@Jenna tässäpä nämä!
Kouluvalmennus Tehnolle - 246 sanaa
Katselin maneesin keskeltä, kun Jenna verrytteli miellyttävän oloista, liinaharjaista suomenhevosta. “Uskallan jo tässä vaiheessa väittää, että se on hyvin perusratsastettu, sillä orilla on tasainen tahti ja työskentelymuoto, eikä se vengottele apuja vastaan. Tosi kiva!” hymyilin ratsastajalle. “Jos sulla oli toiveena treenata viikonlopun kouluohjelmaa, niin voidaan läpikäydä se ensin osissa, ja sitten kokonaisuutena. Tässä vaiheessa, kun kilpailuun on vain muutama päivä aikaa on turha ruveta miettimään kokonaisuuden muuttamista erikoisin tehtävin - menee muuten kilpailusuoritus reisille joten luulen, että parempi on, että hiotaan yksityiskohdat kuntoon, että saadaan teidät palkintosijoituksille.” selvensin ratsastajalle, jonka olin pyytänyt opettelemaan kisattavan Vaativa B -tasoisen FEI junioreiden joukkueohjelmakouluradan ennen valmennusta.
Siirtymät askellajista toiseen sekä askellajien sisällä onnistuivat hyvin, ja saimme aikaan varsinkin ravissa näyttävät keski- ja kootut askellajit. Kootussa käynnissä Tenho jäi aavistuksen hitaaksi, joten muistutin ratsastajaa ratsastamaan käyntiä aktiiviseksi; näin kootusta käynnistä esitetty täyskäännös takaosalla onnistuisi huomattavasti helpommin. Sulku- ja avotaivutukset olivat ihan ookoo; ne olivat tahdikkaita ja tasapainoisia, joskin sulkutaivutuksessa Tenho vaipui hieman matalaksi. “Ei haittaa. Se on silti ihan ok, ja luulen, että kyse on siitä ettei se ihan jaksa kantaa loppuun asti. Joten lähtisin esittämään sulkutaivutuksen myös radalla näin sillä jos sitä lähtee kovin nostamaan, tulee helposti rikkoja.” valaisin ratsastajalle.
Kun Jenna ja Tenho esitti radan kokonaisuudessaan, olin äärettömän tyytyväinen. Kokonaisuutena rata oli varsin sujuva, tasapainoinen ja tahdikas. Pieniä tyylivirheitä, jotka joko tulevat olemaan tai jäävät olematta itse kilpailusuorituksessa, mutta joita jokainen ratsukko radalla kuitenkin esittää. “Ei muuta kuin tsemppiä lauantaille. Ihan äärettömän hyvää työtä!” mä tsemppasin ratsukkoa vielä valmennuksen loppuun.
Kouluvalmennus Valtterille - 226 sanaa
Alkuvalmennuksen aikana olimme paneutuneet Jennan ja Valtterin kanssa askellajien sisällä työskentelyyn; alkuun käynnissä, ravissa ja loppuviimein myös laukassa. Tehtävä itsessään oli melko yksinkertainen, sillä työskentelimme pääty-ympyrällä, jossa oli määränä esittää puolikas ympyrää hyvin koottua askellajia pienellä pohkeenväistöllä niin, että sisätakajalka saatiin aidosti vatsan alle ja puoli ympyrää keskiaskellajissa melko suoralla kaulalla sillä ajatuksella, että hevonen lähtee pohkeesta eteenpäin ja kantaa itsensä myös keskiaskellajissa tasaisella tuntumalla valahtamatta pitkäksi ja etupainoiseksi.
“Nyt tapahtui juuri se, mitä halusin. Taputa sitä!” kannustin ratsastajaa, joka sai Valtterin sisätakajalan aktiiviseksi ja hevonen kantoi itseään kootussa ravissa niska ylhäällä, mutta pyöreänä. “Ja sitten ihan vain päästät sen pohkeesta eteen kohti keskiravia.” ohjeistin ratsukkoa, joka teki valtavan hyvän ja tasapainoisen siirtymän. Laukassa ratsukko esitti myös ihan hyvää tekemistä; kootussa laukassa Valtteri jäi aavistuksen laiskaksi, mutta heti kun Jenna muisti ratsastaa ja tukea hevosta pohkeella tarpeeksi, myös laukka saatiin hyvin pakettiin.
Loppuvalmennuksen aikana työskentelimme vielä avo- ja sulkutaivutustehtävän parissa, jonka myötä Jenna pääsi nauttimaan alkuverryttelyn työstä. “Sehän on helppoa kuin heinän teko, kun hevonen on avuilla - vai mitä olet mieltä?” naurahdin ratsastajalle, joka hymyili ratsunsa selässä kuin naantalin aurinko. Eikä turhaan, sillä ratsukon työskentely oli tällä hetkellä oikein hyvällä mallilla sillä hevonen kantoi itseään hyvässä työskentelymuodossa säilyttäen tahdin ja tasapainon läpi tehtävien, eikä ratsastajan istunnassa tai avuissa ollut moitteen sijaa. Itseasiassa nyt, kun Valtteri oli paremmin avuilla, Jennakin pääsi istumaan ratsunsa ympäri aivan uudella tavalla.
