Ionic ja Gin Ahaltek
-
Olen pitänyt tapanani rummuttaa näitä omia tallejani enkä ajatellut tavasta luopua.
Esittelyssä ovat siis virtuaalimaailman mammutit (yhtä vanhat ja yhtä isot, mutta vähemmän karvaiset):Voisin kirjoittaa tähän pitkällisen historian talleista, sillä sitähän riittää (Ionic perustettu 2004, GA erosi omaksi tallikseen 2006), mutten nyt taida haluta.
Sen sijaan haluan sanoa sen, että tervetuloa ostoksille! Meiltä myydään hevosia mielellään ja likipitäen mihin tahansa kotiin, vaatimuksena on lähinnä vain se, että tekee sivut ja ilmoittaa osoitteen minulle. Myymisestä löytyy enemmän tietoa blogista.
Ionicin sielu on sen kasvattilista (arabit omalla listallaan) ja usein ohjaan ihmiset sinne katsomaan. Lista on pitkänpitkä ja siellä on kaikki sekaisin, selaimen hakutoiminto (ctrl+f) on kätevä kun hakee esimerkiksi tietyn rodun varsoja. Sieltä siis kannattaa katsella erityisesti sivuttomia kasvatteja, ne ovat usein helpolla myynnissä. Tietysti aina on niitä, joista en voi luopua jalostuksellisista syistä, mutta aina voidaan neuvotella. Yritän olla joustava myymisen suhteen kyllä. Sama koskee Gin Ahaltekiä.
Jos tuntuu siltä että haluat tietynlaisen hevosen tai jotakin, mutta Ionicin hevosmäärä hämmentää ja on valinnanvaikeutta, minulta saa todellakin kysyä neuvoa ja vinkkejä. Suosittelen tosi mielelläni esimerkiksi suunniteltuja kasvatteja tai vanhempia tilausvarsalle. Asioita helpottaa aina se, jos on jotakin toiveita tai reunaehtoja, esimerkiksi suvun pituus, lajipainotus, jokin tietty hevonen pitää/ei saa olla olla suvussa, väri vaikka jne, niin osaan rajata sitten paremmin. Jos tämmöisiä ei ole, niin eipä mitään, saatan päätyä suosittelemaan omia suosikkejani tai jotain sellaista. Pointti on aina se, että kyllä ostajalle aina löytyy jokin hevonen, valmis tai tilari!
Paitsi silloin ei löydy jos ostaja kaipaa jotakin laatuarvostelukelpoisia vanhempia (* ). Semmosia ei ole, sori. Meidän hevosilla ei kisata (* ) eikä niillä ole luonnekuvauksia tai sukuselvityksiä, äärimmäisen harvalla mitään näyttelymeriittejäkään. Toisaalta, meiltä ostetuilta hevosilta ei vaadita mitään saavutuksia.
(* ) Osalla meidän hevosista kyllä kilpaillaan, ollakseni rehellinen. Erityisesti ARJ:ssä ja WRJ:ssä perinteisten puolella, on muutamia laatuarvostelupalkittujakin jopa! Nykyisin kilpailen suht aktiivisesti muissakin lajeissa porrastettujen puolella, mutta kun hevosmäärä on näin suuri, niin aika harvassa ovat ne hevoset, joilla jotakin kisatuloksia on. Jos siis hakusessa on laatiskelpoiset vanhemmat varsalle ARJ- tai WRJ-roduista, niin voipi kysellä, saattaa vaikka löytyäkin!
-
Ionic, GA ja... rotuvalikoima!
Gin Ahaltek on simppeli. Siellä on tekkejä ja siinäpä se sitten onkin. Niitä on paljon, tosi monet ovat vanha- ja pitkäsukuisia, sillä Ginin ensimmäinen tekkekasvatti syntyi vuonna 2001, 20 vuotta sitten ja siitä se sitten alkoi. Pidämme omana ansionamme melkein kokonaan sitä, että ahaltekien ikivanhat kantahevoset ovat säilyneet suvuissa ja että aikoinaan ne myös tällättiin VRL:n rekisteriin, koska Virginia oli niille väkertänyt muistosivuja.
Ionicissa on sitten miltei kaikkea, paitsi niitä tekkejä. Rotuja on semmoinen reilu 70 kappaletta, jos kaikki nimikkeet lasketaan. Tosin erirotuisten hevosten määrä vaihtelee kovasti, muutamia on vain yksi kappale, joitain on useampia satoja. Suurin rotu taitaa olla arabi, sitten tulevat knabstrup, tersk, kalliovuortenhevonen, FWB, frederiksborg, englantilainen täysiverinen, RBSH... Enpä tiedä, en ole taas toviin laskenut noita hevosmääriä.
Ionic varmaan tunnetaan erityisesti harvinaisista, jopa hyperharvinaisista kasvatusroduistaan ja onhan se tietysti totta että suurimpien all time -kasvatusrotujen listaan kuuluvat mm. nuo knabstrupit, frederiksborgit, terskit, kalliovuortenhevoset, joiden määrä muilla harrastajilla on pieni tai ehkä jopa olematon. Ja onhan se totta, että meillä on kaikenlaista hiihtäjää, kisbereitä, gidraneita, wielkopolskeja, ylämaanponeja, dongoloita, exmooreja, ara-appaloosia, poitounhevosia, hackneyponeja ja sen semmoisia.
Mutta sitten! On meillä yleisempiäkin, ihan tuttuja rotuja. No se arabi tuli mainittua jo, suurin rotu todellakin meillä. Puoliverisiä on paljon, FWB on suurin ja se "päärotu", kasvatan pienimuotoisemmin myös trakehnereita, oldenburgeja, westfaleneita ja ranskanpuoliverisiä. Sitten on muitakin pv-rotuja (tai kantakirjoja, jos halutaan tarkkoja olla), mutta niitä ei sillä tavalla kasvateta erikseen, ovatpahan FWB-jalostuksen tukena.
Suomenhevonen oli pitkän aikaa meillä jollain tapaa jopa dissattu rotu vaikkei se oikeastaan ole koko totuus, siitä joskus myöhemmin ehkä. Vuodesta 2013 lähtien niitäkin on ollut ja se on salavihkaisesti päässyt kasvamaan jo jonkinkokoiseksi roduksi meillä. Tällä hetkellä niitä on nelisenkymmentä, ihan jo keskikokoisen suomenhevostallin verran.
Ponipuolelta löytyy joka sortin welshejä, nyffejä ja connemaroja, eivät mitään eksoottisena pidettyjä otuksia nekään. Ei sitä varsinaisesti ole issikkakaan, joka on ehkä siellä suurimpien rotujen joukossa askellajipuolella. -
Ionic, Gin Ahaltek ja... blogi!
Blogi alkoi alunperin pelkkiin ahaltekeihin ja sitä myöten GA:iin keskittyneenä blogina, mutta aikas pian Virginia huomasi aiheen rajoittamisen turhuuden. Vuodesta 2008 asti blogiin onkin tullut suollettua vaikka ja mitä. Jos joskus tuntuu siltä, että aina kun minä vastaan johonkin täällä foorumilla, mukana on väistämättä vähintään yksi linkki johonkin aataminaikuiseen blogipostaukseen, niin ei se mitään. Minusta itsestänikin tuntuu joskus ihan samalta! Yli 10 vuodessa ehtii sanoa paljon kaikenlaista, joten siinä mielessä ei liene ihme.Nyt just tällä hetkellä blogin pitäisi olla kesätauolla, osittain itsestäni johtumattomista syistä, mutta vähän huonoa taukoilua on ollut. Muutama ihan oikea blogiteksti on tässä toukokuun alun jälkeen pamahtanut eetteriin. Minkäs sille mahtaa kun kirjoituttaa?
Jos ja kun blogitekstien suunnaton määrä kammottaa, kannattaa katse suunnata siihen tekstipalstan oikealle puolelle. Ensimmäisenä on perinteinen hakukenttä, hyvin näppärä kun tiedät tarkalleen mitä olet hakemassa. Sen alla on blogin arkisto, jonka kautta pääsee selailemaan postauksia aikajärjestyksessä.
Sitten löytyykin tunnistearkisto! Se on ehkä se kaikkein hyödyllisin, varsinkin jos et ihan tiedä mitä tarkalleen ottaen etsit, mutta aihepiiri on selvillä. Tunnisteita on kertynyt aika paljon, niitä voisi järkevöittää jollain tavoin, mutta niin se on aina.
Alinpana siellä on sitten muiden virtuaaliblogien lista, jossa näkyy aina tuoreimmat postaukset. Kannattaa käydä vilkaisemassa ja jos oma blogi puuttuu, laita kiireesti osoitetta minulle niin korjataan puute.Jos minun pitäisi jotakin erityisesti suositella blogista luettavaksi, niin ekana tietysti valitsen muutaman vuosi sitten perusteellisesti päivittämäni väriteoria-sarjan, jolla on ihan oma sisällysluettelopostauksensa. Tuosta pääsee katselemaan kaikkea mitä siihen on tullut sepustettua ja jos genetiikka ei kiinnosta, niin tämä väriteoria-sarja ei sitä oletakaan. Periytymisestä on mainittu perusasiat, ei muuta.
Toinen yleisesti kiinnostava aihepiiri voisi olla rotuesittelyt, jotka tätä nykyä löytää jo oman tunnisteensa alta, kas kun niitä on päässyt kertymään. Mutta joka tapauksessa, blogia kannattaa ehkä selata melko ennakkoluulottomasti, siellä on aika paljon kaikenlaista, harvakseltaan myös ihan virtuaalimaailmana liittymättömiä postauksia, joiden kuitenkin olen ajatellut ehkä kiinnostavan jotakuta harrastajaa.
Kommentointi on sallittua ja oikeastaan tosi suotavaa. Vanhempiakin postauksia saa ilman muuta kommentoida, niiden kommentit kyllä tulevat näkyville vasta hyväksynnän jälkeen ja siinä saattaa joskus venähtää. Tai käydä ns. puolimatkan klassikko: näen ja luen kommentin kyllä ja olen iloinen, mutten muista julkaista sitä...
-
Ionic, GA ja... värijalostus!
Ottaisimme Virginian kanssa mielellämme sulan hattuumme siitä, että olimme ensimmäisiä harrastajia virtuaalimaailmassa, jotka katsoivat värien periytymisasiat suunnilleen kuntoon. Tai ainakin taisimme olla ensimmäisiä, jotka puhuimme asiasta ääneen, Virginia varsinkin. Saimme ajoittain myös pilkkaa niskaamme siitä, oli kuulemma liian realistista ja ketä kiinnostaa... No, maailma muuttuu.Pääpiirteissään meillä on hevosten värien periytyminen ns. kunnossa: erikoisvärejä ei pulpahtele satunnaisesti näkyviin, kaksi rautiasta ei saa ruunikkoa varsaa ja niin edelleen. Muutamien rotujen (arabi, ahaltek, tersk, kalliovuortenhevonen) hevosille on merkitty ihan värien genotyypit sivuille ja ne määräävät värien periytymistä.
Lisäksi tämä värinörttiys näkyy siinä, että Ionicista löytyy kaikenlaista varsin eksoottisenväristä vipeltäjää. On voikkovärisiä ja kirjavia puoliverisiä, quartereistakin taitaa löytyä kaikki sillä esiintyvät diluutiot,nykyään myös hopea, sekä päistärikkö ja kimo. Suomenhevoslaumakin on suhteellisen värikästä ja niin edelleen. Toki pitäydymme näiden värien kanssa sillä tavalla realismissa, että emme kehittele roduille sellaisia erikoisvärejä, joita niillä ei reaalimaailmassa esiinny. Poikkeus on terskinhevoset ja voikkovärit, meillä on voikkovärisiä terskejä, mutta reaalimaailmassa moisia ei taida olla. Emme me nyt halua niistä luopuakaan varsinaisesti, joten olkoon.Pakko on kuitenkin tunnustaa, että tässä ns. "realismissa" on muutamia sokeita pisteitä. Ensiksikin se, että kautta vuosien olemme törkeästi suosineet niitä erikoisvärejä, joten niitä on meidän hevosilla prosentuaalisesti varmasti paljon enemmän kuin reaalimaailmassa niitä esiintyy. Toiseksi on olemassa tiettyjä värejä, joita vähän ehkä kartan, ainakin silloin kun pystyn tai että ainakaan eivät ole homotsygootteja. Arabien kimoväritys on yksi esimerkki, terskeillä sama juttu. Periaatteessa yksittäinen hevonen saa meillä kyllä aina realistisen värin, mutta jos tehtäisiin tilastoja, niissä saattaisi olla pahojakin vinoutumia.
Ja sitten on nämä kirjavat, erityisesti tiikerinkirjava, mutta osittain myös lehmänkirjavien kanssa katson asioita melkoisesti sormien läpi. Eli varsinkaan kuvioiden periytyminen ei ole aina täysin realistista.
Tiikerinkirjavuuden genetiikkaa ei toki ole vielä selvitetty kokonaan, siinä on tiettyjä epävarmuustekijöitä, mutta se mitä siitä tällä hetkellä tiedetään, ei välttämättä päde Ionicissa. Tietenkin silloin Ionicin alkuaikoina ei tiikerinkirjavan periytymisestä ollut oikein tutkimustietoa. Nykyään siis olisi osittain, mutta en nyt oikein jaksa sitä noudattaa.
Minulle on toistaiseksi riittänyt se, että jos varsan toinen vanhempi on jonkin sortin tiikerinkirjava, varsasta voi tulla (ja yleensä tuleekin) jonkin sortin tiikerinkirjava. En ole tosiaan noista kuviotyypeistä ja niiden periytymisestä viitsinyt välittää enkä aio ehkä tehdä sitä vastaisuudessakaan. Varsinkin knabstrupeille on suht vähän kuvia tarjolla hevosmäärään nähden, niin että monen hevosen kohdalla on mentävä sillä mitä on.
Ja myönnän, että välillä myös tiikerinkirjavien pohjavärien kanssa saatan luistaa. Kahden rautiaankirjavat knabbarin varsa on saattanut olla pohjaväriltään ruunikko...Lehmänkirjavien kanssa yritän olla vähän säntillisempi, murheita tuottavat varsinkin muut kuin tobiano, joka on yleinen ja kuviona tosi selkeä. Mutta muiden kanssa sitten saatan lepsuilla, meillä on nytkin mm. selkeä splashed white, jonka suvussa on tobianoa ja sabinoa, muttei splashia. Ja sitten kuvienkin tunnistusta saatan välillä vähän, noh, venytellä.
-
Nostelen vanhaa ketjua, mutta tulin laskeneeksi Ionicin hevosmäärän ja tein siitä oman blogipostauksensakin. Että kyllä meinaan hevosia piisaa!
Spoilaan nyt sen verran, että Ionicissa hevosia on yli 3000 kappaletta, Gin Ahaltekiä ei ole laskettu mukaan. -
Wielkopolskit näyttivät päätyneen kursivoidulle listalle. Voisin nämä jossain vaiheessa adoptoida omaan leiriin, ainakin kaikki 2019 ja siitä nuoremmat. En kyllä käynyt katsomassa, kuinka monta hevosta tämä filtteri sisältäisi Kunnioitettava hevosmäärä muuten Ionicissa!
-
@zack
Kyllä ilman muuta saisit kaikki wielkopolskit mitä ikinä haluat, mutta Ionicissa ei ole ainoatakaan -19 tai sitä tuoreempaa wielkoa. Tuoreimmat kasvatit ovat vielä sivuttomia, löytyvät kasvattilistalta ja ovat syntyneet vuosina -17 ja -18. Että jos semmoiset kelpaa, niin ole hyvä vain. -
@sirpa
No ainakin tuohon 2018 pystyy venyttämään, 15 kappaletta jäi vielä listalle. Kyllähän nyt sen verran pystyy ottamaan hevosia ihan hetken mielijohteestakin, laitan joku ilta sivuntekohommiksi -
@zack
Selvä, taisin 13 hevosta laskea tuolta kasvattilistasta, että mitkä olisivat syntyneet 2018 puolella. Nimi, sukupuoli, syntymäaika ja vanhemmat löytyvät tosiaan sieltä, muut tiedot, kuten säkäkorkeus, lajipainotus yms. saat miettiä itse. Värejä ei ole vielä kaikilla vanhemmillakaan mietittynä, mutta perusvärit jyräävät. Meillä ei ole edes kimoa, koska en ole varma esiintyykö sitä oikeilla wielkopolskeilla lainkaan. Vähemmässä määrin, jos lainkaan. -
@sirpa
Jep niin olikin, kaksi oli mun pari tilaria tämän vuoden puolelta. Hyvä homma, keksin niille jotain vähän kuvien ja tarpeen mukaan -
Hyväksikäytän vanhaa viestiketjua, mutta kuka sitä kissan hännän nostaa jne.
Blogi on palannut joulutauoltaan jo viikko sitten, tarkoituksena ja tavoitteena on se, että joka maanantai julki pamahtaa uusi teksti. Tämän päivän postauksessa käyn läpi viime vuoden kasvatteja. -
Jos totta puhutaan, Ionicin tarkka "syntymäpäivä" ei ole tiedossa, ts. että milloin tallin ilmoitettiin olevan toiminnassa ja aktiivinen. Pääsivu on luotu 18.1.2004 ja ensimmäinen kasvatti syntyi helmikuun alussa 2004. Että joskus silloin. 18.1. on pidetty vähän niinkuin jonkinlaisena the päivämääränä.
Ja siitähän tulee huomenna kuluneeksi 18 vuotta!
Kirjoitin blogiin jo olennaiset eli jos minun pitäisi osata sanoa jotakin hyvin viisasta asian tiimoilta, niin en osaa. Onnitteluja kyllä otan vastaan, vaikka minähän en ihan alusta asti ollut edes mukana Ionicin omistajana.