamanoloisen Kanelin, joka huiski häntäjouhiaan tyytymättömän oloisena. Vappulan tädin mukaan rautiaan päivä ei tänään lukeutunut niihin parhaimpiin, ja pienet kavaletit olivat jo aiheuttaneet kiukuttelua ison tamman taholta. Naureskelimme Kanelin ilmeillessä juuri sopivasti tuulen lepatellessa viirejä koetteluesteellä, ja päästin ratsukon tutustumaan nopeasti rataan ennen varsinaista suoritusta.
    Ellin käytyä esteiden luona vilkaisemassa mitä tuleman piti ja missä järjestyksessä, aprikoi nainen kieltoa ainakin viiriesteellä Kanelin otettua pari sivuaskelta jo pelkässä käyntikierroksessa. Tuumasin itse, että se jääköön sen ajan murheeksi ja nähtäväksi Ellin ratsastaessa alkuun ja nostaessa hieman turhan leveän laukan, ja pyysin suosiolla ratsukon uudelleen uralle. Kaneli tepasteli kiukustuneena omiaan ja pyysin uraa pitkin laukkaa vielä uudelleen, josta ratsukko saisi lähteä suoraan radalle. Elli kokosi tällä kertaa rautiaansa paremmin ja lyhenteli uraa kiertäessä askelta, vaikka jästipäisesti Kaneli sinne pari pitkää mukaan tunkikin.
    Pystyesteen kaksikko ylitti erittäin rutiininomaisesti metrisenä ja ilmavaraa jäi tuulen ulinalle reippaasti. Vai oliko se ulina sittenkin Kanelista peräisin? Aprikoidessani pyysin jälleen Elliä lyhentämään ja kokoamaan ratsuaan sen levitessä käsissä kuin tipahtava murokulho lattialla.
    Kakkosesteestä ei jäänyt myöskään sanottavaa - Kaneli ylitti ne hillityn näköisesti toisen takapuomin ollessa jo pikkasen tamman omaa tasoa vastaava satakymppi. Muurilla tammasta alkoi kuoriutua taas se hapan kiukkupeppu sen viskoessa päätä lähestyessä, mutta Ellin tasainen ja vakava ote sai rautiaan vielä ylittämään muurin ongelmitta, vaikka takapää meinasi esteen jälkeen pikkasen maasta noustakin. Sarjan viimeinen pysty alkoi hipoa Kanelin takakavioita ja Elli päästi rautiaansa pidemmälle askeleelle, kunnes haki sen taas paremmin ohjalle ja lähti kohti sitä kauhuisaa viiriestettä. Kuten Elli odottikin, Kaneli otti hatkat viime sekunneilla ja itsepäisesti takapäätä heitellen siirtyi vasemman kautta ohi, ja huutelin ratsukon ravissa voltille ja takaisin sarjan jälkeen uudelleen laukkaan. Käskin ratsastajaa ajattelemaan vähän enemmän ratsustaan, sillä vauhti oli pikkasen hiipunut viirejä lähestyttäessä osittain myös Ellin odottaessa sitä kieltoa, johon Kaneli sitten pääsi reagoimaan. Vakavana ja päättäväisenä nainen lähti uudelleen kohti kammotusta ja Kaneli nosti kivan, hillityn mutta pikkasen kuohuvan laukan. Tällä kertaa Elli ilmaisi erittäin vahvasti hidastavalle ja sivulle pälyilevälle tammalleen, että yli ollaan menossa, joten Kanelille ei oikeastaan jäänyt arpomisen jälkeen vaihtoehtoa kuin ponnistaa, ja hirvitys ylitettiin semmoisella leiskauksella että oksat pois. Elli kiitteli heti vuolaasti rautiasta, ja päätti radan normipystyn kautta erittäin onnistuneesti. Kaikkiaan käsissä naisella oli oikein hyvän, vahvan hyppytyylin omaava, joskin selvästi vahvatahtoinen tamma, joka tarttui heti ratsastajansa epävarmuuteen kiinni ja reagoi ainakin tälle kiukkuspäälle sattuessaan herkästi mihin tahansa virheeseen. Vauhti ja ponnistus oli kuitenkin hyvä ja kotona olisi suotavaa jumppailla laukan parissa askelien pituuksia sekä koottua muotoa.

    @Hazel & Riimuvaaran Suruhuntu
    Toisena ratsukkona eteeni taapersi erittäin pyöreässä kunnossa oleva Rilla sekä tämän paremmassa kunnossa oleva ratsastaja Hazel. Naureskelin ponia muistuttavan pientamman nähdessäni, että rautiaalla tulisi kiire rantakuntoon, ja hieman punastellen Hazel tuumi, että poni oli pitänyt talven aikana puolensa tarhassa mussuttaen kaverinkin heiniä useaan otteeseen. Lohdullisesti tokaisin takaisin, että kyllä heinäpöhö ehtii laskea juuri sopivasti vihreän puskiessa ruohon muodossa ja sitten on aika kesälaitumille, joten tuskin tässä rantakuntoon ehtii enää, ja Hazel mainitsi vielä, ettei Rillan kanssa varmaan rannalle tultaisi pääsemäänkään - ilmeisesti rautias ei ollut mikään vesipeto.
    Esteitä laskiessa tamman tasolle seurasin kaksikon menoa ensin uralla ja sitten esteisiin tutustuessa. RIlla liikkui hyvällä alulla ja pyöreästä muodostaan huolimatta erittäin vaivattomasti. Täytyy kyllä myöntää, että osittain tamma toi kyllä mieleen lasten possujunan puksuttaessaan eteenpäin innosta pinkeänä.
    Hazelin tutustuttua rataan oli aika lähteä eteenpäin, ja Rilla ei juuri kannustusta vaatinut sännätessään hieman liiankin innokkaasti ensiaskeleet, mutta Hazel oli hyvin ajan tasalla hissutellen tamman hallittuun laukkaan. Pysty ylittyi siihen syssyyn todella hyvällä tyylillä ja tammasta näki, että nyt oltiin oman lajin parissa.
    Seuraavaksi kaksikko eteni okserille. Rillan meno tuntui kiihtyvän pikkasen liiaksi asti jälleen ja ikävä kyllä Hazel ei ehtinyt ihan tasata vauhtia hypyn lähtiessä ponnistukseen ja siten ylitykseen. Okserin ensimmäinen este, seitsemänkympin hujakoilla, ylittyi hieman matalavoittoisesti ja näin ollen takapuomi kahdeksankympin korkeudella kolahti komeasti maahan. Rataa keskeyttämättä käskin Hazelin kuitenkin jatkamaan kohti muuria ottaen tammaansa pikkasen kovemmin otteeseen, vaikka herkkäsuinen se olikin, ei sitä ihan silkkihanskoilla tarvinnut ratsastaa. Rilla sai nimittäin vähän liikaa omaa tilaa muuten. Muurilla vauhti ja tekniikka oli jälleen hanskassa ja sarjalle mentäessä vauhti pysyi mukavan tasaisena Rillan pidentäessä välille askelta. Sarjan kaksi ensimmäistä pystyä menivät oikein hyvällä tekniikalla, mutta kolmas ylittyi hieman haparoimalla äkkisyytensä suhteen Rillan jälleen hieman ottaessa ohjia itselleen ponnistamalla aavistuksen liian aikaisin innostukseltaan, mutta este kuitenkin ylittyi puhtaana. Erikoisesteen Rilla ylitti varmaan parhaimmalla hypyllään tähän mennessä, eikä se selvästi kavahtanut tuulenpuuskan heiluttamia viirejä. Hyppy lähti oikein komeasti ponnistusta myöten ja laskeutuminen oli tasajalkainen. Kaartaen Hazel kannusti vielä loppua kohti pystylle, joka meni myöskin tyyliltään kympin arvosanallla.
    Tähän vaiheeseen oli hyvä pyytää kaksikko vielä pysty ja okseri läpi aloitussuunnasta. Pystystä ei jäänyt mainittavaa hypyn suhteen ja tällä kerralla myös se pudonnut okseri meni mukavasti ja hyvällä varalla myös kasikymppisen puolesta hypyn ollessa voimakas niin ylös- että eteenpäin. Näillä tuntemuksilla oli hyvä päättää ratsukon erittäin onnistunut, iloisen vauhdikas valmennus.

    @Frida & Fridan Eräprinsessa
    Kolmas ratsukko tuli eteeni kahteen ensimmäiseen poiketen aika verkkaista tahtia, ja ruunikko Tessa katseli esteitä tyynen rauhallisesti turpakarvat väristen. Uralla vielä kierrellessä ja rataa läpikäydessä panin merkille, että ruunikkolla tammalla ei ollut erityisemmin kiirettä minnekään, ja sen askel oli hieman liiankin pitkää ja tasaista.
    Aloitus lähti rullaamaan tasapainoisesti Fridan nostaessa Tessan laukkaan ja lähestyen pelottomasti estettä. Hieman aavistellen jo kuitenkin tulevaa päästin ratsukon hyppäämään, ja Tessa osoitti luuloni oikeaksi hyvin lähteneellä, joskin voimattomaksi jääneellä hypyllä, ja huutelin pelin poikki ja ratsukon lähtöasemiin. Fridalle ohjeistin napakasti, että tammalta saisi pyytää pikkasen enemmän ratsuna. Ruunikko meni aika puolitehottomasti ja se oli ryhditön laukassa, joka näkyi laiskana tuntihevosen työskentelyä muistuttavana laahustamisena. Käskin kaksikon takaisin uralle ja pyöritin vakavailmeistä Fridaa ratsuineen useamman kierroksen verran, kunnes Tessa alkoi nostaa jalkoja ihan oikeasti askeleessa ja vastasi Fridalle tämän hakiessa ruunikkoon kootumpaa ilmettä. Päästyäni näkemään jo ihan tosissaan otettavan laukan ohjasin kaksikon aloittamaan suoraan uralta.
    Tällä kertaa metrinen pystäri meni niin tasapainoisella, voimakkaalla ponnistuksella, runsaalla liitovaiheella ja tasajalkaisella laskeutumisella, että kehtasin huudahtaa kannustuksia. Okserille suunnatessa Tessan askel sai lisää voimaa ja Fridan ilmekin oli muuttunut tuimaksi, ja ratsukko näytti oikeasti olevan hyppyhommissa. Okseri lävähti yli vilauksella yhtä komealla tyylillä kuin pystykin, ja jatkumo oli kohti muuria samalla hyvällä rytmillä, ja luonnollisesti kasikymppinen muuri ei juuri Tessan menoa haitannut.
    Sarjalla tamma vaihtoi vielä kovemman vaihteen päälle - liekö tahtoi näyttää jo valmentajallekin, ettei tässä olla mitään osaamattomia poropeukaloita - ja jysäytti sarjan täysin puhtaasti viimeistä pystyä myöten, vaikka kompuroikin toisella esteistä hieman huonosti lähteneestä ponnistuksesta johtuen, toki silti esteen virheettömästi ylittäen.
    Viirikummajaisen kohdalla Tessa ei ollut juuri kahta katsetta luonut esteen suuntaan, mutta juuri sopivasti tuulenpuuska pääsi sotkemaan viirejä, ja ruunikon hyvin temmokas vauhti meinasi hiljentyä. Onneksi Frida oli hereillä ja kannusti tammaansa luottavaisesti eteenpäin, ja juuri sen enempää varmistelua Tessakaan ei kaivannut, vaan luotti ratsastajaansa ylittäen kevyesti hyvällä varalla viritelmän. Viimeinen pysty meni läpi kirityksen kautta ja kaksikon suoritus jäi varmastikin nopeimmaksi kokonaisuudeksi valmennuksen aikana. Kiitin tässä vaiheessa kaksikkoa hienosta taidonnäytteestä ja muistutin Fridaa, että alla oli oikeasti osaava ja potentiaalinen hevonen, jolta selvästi saa pyytää enemmänkin!

    @Jannica & Fiktion Nella
    Päivän viimeinen ratsukko oli erittäin tuttu kasvo Jannica sekä hänen haaveiden vaaleanrautias fiktiolainen Nella, jonka verryttelyä olin ehtinyt sivusilmällä kakkoskentällä jo seurata ennen vaihtoa. Tamma oli hieman koppavasti tepastellut tammojen keskellä ja muistutti minua hetimiten hieman nokkivasta kanasta, joka isoäidillä oli aikoinaan tullut ja kopistellut kennänkantoja heti portilla. Hienohelma Hemminkäiseksi oli kanaa kutsuttu, ja kyseinen kana oli muuten paikallisten maatalousnäyttelyn kaunein kana. Jannicalle en kuitenkaan huvittavaa vertauskohdetta kertonut, vaan pyysin kaksikon kentälle jatkamaan verryttelyjä ja tutustumaan rataan.
    Nella silmäili minua hieman säpsyn oloisena ja epävarmana läsnäolostani, ja sen nokkava turvanvartta pitkin katselu toisia tammoja kohtaan oli nyt poissa. Kävin tervehtimässä vaaleaa rautiasta ihan vain sen olon helpottamiseksi ja jotta Jannica voisi saada Nellan huomion irti meikäläisen pälyilystä, ja ujojen nuuskimisten jälkeen fiktiolainen pääsi toteamaan minut harmittomaksi.
    Esteitä kierrellessä Nella katseli aika kauhuisasti muljautellen viiriviritelmän suuntaan - tämän kohdalla osattaisiin varmaan jo odottaa ongelmia. Muuten Nella jousti pitkin kenttää aika reippaassa, hieman sipsuttelevassa ravissa Jannican ohjauksessa.
    Lähdimme suoraan uralta Nellan kanssa ensin ravissa, sitten laukkaan nostaen Jannican kaartaessa ensimmäiselle esteelle. Nella lähti päätä heitellen estettä kohti, ja vaikka vauhti, kulma ja lähestyminen meni hyväksyttävästi, veti vaalea rautias heti ensialkuun esteen vierestä silmiä pyöräytellen, ja käskin ratsukon takaisin uralle, Jannicaa värkkäämään ravin kautta käynnin ja laukan välillä ja kehotin tiukempaa kättä - Nellalla oli aivan liikaa omaa päätösvaltaa. Punatukkainen nainen nyökkäili ja suu viivana haki fiktiolaisensa takaisin ohjan tuntumaan ja höyrytteli kiivasluontoisempaa tapaustaan, kunnes lähti yrittämään uudelleen. Tällä kertaa pystyä lähestyessä Nella laski vauhtia itsepäisesti esteelle, mutta huusin Jannicaa vaan vastaamaan yhtä itsepäisesti ja ohjaamaan tammaa kunnolla vauhtiin, jolloin rautiaalle ei jäänytkään aikaa juntturoida, vaan este oli edessä ja hypättävä. Rautias kiihkeästi puuhkutellen lähti ponnistukseen ratsastajansa avustuksella ja läväytti esteen yli reilulla mahavaralla, joten hyppykorkeutta ei ainakaan puuttunut!
    Vuolaasti kehuen jatkoimme nyt okserille ja Nella heittelehti pikkasen sivuaskelia edetessä, mutta nyt punatukkainen ratsastaja oli jo läpeensä kypsä nuoren tammansa niskotteluja, vaatien siltä nyt oikeasti työpanosta ja istumalla syvemmin satulaan. Nellan päänpyörittelyt eivät auttaneet, sillä lopulta tamma pidensi ja työsti askelta tehokkaammaksi kohti lähestyvää okseria, ja jälleen avuista fiktiolainen lähti ponnistukseen.
    Tyyli tammalla oli kieltämättä erittäin mielekäs, hyvin tasapainoinen ja horjumaton sekä vahva ponnistus, kunhan sitä ei päästänyt hidastamaan estettä lähestyessä, mikä taas tapahtui puolestaan muurille mentäessä. Nella pääsi kaarroksessa lipsumaan jälleen hyvästä rytmikkäästä laukasta vasen-oikea-maavoittoiseen laukkaan, eikä epätasapainoinen seilaus ehtinyt korjaantua esteelle tultaessa. Nella kuitenkin lähti ponnistamaan, valitettavasti Jannican yrityksistä huolimatta korjata tahdikkaampaan laukkaan ja oikeasta kohdasta, ja muurin ylemmät palikat tumpsahtelivat alas hiekalle Nellan etukavioiden avustamana.
    Vihelsin kaksikon uudelleen suoraan kohti estettä ja muuria paikatessa ratsastaja otti pari volttia ravissa, käynnissä ja edestakaisin laukkaa niskottelevan rautiaansa kanssa. Lohduttelin jo hermostuvaa Jannicaa tyyntymään - Nella kävi jo valmiiksi kierroksilla ja vaati nyt tasamielistä, vahvaa ratsastajaa, ja kehotuksestani molemmat ottivat vielä aikalisän höyryjen puhalteluun.
    Muurille lähdettiin parin minuutin kuluttua uudelleen. Jälleen vahva alku hyvässä tempossa ja kaunis tasapainoinen hyppy, ja jatkumo sarjalle. Jannica tasasi käsiään minkä ehti ja rytmitti menoa siinä, missä Nella alkoi pikkuhiljaa jo liikkua suoraan ja nöyrtyvänä. Sarjalla viimeinen este meinasi olla lyhyen askelvälin vuoksi toinen pudotus, mutta ratsastajan ansiosta ja vakaasta tahdosta sekä korrektista kulmanvalinnasta myös kolmas pysty meni yli ilman hipomisia.
    Viimein Nella lähestyi sitä mulkoilemaansa viirikyhäelmää, ja luonnollisesti se lähestyi askelta ja vauhtia lyhentäen rohkeusestettä. Jannica ei kuitenkaan antanut sille tilaa päättää itse, ettei se luottanut ratsastajansa arviointikykyyn hypyn suhteen, ja jatkoi vaan ratsastamista eteenpäin tuupaten vaan lisää vauhtia moottoriin. Nella, joka lähestyi hieman epäileväsenä härpäkettä kulki tästä rohkaistuneena kuitenkin suoraan ja hyvään kulmaan esteelle, ja vaikka valmentajana pääsin hieman jännittämään, kieltäisikö se viime sekunnilla, lähti fiktiolainen ponnistukseen, erittäin vahvasti työntövoimaiseen sellaiseen, ja hyppäsi. Nella oli viimein pehmeän näköinen esteen jälkeen Jannican käsissä, ja päätös tuli pystyn kautta. Ajallisista syistä emme ehtineet enää rataa kerrata, vaikka monessa kohtaa olisin vielä tamman toivonutkin pyörähtävän, mutta Nellan puolesta on sanottava hyvääkin. Sillä on erittäin kaunis muoto ja hyppy, vaikka tamma leviääkin välillä käsissä kuin kuulat mäessä, ja temmosta kiinni saadessaan se kulkee mukavan tasaisesti. Omatahtoinenhan se on ja vähän kyseenalaistaa Jannican tahtoa, mutta varsinkin loppupuolella nöyrtyi jo erittäin hyvin muurin toisesta ylityksestä. Paljon treeniä se vielä kaipaa esteillä, mutta kaikkiaan ihan kelpo suoritus, ja kaunis tamma!


  • Esteratsastajat

    Kiitoksia hurjan paljon 🤗 !


  • Suomenhevoskasvattajat

    Kiitos paljon valmennuksesta! ❤


 

6
Online

942
Users

12.5k
Topics

232.2k
Posts

Kysyttävää, kommentoitavaa tai palautetta? Ota yhteyttä suoraan ylläpitäjään (Tilli): maatila.pemberley@gmail.com.

Looks like your connection to Keskusta was lost, please wait while we try to reconnect.